Kirjoittaja Aihe: Meidän jokapäiväinen leipämme  (Luettu 34916 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33766
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #120 : 12.02.16 - klo:18:21 »
Vuonna 1964 se oli ' vain '  Voiton nimipäivä.   :023:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6336
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #121 : 18.02.16 - klo:13:32 »
Olen nyt tehnyt niin, että kun paistan lohta ja siitä erittyy pannulle (kuulemma terveellistä) rasvaa, niin höylään perunasta juustohöylällä ohuenohuita viipaleita, jotka kuivaan talouspaperilla (oikeammin käytän siivouspaperia, joka on loistava keksintö) ja sitten paistan siinä rasvassa. Siis niin, että perunaa on pannulla vain yksi kerros. Suolaa päälle. Saan mukavasti perunalastumaisen rapeaa paahtunutta lisäkettä. Perunaa ei tarvitse kuoria, riittää että pesee, eikä lohi tarvitse pannulle rasvaa kun siitä itsestään irtoaa ihan tarpeeksi. Eli siis tuollaisen sipsiruokalajin olen keksinyt. Lisäkkeeksi olen tehnyt vielä kurkkuraitaa, ja lautaselle vähän etikkapunajuurta.

Sitä en kyllä tiedä, säilyttääkö lohenrasva lämmetessään kehutut ominaisuutensa. Lohen vähärasvaisemmat palat on tullut kyllä vedeltyä ihan sashimina. Minulla on joku ihmeen lohikausi; puuttuneeko jotain ravinnetta ja jos niin mitä?
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33766
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #122 : 18.02.16 - klo:13:54 »
Kiitän, ja kokeilen.  Eilen söimme paistettua lohta, mutta nahat ja jämät saivat varikseni.

Oletko kokeillut friteerata perunankuorista sipsejä?  Kuoritaan ' kovalla kädellä' , kuivatetaan talouspaperilla. Keitetään kuumassa öljyssä ja maustetaan suolalla ja millä kukin haluaa.
En kovin suosi friteerattuja juttuja, enää, mutta joskus kokeilen. Maustan valkosipulisuolalla ja osan paprikapulverilla.

 :039:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6336
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #123 : 18.02.16 - klo:14:50 »
^En ole tuolla tavoin friteerannut, mutta lohenmahoista irtoaa niin paljon rasvaa, että systeemini on melkein sama.

Nuo loheni olen hyvällä veitsellä irrottanut nahoistaan, ja vielä kaapinut nahkat rasvattomiksi. Nahkat olen sitten kyllä pistänyt ihan vain kompostiin. Katselin kyllä tässä parin itämaisen ravintolan ruokalistat, ja friteerattua lohennahkaa on tarjolla. Ehkä ne nahkat vain pitäisi suomustaa ensin, enkä millään viitsisi.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33766
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #124 : 21.02.16 - klo:11:44 »
Kun on tiedossa kirkkoon meno, varustan ruoan niin, että saan sen uuniin ja ulos uunista sopivasti kypsänä, siksi aikaa kun olemme kirkossa. Themis vahtii.  :002:
Tänään ika oli 1h 15 min

Tänään se oli taas kermamarinoitu possunfilee ja sen kanssa iso täytetty pitkäpaprika. No, jälkimäinen menee mössöksi, mutta käy soossista.Täytteenä oli ilmakuivattua tomaattia ja kuivasipulia.

Toisessa matalassa astiassa olivat marinoidut juurekset, lantut, porkkanat ja punajuuret
viipaleina.  Ne olivat ylemmällä ritilällä ja saivat hiukan ruskeaakin pintaan.

Lisäksi olin vielä paistanut eilisestä pottumuusista paistikkaan. Sen vain lämmitin.


Kohta juodaan kirkko l. kisakahvit  vadelma-mazariinien kanssa. :kahvi:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #125 : 19.03.16 - klo:21:01 »
Kertailin opiskeluvuosien reseptejä, muistin että söimmehän me silloinkin. Erilaiset tonnikalaruoat, tavallisesti risotto, oli vielä helppo ja nopea. Silloin en muista kaupasta saadun papuja, eli porkkana-kaali-paprika, vai mikä oli tuo pakastepussisekoitus, riisi ja tonnikala oli aika okei. Nythän saa myös nuudeleita halvalla, ja papuriisiyhdistelmä ei kaipaa tonnikalaa. Sen sijaan jokin muu kasvispussi sopii.

Perusjuttuihin kuului tietty janssonin-  ynnä muista valmistettu kiusaus milloin sähkölasku kuului vuokraan.  Samoin ja todella herkullista on tomaatti- punasipuli- perunaviipalepaistos jota tosin alettiin valmistaa vasta kun oli kuukausituloja. Sitä laittelen vieläkin usein, se on hyvää.

