Ajattelin sitten minäkin rekisteröityä, koska tässä säikeessä käytävä keskustelu vaikutti jotenkin tutulta. Itse asiassa, jonkin aikaa sitten kävin hyvin samankalaisen keskustelun Luther-säätiöstä eronneen teologituttavani kanssa.
Hän esitti vaikeita kysymyksiä: Mihin körttiläisten pelastusepävarmuus perustuu? Eikö kristityn pikemmin pitäisi luottaa Raamatun sanaan ja Kristuksen objektiiviseen pelastustekoon, kuin kuunnella oman syntisen sydämen epäilyksiä?
Asiaa mietiskeltyäni, päädyin antamaan seuraavan vastauksen:
------------------------------------------------------------------
Luterilaisuudessahan tunnetusti ihmisen katsotaan pelastuvan "yksin uskosta, yksin armosta, Kristuksen tähden". Körttiläisyyden pelastusepävarmuus liittyy näistä iskulauseista ensimmäiseen. Ei siis epäillä Jumalan armoa tai Kristuksen ansiota, vaan omaa uskoa.
Kun ihminen itselleen rehellisenä tutkiskelee omaa uskoaan, hän havaitsee sen perin vähäiseksi; onko oma uskoni Jumalan lahjoittamaa pelastavaa uskoa, vaiko vain omaa itse rakentamaani aivouskoa ja luulottelua? Moniko meistä voi itseään tutkiskeltuaan kirkkain silmin todeta, että sydämestä löytyy - Lutheria mukaillen - Pyhän Hengen sinne kirjoittama vakaumus, joka on varmempi kuin elämä itse?
Nämä pohdiskelut saavat ihmisen pienelle paikalle, odottamaan ja kaipaamaan tuota Pyhän Hengen todistusta, Jumalan lahjoittamaa pelastavaa uskoa, passia taivaaseen. Lopullista valon koittamista ihminen joutunee odottamaan koko ikänsä, mutta jokus - kuin vilaukselta - hän saattaa saada kokea olevansa tuosta armosta osallinen jo täällä ajassa.
---------------------------------------------------------------
Tämän kerrottuani teologituttavani totesi, että jos asia tosiaankin on näin, körttiläisten pelastusepävarmuus vaikuttaa ihan ymmärrettävältä.
Toisista liikkeistä tuleville körttien pelastusepävarmuus helposti näyttää Kristuksen lunastustyön epäilemiseltä, Raamatun tai armon halventamiselta, joten et ole kysymyksinesi yksin, TeppoV. Toivottavasti sekavasta selityksestäni oli jotakin apua; korostan kuitenkin, että kyseessä on vain oma tulkintani körttiläisyyden pelastusepävarmuudesta - "virallista" tai "oikeaa" kantaa asiaan tuskin kenelläkään on hallussaan.
Tervetuloa ystäväkansan pariin!