Neljä pientä vielä kotona ja kaksi jo maailmalla. Yksi lapsenlapsi toistaiseksi.
Hienoa, että jossain on vielä noita suurperheitäkin. Itse olen aina ollut kateellinen semmoisille, joilla on paljon sisaruksia. Itselläni on vain yksi sisko. Sisko onkin yksi tärkeimmistä ihmisistä itselleni ja voinkin vain miettiä, että millaista olisi jos olisi paljon sisaruksia. Oma sukupolveni on meidän suvussa ensimmäinen sukupolvi, että ei ole kuin 1-3 lasta. Esim. äitini oikeita sisaruksia on kaikkiaan 6 (äiti mukana) ja sen lisäksi 2 kasvattilasta, jotka tosin ovat ihan sisarusten asemassa. Iso suku on säilynyt, kun kaikilla on perhe ja sitten isovanhempien sisaruksia on paljon, toisella mummolla yli 10, mutta se loppuu omaan sukupolveeni. Olen aina ollut sukuihminen ja sääli, että se loppuu pian. Omilla lapsillani ei tule koskaan olemaan setää, kun itselläni ei ole veljiä. Jos se minusta olisi kiinni, niin haluaisin itse aikanani suurperheen, mutta siihen tarvitaan kaksi mielipidettä. Kuitenkin enemmän kuin yksi lapsi pitää olla, jos vain annetaan. Siitä pidän kiinni.