Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: öppiäinen - 15.02.21 - klo:22:26
-
Edellinen osa (http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=5292.135)
Mitä haittaa rotista muuten on? Näin nykyaikaisissa kaupunkioloissa. Edit: Jaaha, vastaan itselleni. Hampaat ovat niin vahvat, että se menee läpi melkein mistä vain, ja sitten nakertelee vaikkapa sahköjohtoja ja aiheuttaa tulipaloja. Mutta mitä omia tietoja tai havaintoja teillä on rottavahingoista? Helsingissä olen rottia kohdannut, niitä oli yhden entisen asuntoni liepeillä, mutta rottavahinkoja en havainnut.
Mukavinta tietysti olisi, jos kissatkin voisivat kulkea vapaina niitä pyytämässä.
-
Edellinen osa (http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=5292.135)
Mitä haittaa rotista muuten on? Näin nykyaikaisissa kaupunkioloissa. Edit: Jaaha, vastaan itselleni. Hampaat ovat niin vahvat, että se menee läpi melkein mistä vain, ja sitten nakertelee vaikkapa sahköjohtoja ja aiheuttaa tulipaloja. Mutta mitä omia tietoja tai havaintoja teillä on rottavahingoista? Helsingissä olen rottia kohdannut, niitä oli yhden entisen asuntoni liepeillä, mutta rottavahinkoja en havainnut.
Mukavinta tietysti olisi, jos kissatkin voisivat kulkea vapaina niitä pyytämässä.
Ihmisillä on vanhastaan ollut rottapelko, koska on väitetty niiden levittävän tauteja, vaikka virukset tauteja levittää. Tietysti rotat kantaa varmaan moniakin viruksia, mutta onko niiden leviämistä ihmisiin varmistettu? Ei ainakaan keskiajalla. Kissa on paha pikkulintujen tappaja, (vaikka niin suloinen muuten onkin) joten on hyvä pitää kissat kiinni. Aikoinaan meidän (yhtiön) talo Pohjois-Savossa oli remontissa ja sen takia jouduttiin muuttamaan kesäksi toiseen taloon. Siellä oli ulkorakennuksessa rottia ja senköhän takia keväisin kuului huuhkajan huhuilua? Siinä lähellä oli vielä hyvin jyrkkää kalliorantaa, joten huuhkajilla oli hyvät ruoka-apajat lähellä mahdollista pesintäpaikkaa. Äiti antoi iltaisin siileille maitoa lautaselta ja sellainenkin ihme on tullut todistettua, että siili ja rotta joivat maitoa samalta lautaselta. Maitoahan ei saisi kyllä antaa kuin pienille lapsille.
Minulla oli aikoinaan Lintuvarusteesta ostamani puinen ruokinta-automaatti, josta siemenet ja muu sapuska valui pieniin kaukaloihin linnuille. Joskus yhdessä kaukalossa istui sievästi hyvin pitkähäntäinen metsähiirulainen syöden etukäpälillään auringonkukan siementä. Harmi, kun ei tullut kuvattua? Kun sitä meni lähelle, niin se hyppäsi nopeasti maahan ja häipyi jonnekin. Tykkään hiiristä, joita meillä oli Tervossa vanhan talon aikaan mm. ruokakomerossa ja tykkään myös myyristä ja rotista :icon_cool:
-
Ihmisillä on vanhastaan ollut rottapelko, koska on väitetty niiden levittävän tauteja, vaikka virukset tauteja levittää. Tietysti rotat kantaa varmaan moniakin viruksia, mutta onko niiden leviämistä ihmisiin varmistettu? Ei ainakaan keskiajalla. Kissa on paha pikkulintujen tappaja, (vaikka niin suloinen muuten onkin) joten on hyvä pitää kissat kiinni. Aikoinaan meidän (yhtiön) talo Pohjois-Savossa oli remontissa ja sen takia jouduttiin muuttamaan kesäksi toiseen taloon. Siellä oli ulkorakennuksessa rottia ja senköhän takia keväisin kuului huuhkajan huhuilua? Siinä lähellä oli vielä hyvin jyrkkää kalliorantaa, joten huuhkajilla oli hyvät ruoka-apajat lähellä mahdollista pesintäpaikkaa. Äiti antoi iltaisin siileille maitoa lautaselta ja sellainenkin ihme on tullut todistettua, että siili ja rotta joivat maitoa samalta lautaselta. Maitoahan ei saisi kyllä antaa kuin pienille lapsille.
