Mihin tyssää matka aikuiseen uskoon?

[öppiäinen]

Raamatun mukaan Paavali ei käännyttänyt jo kastettuja tai kristittyjä vaan ns,pakanoita eli porukkaa, kun eivät tienneet mitään Jeesuksesta.

Pakana = ei-juutalainen tuossa tapauksessa.

Näin selittää Paavali galatalaiskirjeessä:

"minun tehtäväkseni oli annettu evankeliumin julistaminen ympärileikkaamattomille niin kuin Pietarin tehtäväksi sen julistaminen ympärileikatuille. Sillä hän, joka on antanut Pietarille voiman toimia juutalaisten apostolina, on antanut minulle voiman toimia muiden kansojen keskuudessa."

"Me olemme syntyperältämme juutalaisia, emme syntisiä pakanoita. "

[öppiäinen]

Kaste tai sen puuttuminen tai tieto tai sen puuttuminen ei mitenkään vaikuttanut Paavalin käännytystyöhön silloin, kun henkilö kuului hänen vaikutuspiiriinsä.
Räikeimmin tämä käy ilmi Galatalaiskirjeessä, jossa Paavali jyrisee kastetuille ihmisille heidän luopumuksensa johdosta ja kertoo myös siitä, minkälainen hänen evankeliuminsa on.

Samaa linjaa hän harrasti muidenkin kastettujen suhteen muissakin kirjeissään. Myös kastamattomia ja ei-kristittyjä hän evankelioi.

Mitä tarkoitat käännytyksellä, evankelioinnilla? Entä luopumuksella? Mitkä kohdat galatalaiskirjeessa niitä edustavat?

[Leena]

Hauskaa kun joku toinenkin on hereillä.

Kyösti varmasti vastaa, mutta eikö tuo galatalaisille kirjoitettu viittaa epäselvyyteen ympärileikkauksesta ja luopumus irrottautumista Paavalin julistuksesta jonka mukaan ei-juutalainen kasteen ottaessaan ei tarvitse ympärileikkausta. Galatassa liikkui toisin opettavia " valheveljiä". 


Mitähän Kyösti vastaa?

[öppiäinen]

^Noin minäkin sen olen ymmärtänyt.

Mutta kyllähän Paavali sitten rupeaa julistamaan uutta lakia; luettelee joukon tekoja, joiden tekijät eivät saa osakseen Jumalan valtakuntaa  . Joukossa mukana mm. riidat ja kiihkoilu! Ja kenellä Henki ohjaa elämää, hän ei tietenkään tee tällaisia  . Eli tästä voinemme itse kukin päätellä, että ei elämäämme henki ohjaa 

Ja sitten jos joku havaitaan tekemässä väärin, on niiden, joita Henki kumminkin ohjaa, häntä lempeästi ojennettava. Kunkin tulee kuitenkin tutkia vain omia tekojaan. Ja sitten on kunkin kannettava oma taakkansa, ja kristittyjen kannettava toistensa taakkoja.  Ota tuosta nyt sitten jotakin selvää!

[Pena]

Mutta kyllähän Paavali sitten rupeaa julistamaan uutta lakia; luettelee joukon tekoja, joiden tekijät eivät saa osakseen Jumalan valtakuntaa.

Olen ymmärtänyt tuon hiukan toisin päin. Paavali luettelee niiden tekoja, jotka eivät saa osakseen Jumalan valtakuntaa, ikään kuin oireina, joista heidät voi tunnistaa. Voi toki itsensäkin. Osattomuus on syvemmällä kuin näissä teoissa.

[öppiäinen]

Olen ymmärtänyt tuon hiukan toisin päin. Paavali luettelee niiden tekoja, jotka eivät saa osakseen Jumalan valtakuntaa, ikään kuin oireina, joista heidät voi tunnistaa. Voi toki itsensäkin. Osattomuus on syvemmällä kuin näissä teoissa.

Ja jokainen rehellinen ihminenhän tunnistaa enimmät noista itsessään, eikö niin? Ja toisissa vielä helpommin  . Sitten voidaankin ruveta osoittelemaan toisia sormella, että koska teet tuollaisia, selvästi et ole Jumalan valtakunnasta osallinen.

