Hei! Minä olen Liisa ja vastikään liittynyt Herättäjä-Yhdistykseen.
En yritäkään kieltää, etteikö kuohuva keskustelu olisi toiminut pontimena ratkaisulleni.
Syitä on kyllä muitakin, mutta niistä ehkä joskus toisella kertaa.
Minä tahdon osoittaa tukeni taholle, joka mielestäni hienosti kävi kiinni niihin asioihin, jotka minua itseäni eniten tässä keskustelussa on häirinnyt.
Yksi osa keskustelua on olleet kannanotot, joissa mellastetaan kirkon varojen jaosta.
Minua se ei häiritse ja kuten kamppanjan toteuttajatkin ovat moneen otteeseen toitottaneet, kampanja on toteutettu nollabudjetilla ja olisi siis ollut toteutettavissa kenen tahansa toimesta.
En myöskään usko, että kyseisten liikkeiden pääpointti on tässä homokysymyksessä, vaikka se vahvasti siltä nyt vaikuttaa. Uskon, että liikkeiden toimesta tehdään paljon hyvääkin, asioita, joille on ihan ok antaa rahoitusta kolehtivaroista. En silti itse aio tukea kamppanjassa mukana olevia tahoja millään tavalla. Minun (naurettavan pienet, näin opiskelijan tuloilla) roponi menevät Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle, joka käyttäköön ne haluamallaan tavalla, niin kauan, kun kirkon virallinen linja on minun vakaumustani vastaava. Maata näkyvissä -festarit kyllä poistan kalenteristani, vaikka siinäkin on paljon hyvää.
Minä katson asiaa ihmisoikeuksien kannalta. Mielestäni avioliittolaki on muutettava tasa-arvoisemmaksi, mutta sekään ei varsinaisesti ole kirkon asia, vaan valtion päättäjien. Vasta kun samaa sukupuolta olevat parit saavat yhdenvertaiset oikeudet (jotka heille mielestäni ilman muuta kuuluvat) lain silmissä tulee kirkon vuoro punnita mitä se haluaa asiassa tehdä. Adoptio asioissa ei tule katsoa vanhempien oikeuksia, vaan lapsen parasta. Vanhempien heterous ei tarkoita lapsen hyvinvoinnin kannalta sitten yhtään mitään.
Eniten minua kuitenkin tässä kampanjassa on kuvottanut se, miten se on suunnattu ja miten taustayhteisöt luimistelevat ja vetäytyvät vastuusta piiloutuen tekijöiden selän taakse. Minusta lapsiin ja nuoriin ei tule kohdistaa tällaista propagandaa. Minua ahdistaa niiden ihmisten puolesta, jotka ovat epävarmoja itsensä kanssa ja joutuvat kohtaamaan tämän kaltaista painostusta ja alistamista. Kamppanjassa on yksi kohta, josta olen samaa mieltä: seksuaalisuus voi muuttua. Minä en näe, että heteroksi tai homoksi synnytään ja että suuntautuminen on sitten kiveen kirjoitettu. Harva muuttuu, mutta muuttua voi. Sen pitäisi kuitenkin olla sisimmästä lähtevää, ei minkään oppien perusteella väkisellä pakottamista. On ihan ok, jos seksuaalisuus muuttuu. Sitä voi rakastua ihmiseen, oli se sukupuoli mitä tahansa.
Eheytymis termiä käytetään kuitenkin vain heteroksi muuttumisen merkityksessä ja vastakohta sille olisi siis kai homoutuminen? Miksi se ei olisi yhtälailla ok? Minä en hyväksy tämänkaltaista nuorten mielien manipulointiyrityksiä. Nuorille tulee antaa aikaa pohtia näitä asioita, eikä pistää valitsemaan oppien välillä. Tiedän että tuo on sinänsä naiivi ajatus, mutta joku raja tällä taas ylitettiin.
Minä en pidä paasaamisesta, enkä osaa lukea Raamattua kirjaimen mukaan. En myöskään ole teologi, mutta ihmettelen vahvasti, kuka näistä Raamatun lauseisiin viittailijoista voi sen päättää mikä luetaan sanasta sanaan ja mitä kohtaa tulkitaan ja mikä kohta jätetään kokonaan huomiotta. Kenellekään ei liene ongelma se, että käytetään vaatteita joissa on käytetty useampaa kuin yhtä kuitua, vaikka Raamattu kehottaakin kutsumaan tällöin kylän väen paikalle kivittämään moinen rikollinen. Hyväksyn vastakkaiset mielipiteet ja keskustelun, mutta en jaksa kuunnella yhden ja ainoan oikean mielipiteen tuputtamista. Minun uskoni on minun uskoni.
Tulipas pitkä avautuminen, pahoittelut.
Kaikkea hyvää foorumilaisille!