Minulla oli aikoinaan Lintuvarusteesta ostamani puinen ruokinta-automaatti, josta siemenet ja muu sapuska valui pieniin kaukaloihin linnuille. Joskus yhdessä kaukalossa istui sievästi hyvin pitkähäntäinen metsähiirulainen syöden etukäpälillään auringonkukan siementä. Harmi, kun ei tullut kuvattua? Kun sitä meni lähelle, niin se hyppäsi nopeasti maahan ja häipyi jonnekin. Tykkään hiiristä, joita meillä oli Tervossa vanhan talon aikaan mm. ruokakomerossa ja tykkään myös myyristä ja rotista :icon_cool:
On kyllä todettu rottien levittävän tauteja ja useita kulkutautja on levinnyt niiden mukana.
-
On kyllä todettu rottien levittävän tauteja ja useita kulkutautja on levinnyt niiden mukana.
Mutta ovatko rottien levittämät taudit nykyään esimerkiksi Suomessa pahakin ongelma? Tuskin.
-
Kissa on paha pikkulintujen tappaja, (vaikka niin suloinen muuten onkin) joten on hyvä pitää kissat kiinni.
No jaa, minusta taas muutama pikkulintu joutaa kuollakin. Vaikka niitä ruokinkin ja koetan talven yli hengissä pitää. Mutta jos ei yksikään pikkulintu kuolisi, niin kohtahan meillä olisi ilma sakeanaan pikkulintuja niin ettei sekaan mahdu. Ei siitäkään mitään tulisi.
Huomasinpa eilen kävelyllä kaadetuksi yhden metsäryteikön, joka oli päässyt unohtumaan ja kasvamaan ison tien, rautatien ja teollisuusrakennuksen väliin jääneeseen kolmioon. Oli ollut tarkoitus käydä siihen tutustumassa lähemmin "sitten joskus" (ehkä alkukesästä). Siinä meni monelta linnulta pesäpaikka taas. Hyvännäköistä koivua oli pinoissa, sellaista joka kelpaisi puusepällekin. Pitäisi oikeastaan veistää kauha ja puulusikka, löytäisinköhän sieltä sopivan oksan jonka voisin tarpeiksi pölliä?
-
Hei, täällä taas ! Voin jo paremmin, mutta näkö ei ole ihan entinen. Kuitenkin pärjään.
ESS:ssa oli 14.2. tällainen lintu-uutinen: https://www.ess.fi/paikalliset/3687452
Jänkäkurppa: https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4nk%C3%A4kurppa
Kiva päärynänmuotoinen muna sillä on ja kirkkaan keltaiset viirut höyhennyksissä.
Miyen se on mahtanut Päijät-Hämeeseen mieltyä. :017:
-
Oikein mukava, kun Riitta on tänne taas kirjoitellut.
Tänään viimeeksi kävi ajatuksissa, että foorumi on jotenkin puutteellinen, jos Riitta ei ole paikalla.
-
Oikein mukava, kun Riitta on tänne taas kirjoitellut.
Tänään viimeeksi kävi ajatuksissa, että foorumi on jotenkin puutteellinen, jos Riitta ei ole paikalla.
Juuri näin, samoin olen kokenut. :eusa_pray:
-
ESS:ssa oli 14.2. tällainen lintu-uutinen: https://www.ess.fi/paikalliset/3687452
Kaikki kurppahavainnot salataan, ettei niitä häirittäisi. Pahimpia ovat bongarit, jotka haluaa talvipinnan tai tähän aikaan uuden vuodenpinnan ja kuvaajat on erityisen pahoja, kun niiden pitää päästä ottamaan läheltä kuvia. Lintu ei pärjää näillä keleillä ilman sitä pientä vesiojaa, mistä se nyt hakee ruokansa, eikä sitä saisi ajaa sieltä lentoon. Jänkäkurpalla on jännä, hevosen kopsetta muistuttava soidinääni, jonka voi kuulla keväisellä suolla iltaöisin. Ääni kuuluu siis taivaalta.
-
No jaa, minusta taas muutama pikkulintu joutaa kuollakin. Vaikka niitä ruokinkin ja koetan talven yli hengissä pitää. Mutta jos ei yksikään pikkulintu kuolisi, niin kohtahan meillä olisi ilma sakeanaan pikkulintuja niin ettei sekaan mahdu. Ei siitäkään mitään tulisi.
On sinullakin omituinen logiikka, ei voi muuta sanoa? Ruokit siis lintuja sen takia, että kissat voisivat tappaa niitä. Kissa ei edes kuulu Suomen luontoon, vaan on tuontieläin Egyptistä. Kissojen ja koirien pitää ihan lain mukaan olla kiinni ulkona, varmaan tiedätkin?
-
^Ehei, en minä niitä kissoille paistiksi ruoki :icon_biggrin:. Ruokin, vaikkei kissoja olisi olemassakaan.
Suomen luontoon kuulumattomuudesta olen sikäli eri mieltä, että ei ole mitään määräystä, mikä kuuluu Suomen luontoon. Se muuttuu koko ajan.
Ja lakien mukaan kissaa ei tarvitse pitää kiinni. Sitä koskevat lait ovat väljemmät kuin koiraa.