Perunasosekeitot, joihin yleensä liitettiin sipulia ja tomaattia oli sikäli edullinen ettei tomaattia tarvittu juuri ollenkaan. Silakkajutut ovat aina todel herkullisia. Nämä menevät osin päällekkäin.

Muistelen mitä kaverit valmisti, mitä itse. Täytyy oikein kunnolla koota lista, se mikä lisää mahdollisuuksia on kyllä, ettei moniakaan erilaisista säilykkeistä pakasteista sun niinpoispäin niistä mitä nyt myydään, todella edes tunnettu.

Kyllä Prisman halpuutus tuntuu. Ostin viiden päivän sapuskat, oli ruuhkaa enkä laskenut hintoja laskimella, vain päässä, ja se on aina noin. Hain  tarjoukset ja edullisiksi tietämäni.  Halvinta olisi elää 90 sentin makkaralla, mutta tiedän kokemuksesta kuinka aliravitsemuksesta seuraa jatkuva nälän tunne vaikka kuinka olisi syönyt, ja jos syö vain tuota niin se on halpaa mutta vaikka kuin täyttää vatsan, sitä on pian tilanteessa jossa on aliravittu. Ja nälkäinen.

Ei mahdoton. 28 euroa. Ja siinä oli pakastimeenkin leipää ja iso juusto.

Onneksi matoset tulevat erittäin edulliseksi.

Ryynejä oli kotona.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Saukkis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1252
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #126 : 19.03.16 - klo:21:38 »
Opiskeluaikoina oli pakastekasviksia vain keittojuureksia, pakastesekavihanneksia(kukkakaali, porkkana, herne) ja hemapa eli herne-maissi-paprika. Nykyisin on paljon enemmän vaihtoehtoja. Vaikka perinteisiä saa joskus hyvissä tarjouserissä tyyliin kolme tai viisi pussia eurolla.

Pääsiäismämmit ostin tänään valmiiksi, ja tilasin Makkarakaupasta lampaankyljykset, koska ehdin torstaina kauppaan vasta töitten jälkeen, ja saattavat loppua. Munakoisovuokaa ja mango-villiriisisalaattia aion myös Pääsiäisenä tehdä. Emme syö Imaami pyörtyitä vaan Kupsahtanutta kardinaalia, onhan pääsiäinen kristillinen juhla.
 

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #127 : 19.03.16 - klo:22:09 »
Opiskeluaikoina oli pakastekasviksia vain keittojuureksia, pakastesekavihanneksia(kukkakaali, porkkana, herne) ja hemapa eli herne-maissi-paprika. Nykyisin on paljon enemmän vaihtoehtoja. Vaikka perinteisiä saa joskus hyvissä tarjouserissä tyyliin kolme tai viisi pussia eurolla.

Pääsiäismämmit ostin tänään valmiiksi, ja tilasin Makkarakaupasta lampaankyljykset, koska ehdin torstaina kauppaan vasta töitten jälkeen, ja saattavat loppua. Munakoisovuokaa ja mango-villiriisisalaattia aion myös Pääsiäisenä tehdä. Emme syö Imaami pyörtyitä vaan Kupsahtanutta kardinaalia, onhan pääsiäinen kristillinen juhla.
Se oli se kukkakaali-porkkana-herne koska hintaero oli tuntuva.
Pääsiäisenä en tänä vuonna valmista lainkaan erityisempää eikä juuri nyt ole mielitekoa, eli jos saisin vedettyä nämä kaksi kuukautta oikein kireällä budjetilla se siitä jälleen taas  :icon_biggrin:

. Siskon perheen pääsiäisvierailusta alkaa muodostua perinne ja toivon että se sellaisenaan säilyisi. Vanhimmat ovat töissä eli lauantai on epävarma työvuorojen osalta ja hieman riippuu siitä miten suunnitellaan. Tavallisesti on ensin syöty täällä ja sitten menty kirkkoon. Joskus käytiin katsomassa via crucis, kerran Esikoisen kanssa kyl kahden ja hänen aloitteestaan pitkäperjantaina. Mutta pysyväishankkeena säilyy kokea yhdessä Uspenskin katedraalin pääsiäisyö. Jos vaikka onnaisi. Lankomies on joutunut aika usein töihin ja se kaatoi aina hankkeen.

Sitä tässä kieltämättä olen arponut, eli mastercardilla lammaskimpale. Lapset tahtovat ja Lapsi kolme Vävy ykkösineen myös valmistavat uskomattoman herkullista kasvisruokaa. Minä en todel edes osaa sitä mitä he viimeksi Anttolassa valmisti, eli joko pyydän reseptin tai jos tahtovat saavat mielellään tulla ruoka mukanaan.

