Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Riitta-mummi - 29.08.21 - klo:10:00
-
Aamulenkkini kiersi Mukkulan ostarin. Olin jo loppumatkalla ostarin takasuoralla kun huomasin edessäpäin pienen reppuselkäisen pojan kumartuvan muutamaan kertaan rotuaarin reunalle jotakin tarkastelemaan. Matkamme jarkui samaan suuntaan.
Olin kääntymässä kotipihaan kun kuulin takaani pienen äänen : Moi !
Poika oli jotenkin päässyt vastapäisen päiväkodin pihaan. Se on mielestäni sunnuntaisin portilla suljettu.
Aloitin keskustelun kysymällä: Mitä sinä tuolla ostarin takana kumarruit katsomaan.
Hän: Löysin etanan ja yhden kukan.
Minä: Käytkö tätä päiväkotia ?
Hän: Joo.
Minä: Missä sinä asut ?
Hän: Tuolla korkeassa talossa hiekkatien varressa.
Päättelin hänen kotinsa olevan tietty kaupungin vuokratalo, josta tiedän nälkäisten lasten maanantai-aamuisin istuvan S-marketin tuulikaapissa mutustelemassa vastapaistettua karjalanpiirakka, a´27 centtiä.
Siksi kysyin: Oletko syönyt aamupalaa ?
Hän: Joo.
Kysin vielä: Onko sinulla yhtään kaveria ?
Hän: Ei oo
Lopetin kyselyn ja sanoin: Heippa !
Hän oli tullut yksin päiväkodin leikki-alueelle, keinumaan tai muuten.
..,
Jäin pohtimaan kenet oikeastaan kohtasin. Onko hän päiväkodin pihalta nähnyt minun asuvan tässä vastapäätä, osannut painaa mummun mieleensä, ja tavitsi juttukaveria, kuten minäkin.
Olen saattanut joskus jopa jutella hänen kanssaan. Monet lapset tulevat siihen aidan vierren kun siinä rollailen. He tapaavat kysyä: Mikä sun nimi on ? tms.
Muutama sana ei maksa mitään.
Hoitajat kyllä tarkkailevat meitä jututtelijoita, kuten pitääkin.
Rinnassani on outo tunne, säälinsekainen rakkaus, ehkä.
-
On lapset liikuttavia. Miten heidän elämänsä menee? Pieniä palleroita. Taapertajia.
-
Nimenomaan, vauvat ja taaperot ovat suloisia. Isommat ovat mielenkiintoisia, ihania tai äkäisiä.
Tännään telkkarissa minut hurmasi Kalevan kisoissa parivuotias Suomi-veryttelypuseroon puettu poika. Hän sai runsaasri 'ruutu-aikaa' kun kuva zoomasi häntä kilpailujen olessa hetken ilman tapahtumia.
Poitsu imeskeli kädessään olevaa soitinta, jossa oli kuusi-seitsemän kulkusta kaarella ja kädensija.
Toimittajakin otti 'kopin' tuosta ja opetti että; Tuota ei pidä pakkasella tehdä. Aina sen eka-kerrasta oppii muistamaan.
Kovin nuorena tulin äidiksi, eivätkä lapset merkinneet läheskään sellaista kuin nyt elämänloulua käytyäni. Omat olivat ruokittava, ruokottava, hoidettava, nukutettava, kasvatettava, opetettava, kiellettävä ja käskettävä ym.
Nyt lapset opettavat minua. Ne ovat luottavaisia, kiitollisia, lahjakkaita, seurattavia, suukoteltavia, nättejä, kilttejä, välillä itkuisia ja silloin lohduteltavia.
-
Yhdessä hotellissa ja no jossain baarissa, niin koirat on karanneet omistajiltaan ja tulleet mua moikkaamaan.
Tää viimeisin perhosjoku pikkupiski oli ihan innossaan minusta.
Toinen oli berhandilainen, siis molemmat kokoero päät, no niin niinku, sit tää berhandilainen, ku tuli mua kohti hypellen, niin mietin, et pitääköhän nyt ottaa niskaalenkki tai jotain, mut ihan iisisti koirat sit kuitenkin.
