Eräs kiusa, mikä pappia uhkaa, on siinä - se on koettu jo lähes sadan vuoden aikana meidän maassamme - että missä Kristus alkaa elää ja voittaa, siellä se on lankeemukseksi ja tunnusmerkiksi, jota vastaan sanotaan. Jos perheessä herää kuka henkilö hyvänsä, niin se pappi ja se henkilö, jonka kautta se on tapahtunut, tulee sille niin rakkaaksi, että sitä täytyy kantaa Herran eteen. Niin se on tähän asti ollut eikä se suunta muutu, se on Jumalan armohengen työ ja toimi. Kyllä ne tahtovat sitä nähdä ja kuulla, niinkauan kun se armon Henki niissä työtänsä tekee. Niin se on, ja jollen minä olisi sitä muualla nähnyt niin ainakin opistolla ja niissä oppilaissa, jotka ovat siellä Herran armotyöstä osaa saanett. Ei koskaan se jää unohduksiin, joka on Herran puolesta sen armotyön tehnyt. Niin oli laita apostoli Paavalin ja monen muun. Se oli niin ystäviensä rakastama, että ne olisivat kaivaneet vaikka silmän päästänsä hänen tähtensä.
Mutta siinä syntyy samalla kamala sota ja riitaisuuden henki, kun joku perheenjäsenistä herää. Toiset sotivat Jumalaa vastaan, ja se, joka on Jumalan käsissä, koettaa puolustaa itseänsä ja opettajaansa ja ottaa Jumalan sanan sota-aseeksensa. Näin on käynyt meidän maassamme jo lähes sata vuotta. Minä hyvin muistan niitä aikoja, kun täällä rupesi herätyksiä tapahtumaan ja mikä sota siitä syntyi. Kun joku heräsi, niin siitä nostettiin sellainen melu, ettei se kelpaa enää mihinkään, se meni aivan pilalle. Sellaista kohtelua oli minun äitini saanut kokea veljeltänsä ja vanhemmiltansa. Mutta se kesti, suuri Jumala oli apuna, niin että se perille asti kilvoitteli ja kuoli 94:nnellä ikävuodellaan. - - Mutta siinä käy niinkin kummasti, että jos se, joka heräsi ja herää vielä nytkin, jos se piti kutinsa, niin siitä perheestä lähti hetken päästä monta muuta Herraa seuraamaan.
Juho Malkamäki