Ja onhan tuo laki, se sama jonka pakanatkin tuntevat, ja moraaliset ateistit, ja kaikki myöntävät ettei tuollaisia saisi tehdä.

Ja kyllä sen lain julistusta uskovaisten parissa kuulee: Sinun pitää edes yrittää välttää tekemästä tuollaisia.

Mitähän se on, että Henki ohjaa elämää? Sitäkö vain, että näyttää mitä saa tehdä ja mitä ei, tai mitä pitää? Vai sitäkö myös, että saa voimaa toimia tuon ohjauksen mukaan?

[Leena]

^Noin minäkin sen olen ymmärtänyt.

Mutta kyllähän Paavali sitten rupeaa julistamaan uutta lakia; luettelee joukon tekoja, joiden tekijät eivät saa osakseen Jumalan valtakuntaa  . Joukossa mukana mm. riidat ja kiihkoilu! Ja kenellä Henki ohjaa elämää, hän ei tietenkään tee tällaisia  . Eli tästä voinemme itse kukin päätellä, että ei elämäämme henki ohjaa 

Ja sitten jos joku havaitaan tekemässä väärin, on niiden, joita Henki kumminkin ohjaa, häntä lempeästi ojennettava. Kunkin tulee kuitenkin tutkia vain omia tekojaan. Ja sitten on kunkin kannettava oma taakkansa, ja kristittyjen kannettava toistensa taakkoja.  Ota tuosta nyt sitten jotakin selvää!

Mikä kirjex?  Tuosta ylemmästä sanoisin, niin onkin, on hyvä välillä tarkastaa.  Kyllä ohjaa henki, vaan ei aina hyvä tai sitten annamme itse lihalle eli itsekkäälle luonnollemme vallan. Tästä minulla on körttiläisen kirkkoherran kirje tallessa aiheesta mitä on kilvoittelu. Minä kysyin. Totta hän huomasi etten ole kuten hänen nuoruutensa kotkalaiset jo siksikään etten ollut enää nuori.

Nuo olen joskus rivittänyt itse samoin ja tuuminut varmimmaksi jättää jokaisen tutkimaan itseään joka kohdan edessä. Yritän näin.

[Leena]

Ai niin, mikä kirje?

[Pena]

Sitten voidaankin ruveta osoittelemaan toisia sormella, että koska teet tuollaisia, selvästi et ole Jumalan valtakunnasta osallinen.

Sormella osoitteluhan on kristityiltä kielletty. "Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan."

[Salis]

Mitähän se on, että Henki ohjaa elämää? Sitäkö vain, että näyttää mitä saa tehdä ja mitä ei, tai mitä pitää? Vai sitäkö myös, että saa voimaa toimia tuon ohjauksen mukaan?

Eikö uskon pitäisi riittää? Eikö 10 käskyn noudattaminen riitä? Pitäisikö vielä tehdä jotain?
Ei kukaan ihminen pysty elämään uskonopinsa mukaan. Ihminen on heikko ja vajavainen, ensisijassa hän on syntinen vaikka uskoisi ihan maksimaalisesti. (Mitä sellainen uskominen sitten onkaan) Minusta riittää, että pyrkii elämään niin hyvin kuin voi. Ei ihminen voi pelastukseensa vaikuttaa muuten kuin yrittämällä uskoa. Teot eivät auta. Eivät edes hyvät teot vaikka ne ovatkin rakkauden (fileo, caritas) kannalta tärkeitä. Tietysti uskoaan ja tekojaan pitää arvioida. Voi helposti havaita, kuinka heikosti on toiminut uskonsa mukaan. Hengen ohjaus on jatkuvaa, mutta horjuvaa parannusta.

[Riitta-mummi]

Minä tarvitsen Hengen ohjausta juuri siihen että pystyn elämään niin hyvin kuin voin.   
 Aina en läheskään pysty , ja silloin en ole kai kuullut ohjausta.
Voi olla, en tiedä, että Jumala tarkoituksella ottaakin välillä Henkensä pois meiltä ja jättää kokeilemaan miten oppi on tarttunut.

