Linnut 34

[Annikka]

Tuli semmoinen mieleeni, kun katselin lintuja lintulaudalla esim. juuri nyt punatulkkuja kaksi, toinen uros toinen naaras.
Mistähän ne nuo linnut tietävät, minkä toisen linnun kanssa lisääntyä, kun melko samankokoisia lintuja on useita eri lajeja.
Esimerkki muualta eläinmaailmasta: esim. aasi ja hevonen voivat lisääntyä keskenään. Mutta entäs linnut, en tiedä nähneeni
mitään tietoa linnuista, jotka olisivat risteytys kahdesta lajista. Miten olisi vaikka talitintti+punatulkku=talitulkku. 

[Pena]

Metsäkanojen risteytymisestä olen lukenut. Havukka-ahon ajattelija taisi löytää jonkin niihin liittyvän kummallisuuden.

[Riitta-mummi]

Se oli  p y y m e t s o. Se ei ole mahdollinen, mutta  p y y t e e r i  on.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Havukka-ahon_ajattelija

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyyteeri

[Pena]

Tämä lienee selvästi yleisin risteymistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpimetso

[öppiäinen]

Mistähän ne nuo linnut tietävät, minkä toisen linnun kanssa lisääntyä, kun melko samankokoisia lintuja on useita eri lajeja.
Esimerkki muualta eläinmaailmasta: esim. aasi ja hevonen voivat lisääntyä keskenään. Mutta entäs linnut, en tiedä nähneeni
mitään tietoa linnuista, jotka olisivat risteytys kahdesta lajista. Miten olisi vaikka talitintti+punatulkku=talitulkku. 

Onhan sitä lähempää sukua keskenään olevia lajeja, ja sitten kaukaisempia. Linnuissa on muitakin keskenään lisääntyviä lähisukulaisia kuin metsäkanalinnut, jotka kai ovat tunnetuin tapaus. Sorsalinnuilla sitä esiiintyy, ja joillakin tiaisilla (ainakin).

Kai ne sen siitä tietää, mitä kohtaan vetoa tuntevat? Ja eihän se ole sanottua, että pelkkä ulkonäkö ratkaisee, vaikka linnut taitavat ollakin melko visuaalisia verrattuna moneen muuhun lajiin. Pitää osata myös käyttäytyä oikein, suorittaa kosioseremoniat oikeassa järjestyksessä, rakentaa oikeanmallinen pesä rouvan hyväksymään paikkaan, tuoda sopivia lahjoja, hätistää kilpailijoita loitolle; mitä nyt itse kukin laji vaatii (etenkin akkapuoliset..) Jos olisi vaikka kuinka komea oman lajin koiras mutta seisoo vain tönkkönä eikä oikealla tavoin pyöri ympärillä kuhertelemassa, niin eiköhän kiinnostus pian lakkaisi. Linnuilla taitaakin olla tyypillistä juuri tuo, että tietyt kaavamaisesti toistuvat rituaalit on suoritettava, ennen kuin pääsee lisääntymään (mitä nyt sorsat ryhmäraiskailevat toisiaan ilman mitään häpyä). Ja ne lienee synnynnäisiä, ei opittuja. Synnyt väärän lajiseksi -> et osaa.

[öppiäinen]

Mistähän ne nuo linnut tietävät, minkä toisen linnun kanssa lisääntyä, kun melko samankokoisia lintuja on useita eri lajeja.

Niin nehän eivät välttämättä miellä toisiaan linnuksi. Linnunpoikasetkin lähtevät seuraamaan vaikka ilmapalloa pitäen sitä emonaan, jos se sopivaan aikaan ilmestyy pesän laidalle ja on sopivan kokoinen pyöreähkö juttu käydäkseen emosta. Niille on vain koodattu päähän, että tuollaisin-ja-tuollaisin ominaisuuksin varustettua juttua pitää lähteä seuraamaan.

Joidenkin perhosten koiraat odottelevat maassa ohi lepattelevaa naarasta lyöttäytyäkseen sen seuraan parittelumielessä. Ei silloin ratkaise vain se, minkä kokonen ja näköinen tapaus menee ohi, vaan pitää osata lepattaa oikealla tavalla, jotta halu lähteä seurailemaan muodostuisi. Ja kun tutkija saa pahvista leikkaamansa perhosenkuvan lepattamaan oikein, sekin kiinnostaa.

Ja onhan näitä turhautuneita metsoja, joille kelpaa jokin sopiva muu myös: https://yle.fi/uutiset/3-7194208. Ei se niin tarkkaa, jos ei ihan ihanteellistä kumppania (tai tappelukaveria) löydy.

[1944]

^
Viimeinen lauseesi tekee minut surulliseksi, koska jotain on pahalla tavalla tapahtunut. Metsouros ei löydä koppeloaan ja sitten käyttäytyy jääräpäisen miehen lailla. Kyllähän koppeloita on periaatteessa riittävästi, mutta soidinpaikkaa ei uros halua muuttaa, niinköhän olisi. Teeret ovat mukautuvaisempia, sillä ne tappelupaikkansa voivat vaikka joka kevät vaihtaa uuteen. Kuuluttavat sen tapahtuneen paremmin kuin metsot.