(Tähdennettäköön, että minulla ei ole kissaa. Kun oli, se ei ulkoillut vapaasti. Omalla aidatulla pihallani sai olla, tai saivat, kun niitä vielä oli kaksi. Myyriä, ainakin yhden hiiren ja yhden ruskoukonkorennon onnistuivat pyytämään.)
-
Näin tänään koskikaran keskustan sulassa Pielisjoessa. Touhuili jotain jään reunalla.
-
En minäkään rotista perusta.
Nepi-koiralle eivät kelvanneet yhdensorttiset kuivat muonat. Olen niitä tarjoillut linnuille sellaisenaan, niin harakat kohvoijaavat kaiken kätköihinsä ottamalla nokkaansa monta ja lentämällä sitten ne piilottamaan jonnekin.
Minulla on nyt idea, että sellaisella sähköisellä hiertimellä rapsuja ensin pienennän, niin varpusetkin saavat hangelta.
-
Tänään kuulin ensimmäisen kerran tänä vuonna viherpeipon 'ryystämisen'.
-
Punarintani edelleen sinnittelee hengissä. Vartti sitten bongaus puskasta, jonka vieressä ruokapaikka sijaitsee. Varmaan sama yksilö, tuskin niitä monta täällä on.
Koskikaran olen tainnut eläissäni nähdä kerran, Helsingin ja Vantaan välisessä Pitkäkoskessa.
^Alle viikko on siitä kun täällä kuulin. Niillä on kanta pienentynyt kovasti siitä mitä parhaimmillaan oli. Joskus aikoinaan kun kävi viherpeippoja ruokinnalla, minua huvitti, kun ne ja tiaiset syövät niin eri tavalla: Viherpeippo jymähtää ruokintamökin laidalle mässyttämään kuin ruokapöytään, tintti taas nappaa herkkupalan ja lennähtää sitä oksalle nikertämään omassa rauhassaan.
-
Lintujen ruokintakysely: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSc2Pkx48xONEqchKJGvdsFWqaPcbXoY9vh4ocHyIPdAu_CNiQ/viewform
Luonnontieteellinen keskusmuseo kysyy ruokintatavoista muutaman rasti ruutuun -tyylisen kysymyksen verran.
-
Ruokintapaikalla lauhana päivänä on väljää kuin Venäjällä. Selitän itselleni, että linnut ovat pesäpaikkojaan etsimässä. Tienvarren kuusikkoon odotan harakkaparin pesänsä rakentavan, koska niin on ollut aika kauan. Siitä asti, kun kasvatuskuuset olivat venyneet jotenkin viiden metrin korkeuteen, on paikka ollu harakoille ja rastaille mieluinen. Rastaslinnut ovat vain vähentyneet kummallisen vähiin. Ei ole kyllä talvihaukkojakaan näkynyt.
Mutta kärppä on palannut rustinkia kiertämään sekin. Ei sille ole evästä, hiiriä, että kyllä se joutuu mieron tiellään kulkemaan eteenpäin.
Nythän luvataan kylmempiä kelejä, että kyllä linnut pysyvät pihassa vastakin.
-
Muuttolinnuista kiuruja on tullut lounais- ja länsirannikoille muutamien kymmenien parvia. Joutsenia, harmaalokkeja (täälläkin suurin parvi 12) ja sepelkyyhkyjä sisämaahankin. Töyhtöhyyppiä rannikolle muutamia. Meri- ja maakotkien muutto on tietenkin myös alkanut ihan ajankohdan mukaisesti. Täälläkin muutamia nähty lennossa ja paikallisina mm. verkkoavannoilla.
Pöllöretkiä ainakaan täällä ei olla pahemmin tehty. Muutama huuhkaja on kuultu, yksi viiru- ja yksi helmipöllö. Joillakin alueilla myyriä on paljon ja siellä on myös pöllöjä. Runsas lumitilanne vaikeuttaa kyllä pöllöjen saalistusta. Ensi viikon lauhtuminen pistää muuttajiin taas vauhtia ja uusia lajeja varmasti tulee.
-
Jotain reilu viikko sitten kaupasta palatessani kuuntelin, että onkos tuolla pöllö (lehto-sellainen varmaan). Kohta kuului samaa ääntä toisaaltakin. Valitettavasti juuri silloin ei ollut mahdollisuus siirtyä lähemmäs äänen lähdettä tilannetta tutkimaan. Sen koommin en ole kuullut. Jonain iltana yritin, mutta oli niin tuulista ettei muuta kuulunut kuin suhinaa.
-
Meillä on niin paljon lunta, että ei tänne ole muuttolinnuilla kiire.