Vaikka kuinka luen kymmentä käskyä selityksineen, se ei ole samaa kuin Hengen neuvot ja ohjaukset.
Raamatun mukaan ei tarvitse huolehtia siitäkään mitä puhuu. Sanat annetaan.
Näin Luukas 12;12 kertoo.

Minulle Kolmiyhteisen Jumalan olemuksesta on Henki ja sen toiminta tutuin. En tarkoita sen karismaattista toimintaa kielilläpuhumisineen tms.

Sanoisin, että Henki pitää minua tiellä.

[PekkaV]

   "O crux, ave spes unica. Lause on kirjoitettu Kuopion tuomiokirkon alttaritaulun yläpuolelle.
Risti, ole tervehditty, ainoa toivomme.
Kristus, vastasi Aku toimittajalle, joka kysyi, mitä herännäisyys on.

Ristin pystypuun yläpää on Isä, alapää Poika, ylhäällä on järki, alhaalla elinvoima.
Poikkipuu on Pyhä Henki. "Nimeen" lausuttaessa käsi ja mieli pysähtyvät pysty- ja poikkiakselin risteykseen, paikkaan, missä Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yksi ja sama, kolmiyhteinen. "Nimen" tärkeys kiteytyy.
Kun katson ristiä, kohdistan katseeni nimeen, kohtaan, jossa Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yhtä, yksi ja sama. Mieli rauhoittuu. Keskityn. Olen turvassa, en ajattele itseäni, koska kaikki minussa on kiinnittynyt ristin keskiöön. Siksi risti onkin ainoa toivo. Se on myös sitä Akun, niin uskon, tarkoittamassa mielessä. Pelkkä yksisuuntaisuus ihmissuhteissa, etteivät ihmisten tiet risteäisi, on ensinnäkin tietysti mahdoton ajatus, mutta tarkemmin ajatellen arkipäivää, nimenomaan arkea raa'assa merkityksessä, puurtamista ja vaivaa, hetkiä jolloin lähimmäisen tuki puuttuu.

Kun Kristus on keskellämme, Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat totta. Kolmiyhteisen Jumalan läsnäolon tuntu on voimakas.


'Ristin luona ankkurissa / Laivan olla pitäisi.' SV 87"

http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=1265.0


Pyhä Henki tekee Isästä ja Pojasta totta ristissä, Kristuksessa.

[öppiäinen]

Eikö uskon pitäisi riittää? Eikö 10 käskyn noudattaminen riitä?

Riittää mihin? Ja puhutaanko nyt siitä, mitä Paavali mahtoi tarkoittaa, vai jostakin muusta?

Ei ihminen voi pelastukseensa vaikuttaa muuten kuin yrittämällä uskoa. 

Tämä kuulostaa kovasti juuri siltä, että koettaa uskotella itselleen sellaista, mihin ei kuitenkaan oikeasti usko. Teot olisivat niin paljon helpompia, niitä voi vain päättäväisesti tehdä, mutta jos on rehellinen niin ei voi päättää uskoa sellaista mitä vain ei usko. (Mutta tämä oli nyt sivuseikka; kunhan muuten vain tartuin tuohon muotoiluun.)

Hengen ohjaus on jatkuvaa, mutta horjuvaa parannusta.

Eli mitä? Kysyin, onko se sitä, että saa tietää, mikä olisi oikein, vai sitä, että saa myös voimaa toimia oikein? Tämä oli se varsinainen kysymykseni.

[öppiäinen]

Ai niin, mikä kirje?

Galatalais-.

[öppiäinen]

Sormella osoitteluhan on kristityiltä kielletty. "Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan."

Eihän se ole tuomitsemista, jos vain osoittaa tosiasioita. Ihan kuten polisi voi todeta rikoksen tapahtuneeksi, mutta jättää tuomion antamisen oikeuslaitokselle.

Ja sitten voihan sen päätellä itsestäänkin: Koska teen näitä juttuja joista Paavali sanoo että Hengen ohjauksessa olevat eivät niitä tee, niin voin päätellä, että en ole Hegen ohjauksessa. Se siitä sitten.