Oli muuten hyvä lumitilanne kanalinnuille. Peipporämeelläkin näkyi monia kieppiinlentopaikkoja. Metsokin oli lumeen ainakin pääosan kehostaan saanut, mutta "lämpöpatterin" oli rustannut luolan ulkopuolelle.

[öppiäinen]

^Nuo kanalinnut eivät oikein ole minulle tuttuja, eipä ole omia havaintoja paljon. Niin olen kuullut väitettävän, että hakkuiden ym. myötä menettäisivät soidinpaikkoja. Ja kyllä sitä menoa kantakin hupenee. Metso tarvitsisi aika laajan yhtenäisen metsäalueen viihtyäkseen. (Ja tämä on nyt silkkaa kirjaviisautta, mitään omaa havaintoa asiasta ei tosiaan ole.)

Tulipa aamuvarhaisella pikku määritysvirhe. Ulkoa kuului jotain kumeahkoa ja ryntäsin pihalle, että nytkö joutsenet muuttavat. Olikin ihan hiljaista. Kunnes alkoi karjua läheisessä puussa sepelkyyhky. No, keväinen pikkulintua isomman linnun ääni joka tapauksessa!

[Pena]

Minäkin kuulin kevään ensimmäisen sepelkyyhkyn kujerruksen. Ne ovat yleistyneet puisto- ja pihalintuina.

[1944]

Eilen pienehkö jalohaukka sai evääkseen punatulkun. Ehdin nähdä haukan kiertävän pirtin taitse ja sitten se iski syöttöpaikalle. Maassa olevat linnut olivat kohteena. Raakaa peliä, mutta onhan haukallakin oikeus elämiseen.

Jos katsettani nostan pöydältäni seinälle, niin siellä on ikivanha taulu, jossa äkkiseltään olisi lintuja. Siinä on teksti: Jumalan rauha! Minä olen tykönänne joka päivä. Linnut ovat enkeleitä. Jumalan yksi muotohan on Pyhä henki ja se esitetään usein enkeleinä.
Libanonissa rakennusmiesmuurari sanoi, että Suomessa ollaan moniuskoisia.

[öppiäinen]

Jonain yönä kun satoi vettä, heittelin rakeista puutarhakalkkia pihalleni, kun satuin hereillä olemaan. Se ei ihan heti liukene vaikka sataisikin. Aamulla pihalla oli tavalliseen tapaan lintuja kuopsuttelemassa, ja mietin, maistuuko niille kalkki? Tarvitsevathan ne juuri nyt rakennusainetta munien kuoriin. Jos luontoretkellä on eväänä mukana keitettyjä munia, niin kuoret saa heittää maastoon, vaikka muuten ei pidä roskata. Linnut kuulemma syövät ihan mielellään, näin on minulle opetettu.

Ja sitten mietin, miksei täällä ilmeisesti ole mitään lintua, joka tykkäisi syödä lehtokotiloita. Luulisi, että edes niin kaikkiruokaisille variksille ja harakoille kelpaisi, mutta kotilomääristä päätellen ei.

[vn]

Täällä vielä valvon ja osui öppiksen jutut silmiini. 

Sama juttu, olisi hieno homma jos lehtokotilot linnuille ja eläimille kelpaisi isommassakin määrin,
vaikea sanoa syövätkö pieniä määriä.
Variksia, harakoita, naakkoja, oravia, jäniksiä, kissoja tässä ainakin liikkeellä joiden suihin
ja nokkiin kotilot mahtuisi.
Käytetään sellaista myrkkyä mikä aiheuttaa kotiloille sen että ne kaivautuu maan sisään kuolemaan, raakaa on. Ja toinen tapa ollut että niitä on kerätty lasipurkkiin etikkaan.

Joskus viikko sitten vähän ihmettelin, varis oli kuollut tuonne pihanurmikolle, mikähän oli?
Syönyt jotain sopimatonta? Parkkialueen reuna-alueella että olisko jäänyt naapurin auton alle?
Mutta miksei lähtenyt karkuun alta pois?

[1944]

Kankaalan tanhuvilla ei vielä ole lehtokotiloita, on vain etanoita. Niitä pikkulinnut syövät.

[sivullinen]

Tänään tulee klo 17.55 Ylen Areenalta Suuri Muuttolintuilta. Espoon Suomenojalla keskustelemassa, retkivinkkejä ym. jakamassa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, eläinfysiologi Petri Hohtola ja meteorologi Jarmo Koistinen.

Pitänee vilkaista.

[1944]

Meillä on saunan edessä olevassa kahdessa kuusessa sepelkyyhkyillä päivälepopaikka. Kolme kertaa ovat jo lähteneet tuhannen kiireellä pakoon. Näiden lintujen sanotaan olevan pesintäaikana arkoja. Ovat aika suuria, että olisivatko urosia. Kuusissa oli ennen vanhaan ihan pesiäkin, kun emme asuneet toukokuun aikana paikalla.