Suomesta on lähdetty eri aikoina sotaa ja väkivaltaa pakoon, eri syistä ja eri suuntiin.
Jo ollessamme osa Ruotsia, Irtämaana, piilopirtteihin venäläisiä pakoon.
Kansalaissodan jälkeen Neuvosto-Venäjälle valkoista terroria pakoon.
Talvi- ja jatkosodan aikaan noin 70 000 lasta Ruotsiin ja Tanskaan pommituksia ja nälkää pakoon.
Siirtolaisuus Ruotsiin 60- ja 70 -luvulla oli työn ja elintason hakemista.
Amerikkaan 1900-luvun alussa mentin osaksi myös tsaarin armeijan kutsuntoja pakoon.
Sodan jälkeen pakeni mm.Amerikkaan ja Ruotsiin, Portugaliin jne. henkilöitä, joiden sodanaikainen toiminta oli heidän omastakin mielestä sellaista ettei ihan puhdas omatunto ollut.
Nuo henkensä edestä pakenevat toivoivat säällistä kohtelua aikanaan. Vastavuoroisesti Suomen hyvinvointivaltion vuoro on tehdä osuutensa. Meidänkin voimavarat ovat toki rajalliset.