Olen seuraillut harakoittemme lentelyä. Tähän aikaan niillä on ruukannut olla ulku nokassaan, mikä on merkinnyt sitä, että pesäpuu on tiedossa. En ole lähimpään liittokuusikkoon nähnyt pesänrakennukseen liittyviä lentoja tehdyn. Yritin potkurin avulla mennä mansikkamaan vieritse katselemaan pesäsenssejä, mutta ei se onnistunut, sillä potkurin muoviset lisäjalakset ovat sopimattoman kapeat kerta upotti.
Vai saivatko harakat viime keväänä niin ankaran opin, kun menettivät jo tapiseeratunkin pesän naakoille, että uskoivat kerralla. Naakat ovat vielä muualla, mutta kyllä mustakaapuiset linnut vielä tulevat.
Nuorempana so vävyaikana saatoin olla harakoille ja variksille ilkeä yrittäen ampuakin niitä. Olin tarkka sihdiltäni ja minulla oli hyviä lymypaikkoja odotella. Sitten luovutin aseeni valtiolle. Eivät ne sa-aseita olleet, ihan omalla rahalla ostetuita.
-
Laitoin ruokintapaikalle kaksi pötköä tehdastalisiemenseosta. Hyvin kelpaa linnuille ja oravalle se, josta otin muoviverkotuksen pois. Elukan selkäpuoli ihan nytkyy, kun se vetää evästä. Jotenkin orava pääsee kipuamaan ruokaan käsiksi. Olen hitsannut haravakoneen kaarevia piikkejä yhteen, että olen saanut sellaisen aurinkovarjon tapaisen ja kahdessa piin kärjessä ovat pötköt. Koko hökötyksen päällä on ollut muovinen aurinkovarjo estämässä lumen pääsyä eväisiin. Tämä on mennyt rikki, mutta panin sinistä kevytpeitettä ja se kelpaa.
-
Olet Pelle Pelottoman ( Aku Ankka ) heimoa ja sukua noiden värkkäämisiesi kanssa.
:eusa_clap: Kivaa, ja eläimille tarpeellista askartelua !
:039:
-
Kiitos, kiitos. Täällä periferiassa on niin vähän virikkeitä muuten. :039:
Sitä paitsi puuhaileminen on kivaa.
-
Harakka on viisas lintu, koska se syö niin tarkkaan tarjolle pannut eväät. Alimmalla eli maatasolla syövät rusakko ja harakka, usein myös pikkuvarpuset. Keskitasolla so tiskialtaan syvennyksistä orava ja varpuset, tintti ottaa myös, jos annostelijasta on eväs lopussa, Ylimmällä tasolla läskin, taliseoksen ja auringonkukan siementen kimpussa ovat tintit, tikat ja pikkuvarpuset silloin, kun maitohinkki on täytetty. Jostain syystä näillä punapäillä on erityinen tarve pudotella siemeniä alemmaksi. Nyt siemenet eivät mene onneksi heti maahan.
Kanahaukka kerran pari talvessa sujahtaa jostain ja yleensä punatulkun saa tai sitten ei.
-
Kanahaukka kerran pari talvessa sujahtaa jostain ja yleensä punatulkun saa tai sitten ei.
Olen kerran nähnyt varpushaukan tosi toimissa. Olen tainnut siitä kertoakin. Tarkkaa ja huolella valmisteltua työtä.
-
Minunkin olisi pitänyt kirjoittaa varpushaukasta, koska sekin voi tulla kyseeseen.
-
Varpushaukka saalistaa kokoisiaankin lintuja, ei pelkästään varpusia. Olen seurannut sen ateriointia kyyhkynen ruokanaan.
-
Johan nyt toki. Isoin saalis on arvokkain. Täällä ei ole puluja, kesällä on sepelkyyhkyjä.
-
Varpushaukka saalistaa kokoisiaankin lintuja, ei pelkästään varpusia. Olen seurannut sen ateriointia kyyhkynen ruokanaan.
Sama täällä, ts. menu oli tuo sama. Kotona havahduin lintujen metelöintiin, siinä oli lokkia ja harakkaa sekaisin ja ilma täynnään kun menin pihalle. Syy näkyi naapurin pihalla, siellä oli haukka pulun kimpussa. Aika kauan se tappaminen kesti. Ateria taisi olla kokkia isompi. En tunne petolintuja, mutta ehdin hakea kameran ja ottaa pari suttuista valokuvaa. Niistä päätellen kyseessä oli ukkopuolinen varpushaukka, näkyi hyvin alapuolen punertavat värit. Jossakin vaiheessa haukka poistui paikalta pulu mukanaan, ja seuraavana päivänä oli viereisessä puistossa pulun raato, rintalihat syötynä. Lienee ollut se sama. Jättääkö haukka saaliinsa kun on täynnä, vai onko joku tullut häiritsemään ruokailua?