Ooonkohan liian kauan ollut erossa ihmisistä?
Jotenkin tai no joo, fransiskaani oliko assyyrilainen munkin perimää hänhän jutteli elukoille ja saarnasi ja tää fransismunkki oli eka luonnon ja eläinten suojelupyhimys.
https://www.youtube.com/watch?v=H7yCFxsJ0PY
-
https://fi.wikipedia.org/wiki/Franciscus_Assisilainen
https://tampereenseurakunnat.fi/sivustot/etsikko/viljele_varjele/franciscuksen_aurinkolaulu
-
https://fi.wikipedia.org/wiki/Franciscus_Assisilainen
https://tampereenseurakunnat.fi/sivustot/etsikko/viljele_varjele/franciscuksen_aurinkolaulu
Opettaja taas?
Oisit nyt laittanut oman mielipuolen.
Anteeksi pena, mulla joku antipatia opettajia kohtaan elää syvässä, minusta ette ole aina oikeaassa ja tiesä paremmin.
-
Opettaja taas?
Oisit nyt laittanut oman mielipuolen.
Anteeksi pena, mulla joku antipatia opettajia kohtaan elää syvässä, minusta ette ole aina oikeaassa ja tiesä paremmin.
Taitaa olla antipatiaa myös tiettyjä kääntäjiä ja maahanmuutajia kohtaan, niin kuin muillakin foorumilaisilla. Olisi syytä rajoittaa antipatiaa, erityisesti kun hyökkäys on aiheeton, niin kuin se oli vanhojen Siionin virsien kääntäjän kohdalla, joka ei ollut kirjoittanut epäystävällistä sanaa tähän, vaan ystävällisenä eleenä käänsi liki 10.000 rimitettyä riviä, ei aavistaen, että se herättäisi körttifoorumilla antipatiaa. Kaikenlaiseen ihminen joutuu.
-
Silloin tällöin harvakseltaan saa huomata että keskusteluyhteys, kohtaaminen,
avautuu ihmeellisellä tavalla.
Useimmiten jää kokematta, miksi, olenko minä syyllinen, vai nuo toiset?
-
Silloin tällöin harvakseltaan saa huomata että keskusteluyhteys, kohtaaminen,
avautuu ihmeellisellä tavalla.
Useimmiten jää kokematta, miksi, olenko minä syyllinen, vai nuo toiset?
Se joka ystävällisesti käänsi ja laittoi tänne herännäisyyden historiallisen tekstin teki ystävällisen eleen. Ne jotka eivät osanneet suhtautua siihen asiallisesti ovat syyllisiä.
-
Henkilökohtaiset syyllisyyden tunnot lähtevät ihmisestä itsestään.
Toivottavasti Jumala saa meille puhua omassa tunnossamme ja osoittaa oikean tien,
kehoittaa katumukseen ja parannukseen.
Erkki Leminen sanoi aikoinaan, ja on hänen sanoittamassaan laulussakin, linkitän tänne
jos löydän...mutta ne sanat: Ei käskemällä parannukseen saa, se tapahtuu kun
Herra armahtaa.
Jep, löysin ja hyvä laulaja!!!
https://www.youtube.com/watch?v=QPy6fmmYcuw
-
Se joka ystävällisesti käänsi ja laittoi tänne herännäisyyden historiallisen tekstin teki ystävällisen eleen. Ne jotka eivät osanneet suhtautua siihen asiallisesti ovat syyllisiä.
Kiitos käännöksestä
-
Kiitos käännöksestä
Kiitos vaan, on jo monesti kiitetty.
-
Silloin kun olin koirantaluttaja sain hymyjä, juttuja ja tuttuja toisista koira-ihmisistä.
Nyt tapahtuu samaa kun työnteöen rollaattoria. Hymyillään, väistellään ohittaessa, ja tuttujakin on tullut. Arvioimme kulkupelejämme. Kellä on mersu, kellä lada, näin on ollut jo mota kertaa tämän vajaan vuoden aikana.