Körttiläisyys on maallikkoliike. Seuroissa papitkin saavat olla tavallisia ihmisiä. Oppinut saa olla, jos niikseen tulee, mutta samoilla yhteisillä penkeillä sitä veisataan.
Ehkä näin voidaan sanoa, joskin herännäisyyteen on kelpuutettu myös teologeja. Sekin sukuun kuuluva johon hätäpäissäni sitten turvaduin kun kyselivät, oli pappi, mutta se on aivan varmasti totta, että heille oli huojentavaa saada jossakin olla -- kristittyjä.
Niin, , en ole "kansannainen" . Ei ole tosin Riittakaan, joskin esitti olevansa. Meistä kumpikin on käynyt koulua ja työskennellyt valkokalusammatissa. Kansamieheksi saatettiin nimittää isoisääni, joka sai tuskin kansakoulun suorittaa.
Tuo letkautus akateemisesta debatoinnista vain merkullisesti putkahtaa tänne tilanteissa kuten oli taannoin, kun väsyin nimimerkki luterilaisen väitteeseen, että herännäisyys olisi luterilasuudesta irrottautunut lahko. Sen sijaan että olisin tukeutunut siihen että minusta tuntuu ja minä koen perustelin, ettei ole, ja selitin, millä perusteella e i o l e . Kai olisi pitänyt lähettää yv.
Heikosti se oli akateemista, kaukana "akateemisesta debatista", lähinnä siihen oli referoitu alkeismateriaalia teologisen tiedekunnan opinnoista -- jotka ovat kaikilkle vapaat , ja tuskin se körttisyys siitä edes vaarantuisi. Mutta olihnan se y l i o p i s t o s t a peräisin. Olen siitä jo pyytänyt anteeksi, enkä enää viitsi ryhtyä mokomaan urakkaam, väitettäköön tätä vaikka marsilaisten salaliitoksi.
Akateeminen oli kyllä syytöskin, sillä mututuntumalla hän ei väitettä esittänyt --- luterilainen tietää körttiläisyydestä varsin paljon.
Körttiläiseksi olen havainnut muutamien rohkeasti ryhtyvän, mutta asettavan omalaatuisia arvoasteiukkoja liikkeen sisällä --- olen körtti mutta liian h u o n o kantamaan körttipukua -- vaikka enpä voi sitä arvostella. Tässä on itselleni käynyt niin, että olen l i i a n h u o n o k a i k k e e n m e n o o n , ja kaikkiaan v ä ä r ä n l a i n e n osallistumaan minkäänlaiseen H.-Y:n toimintaan. Liian huono seuroinhin, liian paha kirkkopyhään, juhlille täysin kelpaamaton. Neiti t o h t o r i ..
Ei tämä ollut ainoa paikka. Vietin Karjaalla Lärkkullan kansanopistossa välivuotta, ja pyysin rehtorilta, saiainko skolmötessä (koulun ajankohtaiset asiat) selittää epilepsian oireitani luyhyesti ettei kukaan pahastu/pelästy-. Ei, en saanut "Du måste förstå att du är ingen läkare h ä r , du är et e l e v. Pastori, rehtori Forsenille sai pitkään selittää että tämä elev sattuu olemaan en patient, eikä yhtään tipaa lääkäri ---- kun en sitä halunnut lainkaan tietoon!
Olisi kai se lääkärikin onnellinen saadessaan olla ihan vain Leena, eikä mikään helvetin " neiti tohtori". Johan minä ihmettelin mistä se väikkärikin on revitty tietoon, mutta taisi sekottaa ammattiin.
----
Kun ensimmäisen kerran sain tänne lopullisen bannauksen, olisi ollut viisasta jäädä suosiolla pois, olkoon syy mikä hyvänsä, minun kokemukseni elämästä
on, että olen pollut joka paikkaan väärä. Yleensä ihmiset reagoivat oireisiini, ja sen ymmärrän, myös sen etteivät pysty sitä käsittämään. Tietty on niitäm joille ammatti on liikaa, ja armias, jos niitä on useampi --- kun koko elämäni olen kantanut vain s y y l l i s y y t t ä siitöä etten t e e t y ö t ä .
Tänne pitäisi saada kelvata vaikka olisikin sen synnin tietämättään ja tahtomattaan tehnyt että opiskeli, kun kiinnosti. Että keksi lisää tekemisiä kun työkyky meni, että yritti. En jaksa enää.
.-.........................
Puvusta olen ajatellut, kuinka hyvä olisi ollut, jos silloin kun sen kaavoja sai tilata ja sen käyttöön rohkaistiin, olisi selvitetty, kenelle setä suositellaan. Ei ilman herännäistaustaa.
Ymmärrän vaikeudet, jotka tuollaisesta ilmoituksesta seuraisivat, mutta kaikitenkin, se olisi ollut selvempää kuin jättää yksin pukuineen kuulemaan, mitäs toleen sanot, eikös ollut körttipuku päälläs tai muuta -- sitä muuta on riittänyt.
En taida olla ainoa, joka tyhmyyttään kuvitteli voivansa "olla körtti" ainoastaan siin, että täällä puhutaan totta, tähän minä uskon , nämä opastavat siinä kuin Bonhoeffer, jonka aihan vahingossa löysin ja joka ei ollenkaan olly niin a k a t e e m i n e n d e b a t o i j a kuin voisi kuvitella, hänen tekstejään lukemalla aloin ymmärtää krstinuskosta jotain, mutta enhän ole syntnyt herännäissukuun. Yritin tarjota ties mitä isoenoa ja Laguksen koiven hoitanutta k a n s a n partantajaa kysyjille, mutta eihän se ole rehellistä peliä. Suvut ovat etelämpää ja monet kaukana talonpokaisen vakavarallisuuden alapuolella.
.....................................
Minä en varmasti ole kölrtti, mtta kristitty olen, siihen minut on kastettu ja se puku, Kristuksen vanhurskaus, se on minulle liian hieno ja pyhä, mutta vain a peittää kurjuteni, ei körttipuku, joka ei liioin ole pyhäksi ajateltu. Tuo toinen, jos se minulle annetaan, se saa pökerryksiin, sillä
silloin ensimmäistä keftaa m inua vouisu katsoa hyväksyvästi. Sen tähden en venkoile Jumalan edessä, että ei kelpaa ja olis tää oma ja eiks ennen omaa rääsyä. Se minusta ylpeyttä on.
Ja alkuaan, puvun tarkoitus oli vapauttaa maallisen pimtamuodin perään haikailusta --- mikä olisi kenties juuri tässä ajassa yhtä suositeltavaa.
.....................................
Heinimäki kirjoitti ylpeyden synnista kiinnostavasti (Seitsemän kuolemansyntiä). Sitä ei ikinä voi selättää, sillä todetessaan olevansa nöyeä, ylpistyy välittömsti siitä nöyryydestään.