-
Hyvä kysymys, johon en osaa vastata. Pienehkön kissanpojan haukka jyrsii ihan nikama nikamalta, että jää vain ruoto jälelle.
-
Tuli semmoinen mieleeni, kun katselin lintuja lintulaudalla esim. juuri nyt punatulkkuja kaksi, toinen uros toinen naaras.
Mistähän ne nuo linnut tietävät, minkä toisen linnun kanssa lisääntyä, kun melko samankokoisia lintuja on useita eri lajeja.
Esimerkki muualta eläinmaailmasta: esim. aasi ja hevonen voivat lisääntyä keskenään. Mutta entäs linnut, en tiedä nähneeni
mitään tietoa linnuista, jotka olisivat risteytys kahdesta lajista. Miten olisi vaikka talitintti+punatulkku=talitulkku. :icon_biggrin:
-
Metsäkanojen risteytymisestä olen lukenut. Havukka-ahon ajattelija taisi löytää jonkin niihin liittyvän kummallisuuden.
-
Se oli p y y m e t s o. Se ei ole mahdollinen, mutta p y y t e e r i on.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Havukka-ahon_ajattelija
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyyteeri
-
Tämä lienee selvästi yleisin risteymistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpimetso
-
Mistähän ne nuo linnut tietävät, minkä toisen linnun kanssa lisääntyä, kun melko samankokoisia lintuja on useita eri lajeja.
Esimerkki muualta eläinmaailmasta: esim. aasi ja hevonen voivat lisääntyä keskenään. Mutta entäs linnut, en tiedä nähneeni
mitään tietoa linnuista, jotka olisivat risteytys kahdesta lajista. Miten olisi vaikka talitintti+punatulkku=talitulkku. :icon_biggrin:
Onhan sitä lähempää sukua keskenään olevia lajeja, ja sitten kaukaisempia. Linnuissa on muitakin keskenään lisääntyviä lähisukulaisia kuin metsäkanalinnut, jotka kai ovat tunnetuin tapaus. Sorsalinnuilla sitä esiiintyy, ja joillakin tiaisilla (ainakin).
Kai ne sen siitä tietää, mitä kohtaan vetoa tuntevat? Ja eihän se ole sanottua, että pelkkä ulkonäkö ratkaisee, vaikka linnut taitavat ollakin melko visuaalisia verrattuna moneen muuhun lajiin. Pitää osata myös käyttäytyä oikein, suorittaa kosioseremoniat oikeassa järjestyksessä, rakentaa oikeanmallinen pesä rouvan hyväksymään paikkaan, tuoda sopivia lahjoja, hätistää kilpailijoita loitolle; mitä nyt itse kukin laji vaatii (etenkin akkapuoliset..) Jos olisi vaikka kuinka komea oman lajin koiras mutta seisoo vain tönkkönä eikä oikealla tavoin pyöri ympärillä kuhertelemassa, niin eiköhän kiinnostus pian lakkaisi. Linnuilla taitaakin olla tyypillistä juuri tuo, että tietyt kaavamaisesti toistuvat rituaalit on suoritettava, ennen kuin pääsee lisääntymään (mitä nyt sorsat ryhmäraiskailevat toisiaan ilman mitään häpyä). Ja ne lienee synnynnäisiä, ei opittuja. Synnyt väärän lajiseksi -> et osaa.
-
Mistähän ne nuo linnut tietävät, minkä toisen linnun kanssa lisääntyä, kun melko samankokoisia lintuja on useita eri lajeja.
Niin nehän eivät välttämättä miellä toisiaan linnuksi. Linnunpoikasetkin lähtevät seuraamaan vaikka ilmapalloa pitäen sitä emonaan, jos se sopivaan aikaan ilmestyy pesän laidalle ja on sopivan kokoinen pyöreähkö juttu käydäkseen emosta. Niille on vain koodattu päähän, että tuollaisin-ja-tuollaisin ominaisuuksin varustettua juttua pitää lähteä seuraamaan.
Joidenkin perhosten koiraat odottelevat maassa ohi lepattelevaa naarasta lyöttäytyäkseen sen seuraan parittelumielessä. Ei silloin ratkaise vain se, minkä kokonen ja näköinen tapaus menee ohi, vaan pitää osata lepattaa oikealla tavalla, jotta halu lähteä seurailemaan muodostuisi. Ja kun tutkija saa pahvista leikkaamansa perhosenkuvan lepattamaan oikein, sekin kiinnostaa.
Ja onhan näitä turhautuneita metsoja, joille kelpaa jokin sopiva muu myös: https://yle.fi/uutiset/3-7194208. Ei se niin tarkkaa, jos ei ihan ihanteellistä kumppania (tai tappelukaveria) löydy.