Jotakin on yhdessä syömisessä sen verran tärkeää.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6336
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #128 : 20.03.16 - klo:16:23 »
Keitot tuntuvat närästävän nykyään... eilinen kalasoppa oli kyllä maukasta, mutta mahassa vähän korventeli jälkeenpäin, vaikka en edes nauttinut sen kera ruisleipää. Ehkä paistan fileen toisen puoliskon. -Kehuinkos jo, että K-supermarket myi sisälmyksetöntä kirjolohta neljällä eurolla kilo? Tiedä sitten, sopiiko tuota ostaa, eli miten pilannevat viljelylaitokset vesistöjä. Mutta ostin kumminkin, pistin fileiksi ja keittelin ruodoista ja päistä liemen. Jos jossakin olisi tarjolla halpaan hintaan vain niitä fileeraustähteitä niin kelpaisivat kaltaiselleni kalanpäiden ystävälle kyllä.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6336
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #129 : 25.03.16 - klo:02:40 »
Tulevan pääsiäisen kunniaksi mämmiä tunisialaisittain: http://www.vantaalla.info/sivu/index.php?option=com_content&task=view&id=133

Olen joskus lainannut kirjastosta tuon mämmikeittokirjan ja kokeillut mämmikääretorttua. Vaikka ohje oli siis tunisialaista käsialaa, lopputulos kulmikkuudessaan edusti pikemminkin modernia pohjoismaista designia. En tiedä, mikä meni vikaan, mutta pohja oli niin kova, ettei sitä saanut rullattua kuten pitää. Kaikki kuitenkin syötiin.
« Viimeksi muokattu: 25.03.16 - klo:02:46 kirjoittanut öppiäinen »
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Saukkis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1252
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #130 : 25.03.16 - klo:11:13 »
Pääsiäisen ruokasuunnitelmissa meillä on tänään kalakeittoa venäläisittäin. Otetaan riski: yksi lapsista ei pidä kalasta, yksi ei syö oliiveja ja kaksi inhoaa sieniä, onneksi sentään paikalla ei ole mummi, joka ei syö oliiveja ja inhoaa sitruunaa.

Taisin innostua lihaostoksilla, ja samoin varaamani karitsankyljykset lihakaupasta hakenut mieheni, nyt meillä on neljää erilaista lampaanosaa. Fileet ja paistipihvit joutunevat pakastimeen, ja syömme sunnuntaina kyljyksiä ja maanantaina potkista haudutettua pataa. Lauantaina paistetaan kana.

Ilokseni löysin yhdestä kaupasta luomumämmiä, se on ollut maultaan suosikkimme, mutta viime pääsiäsenä en löytänyt sitä kaupoista.


Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6336
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #131 : 25.03.16 - klo:13:36 »
^Eikös tuo soppa ole kalaseljankaa? Sitten on venäläisessä keittiössä erikseen uha, joka on se varsinainen kalakeitto. Seljankan voi tehdä myös lihasta tai pelkistä sienistä. Höysteet on samat kuin kalan kanssa.

Keittoosi varmaan tulee myös sipulia, joten onneksi minä en ole ruokavieraana, sillä kala ja sipuli on yhdistelmä jota en siedä. 
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Saukkis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1252
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #132 : 25.03.16 - klo:19:08 »
^ seljankaahan se reseptinkin mukaan oli. Perheessämme vain kalaliemi ja tilli olivat kaikille kelpaavia elementtejä sopassa, mies ei pidä sipulista   :003: kapriksia en löytänyt, vaikka kuulemma niitä on meillä jääkaapissa. Happamen näköisenä osa jälkikasvusta kaapi sienenpalasia ja "sienenpalasia" kalanpaloistaan...

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6336
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #133 : 25.03.16 - klo:20:37 »
^Tillillekin löytyy vihaajansa: eksäni ei pitänyt siitä.

Joskus teininä suunnittelin, että pitäisi olla kattilaan asennettava metalliverkosta tms. valmistettu väline, joka jakaa sisätilan lohkoihin. Sitten pistäisi yhteen lohkoon kypsymään sipulit, toiseen sienet, kolmanteen kalapalat, neljänteen oliivit jne., aina sen mukaan mitä joku ei voi sietää. Tosin minulla sipulivastenmielisyys kalasopan yhteydessä on niin vahvaa, etten edes sietäisi lientä, johon makua on liuennut.

Mutta kuulostaa, että yritit tehdä mahdollisimman pahaa ruokaa. Jokaiselle jotakin vihattavaa.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22064
Vs: Meidän jokapäiväinen leipämme
« Vastaus #134 : 25.03.16 - klo:20:53 »
Tiedemiespojallani on Epälineaarinen keittokirja, jonka filosofiana on erilaisten ainesosien tuottamat yllättävät makuelämykset. Jotkut ovat herkullisia ja toiset luotaantyöntäviä. Ehkä taitava kulinaristi saa taideteoksia juuri inhokkiainesten osaavalla yhdistelemisellä.