-
^
Viimeinen lauseesi tekee minut surulliseksi, koska jotain on pahalla tavalla tapahtunut. Metsouros ei löydä koppeloaan ja sitten käyttäytyy jääräpäisen miehen lailla. Kyllähän koppeloita on periaatteessa riittävästi, mutta soidinpaikkaa ei uros halua muuttaa, niinköhän olisi. Teeret ovat mukautuvaisempia, sillä ne tappelupaikkansa voivat vaikka joka kevät vaihtaa uuteen. Kuuluttavat sen tapahtuneen paremmin kuin metsot.
Oli muuten hyvä lumitilanne kanalinnuille. Peipporämeelläkin näkyi monia kieppiinlentopaikkoja. Metsokin oli lumeen ainakin pääosan kehostaan saanut, mutta "lämpöpatterin" oli rustannut luolan ulkopuolelle.
-
^Nuo kanalinnut eivät oikein ole minulle tuttuja, eipä ole omia havaintoja paljon. Niin olen kuullut väitettävän, että hakkuiden ym. myötä menettäisivät soidinpaikkoja. Ja kyllä sitä menoa kantakin hupenee. Metso tarvitsisi aika laajan yhtenäisen metsäalueen viihtyäkseen. (Ja tämä on nyt silkkaa kirjaviisautta, mitään omaa havaintoa asiasta ei tosiaan ole.)
Tulipa aamuvarhaisella pikku määritysvirhe. Ulkoa kuului jotain kumeahkoa ja ryntäsin pihalle, että nytkö joutsenet muuttavat. Olikin ihan hiljaista. Kunnes alkoi karjua läheisessä puussa sepelkyyhky. No, keväinen pikkulintua isomman linnun ääni joka tapauksessa!
-
Minäkin kuulin kevään ensimmäisen sepelkyyhkyn kujerruksen. Ne ovat yleistyneet puisto- ja pihalintuina.
-
Eilen pienehkö jalohaukka sai evääkseen punatulkun. Ehdin nähdä haukan kiertävän pirtin taitse ja sitten se iski syöttöpaikalle. Maassa olevat linnut olivat kohteena. Raakaa peliä, mutta onhan haukallakin oikeus elämiseen.
Jos katsettani nostan pöydältäni seinälle, niin siellä on ikivanha taulu, jossa äkkiseltään olisi lintuja. Siinä on teksti: Jumalan rauha! Minä olen tykönänne joka päivä. Linnut ovat enkeleitä. Jumalan yksi muotohan on Pyhä henki ja se esitetään usein enkeleinä.
Libanonissa rakennusmiesmuurari sanoi, että Suomessa ollaan moniuskoisia.
-
Jonain yönä kun satoi vettä, heittelin rakeista puutarhakalkkia pihalleni, kun satuin hereillä olemaan. Se ei ihan heti liukene vaikka sataisikin. Aamulla pihalla oli tavalliseen tapaan lintuja kuopsuttelemassa, ja mietin, maistuuko niille kalkki? Tarvitsevathan ne juuri nyt rakennusainetta munien kuoriin. Jos luontoretkellä on eväänä mukana keitettyjä munia, niin kuoret saa heittää maastoon, vaikka muuten ei pidä roskata. Linnut kuulemma syövät ihan mielellään, näin on minulle opetettu.
Ja sitten mietin, miksei täällä ilmeisesti ole mitään lintua, joka tykkäisi syödä lehtokotiloita. Luulisi, että edes niin kaikkiruokaisille variksille ja harakoille kelpaisi, mutta kotilomääristä päätellen ei.
-
Täällä vielä valvon ja osui öppiksen jutut silmiini. :039:
Sama juttu, olisi hieno homma jos lehtokotilot linnuille ja eläimille kelpaisi isommassakin määrin,
vaikea sanoa syövätkö pieniä määriä.
Variksia, harakoita, naakkoja, oravia, jäniksiä, kissoja tässä ainakin liikkeellä joiden suihin
ja nokkiin kotilot mahtuisi.
Käytetään sellaista myrkkyä mikä aiheuttaa kotiloille sen että ne kaivautuu maan sisään kuolemaan, raakaa on. Ja toinen tapa ollut että niitä on kerätty lasipurkkiin etikkaan.
Joskus viikko sitten vähän ihmettelin, varis oli kuollut tuonne pihanurmikolle, mikähän oli?
Syönyt jotain sopimatonta? Parkkialueen reuna-alueella että olisko jäänyt naapurin auton alle?
Mutta miksei lähtenyt karkuun alta pois?
-
Kankaalan tanhuvilla ei vielä ole lehtokotiloita, on vain etanoita. Niitä pikkulinnut syövät.
-
Tänään tulee klo 17.55 Ylen Areenalta Suuri Muuttolintuilta. Espoon Suomenojalla keskustelemassa, retkivinkkejä ym. jakamassa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, eläinfysiologi Petri Hohtola ja meteorologi Jarmo Koistinen.
Pitänee vilkaista.
-
Meillä on saunan edessä olevassa kahdessa kuusessa sepelkyyhkyillä päivälepopaikka. Kolme kertaa ovat jo lähteneet tuhannen kiireellä pakoon. Näiden lintujen sanotaan olevan pesintäaikana arkoja. Ovat aika suuria, että olisivatko urosia. Kuusissa oli ennen vanhaan ihan pesiäkin, kun emme asuneet toukokuun aikana paikalla.
-
Näitä parvekepesiä löytyy aika usein. Jopa sorsa on pesinyt parvekkeella.
Räkätin pesä Kouvolassa: https://yle.fi/uutiset/3-11965693
Eräs talon rouva meidän talossa pitää viimevuotisesta 'viisastuneena' muovirasiaa Toytansa akun päällä. Västäräkki oli tehnyt sen päälle pesän jonka hän havaitsi poikasten sirinästä kun hn autoa käheni.
Auto seisoo etupäässä parkkiruudussa, sellainen kolmekymppinen elämää nähnyt auto.
-
Tytär kertoi hellyttävän tositapauksen ystävänsä maatilalta. Ystävä oli saanut lahjaksi kolme hanhenmunaa. Hän katsoi läpivalaisulla niiden olevan hedelmöityneitä ja antoi ne pienten silkkikanojensa haudottaviksi. Ja niin vain kaikista munista kuoriutui hanhenpoikanen, kähes hautojansa kokoinen, videon mukaan.
Samalla tilalla on muitakin eläimiä. Niistä yksi leghorn-kana on kesyyntynyt ja tulee sisälle taloon jossa sitä ruokitaan kahden Jack Russel-koiran kanssa yht´aikaa. Emännän kädestä ne ottavat ruokapalan vuorotellen ja etuilematta.
Olisi pa ihmisilläkin näin.
-
Palatessani rämeeltä näin sähkölangalla urospuolisen pikkulepinkäisen, eka kerta minulle.
-
Iltapäivällä vakiopyörälenkilläni näin isolla peltoaukealla satoja lintuja,
näin aika kaukaa, etten ole varma oliko hanhia vai kurkia.
-
Pihassa aurinkoisella paikalla onnistui auringonkukan viljely. Nyt dalidintit tulevat jonossa ottamaan siemeniä ja lennähtävät sitten läheisiin kuusiin nauttimaan siemenestä. Ei tämä ole eka kerta, mutta olen tyytyväinen havaintooni.
-
Pihassa aurinkoisella paikalla onnistui auringonkukan viljely. Nyt dalidintit tulevat jonossa ottamaan siemeniä ja lennähtävät sitten läheisiin kuusiin nauttimaan siemenestä. Ei tämä ole eka kerta, mutta olen tyytyväinen havaintooni.
Minulta se ei aikoinaan onnistunut. Varret jäivät liian lyhyiksi. Lieneekö ollut syy itäeurooppalaisissa siemenissä?
-
Lintuhavaintojärjestelmä Tiiran mukaan Pohjois-Karjalan pellot täyttyvät nopeaa vauhtia valkoposkihanhista: Suurin potti nyt Rääkkylän Oravilahden kuivatusalueen pelloilla 37000 paikallista. Lähes kaikilla lajeilla on nyt muutto päällä.
-
Jätättekö auringonkukat talventörröttäjiksi. Olen nähnyt ainakin kukinnon terälehtineen ja siemenineen olevan tarjolla syöttöpaikalla.
Mitä mieltä olette luvasta saada metsästää valkoposkihanhia ?
-
Jätättekö auringonkukat talventörröttäjiksi. Olen nähnyt ainakin kukinnon terälehtineen ja siemenineen olevan tarjolla syöttöpaikalla.
Mitä mieltä olette luvasta saada metsästää valkoposkihanhia ?
Auringonkukkia yrittelin kasvattaa rivitaloasunnossa. Siemeniä vain syöttelin linnuille. Valkoposkia saa muistaakseni metsästää luvalla tietyissä paikoissa. Näin oli ainakin viime vuonna. Täällä niille jätetään tiettyjä peltoja syöntipelloiksi, samoin kuin kurjille (kurki) ainakin Tohmajärven Valkeasuolla tarjotaan hernettä syötäväksi. On tehty jo pitkään. Valkoposken "ongelma" on se, että EU:n lintudirektiivin mukaan se kun on muuttolintu, niin sitä ei saa metsästää. Suomen oma pesimäkanta on taas liian pieni metsästettäväksi. Onko ihmiset tosiaan niin nälässä, että kaikkea pitää ampua?
-
Tässä yhtenä päivänä huomasin hanhimuuttoa menevän, joten menin parvekkeelle tarkkailemaan. Tunnissa näkyi 1720 hanhea, 16 parvea, pääasiassa valkoposkia. Muualla kuulin vielä parin valkoposkiparven ääntä. Lenkillä eri päivinä näkyi hanhien sekaparvia: mm. yhdestä parvesta kuului sekä valkoposken, että tundrahanhen ääntä. Yhden puhtaan metsähanhiparvenkin näin, siinä oli melko tarkkaan 60 lintua. Suomen vähät metsähanhet (taigametsähanhia) ovat jo menneet ja nämä nyt nähdyt on Venäjän kantaa eli tundrametsähanhia. Hanhimuutto kyllä jo loppui ja sepelhanhi jäi ehkä näkemättä tältä syksyltä. On aina mieltäylentävää nähdä muuttavia hanhia, kun tietää niiden tulevan kaukaa - jotenkin kaihoisaa.
-
Iltalenkillä taas ehkä sama peippoparvi hiekan syönnissä kuin aikaisemminkin, mutta nyt eri paikassa. Noin 30 peipposta.
-
Lintuharrastukseni loppui lähes kokonaan kun muutimme tähän Mukkulan keskustaa.
Pihapiiriä hallitsee yksi varis, harakkapari ja ylilentävät naakat.
Yksi talitiaispari asuu viereisen talon kolossa ja pikkuvarpusia näkee kävelyteiden reunoilla kun ne ruokailevat pihatatarin siemenillä.
Korkealta kuuluu lokkien kirkunaa, olen nähnyt niitä ostarin kakaisien yhdeksänkerroksisten talojen katoilla.
Muut havainnot ovat käynneitä Ruoriniemessä, Kahvisaaressa ja Pikku-Vesijärven puistossa.
Matti näkee enemmän kun pyöräilee jopa 30 km lenkkejä uudella pyörällään. Hän kertoi minulle esim. silkki-uikun pesänrakentamisen vaikeudesta. Aallot veivät kesällä kaksi pesää eikä poijinta onnistunut.
Ruoriniemen sillan-korvalla minäkin olen nähnyt meriharakan. Tänä vuonna sen tiedetään myös pesineen Lahdessa.
On minulla kovasti ikävä niitä lukuisia pikkulintuja joita pihassamme metsän reunassa rannan läheisyydessä oli. En ole kolmeen kesään enää kuullut satakieltä , mustarastasta enkä punarintaa. Ei näy puukiipijä taka-ikkunasta eikä tepastele Klaus-waris nurtsilla odottamassa einettä. :'(
Eivät lennä kurjet ja joutsenetkaan auroissa tästä yli, en ainakaan ole kuullut enkä nähnyt.
-
Mitä mieltä olette luvasta saada metsästää valkoposkihanhia ?
Niitä taitaa olla niin paljon, että sopivat metsästettäväksi vähintään siinä kuin muut hanhet? Mutta kyllähän ne syödä pitäisi sitten kanssa! Nyt kun on se älyttömyys, että voi jonkin verran luvalla ampua, mutta ruhot pitää hävittää.
-
Pihassa aurinkoisella paikalla onnistui auringonkukan viljely. Nyt dalidintit tulevat jonossa ottamaan siemeniä ja lennähtävät sitten läheisiin kuusiin nauttimaan siemenestä. Ei tämä ole eka kerta, mutta olen tyytyväinen havaintooni.
En ole nähnyt tinttejä aikoihin! Oikein ihmettelinkin, minne ovat kadonneet. :017: Näihnköhän menee seuraava havainto ensi vuoden puolelle.
Joutsenia ja kurkia sen sijaan piisaa. Tänäänkin lenteli yksinäinen joutsen ihan täällä kaupungissa. On se nyt, kun niitä näkee enemmän kuin talitiaisia. :icon_rolleyes:
-
Olen ilahtunut runsaasta varpusparvesta, joka pyrähtelee naapurustossa. Sekin laji näytti välillä kadonneen jonnekin. Yleisimpien lajien tiaiset ovat olleet seuranani niin kaupungissa kuin mökkimaisemissa.
-
Niitä taitaa olla niin paljon, että sopivat metsästettäväksi vähintään siinä kuin muut hanhet? Mutta kyllähän ne syödä pitäisi sitten kanssa! Nyt kun on se älyttömyys, että voi jonkin verran luvalla ampua, mutta ruhot pitää hävittää.
Mikä on paljon? Aikoinaan USA:ssa oli kymmenien miljoonien muuttokyyhkyjen kanta ja metsästäjät tuhosivat lajin sukupuuttoon hyvin nopeasti. Viimeinen muuttokyyhky kuoli eläintarhassa (RIP)
Täällä hanhilaskijat merkkaavat ylös myös sen, millaisella pellolla hanhet ovat syömässä. Onko sänki, mullos vai mikä? Siitä on hyötyä erityisten hanhipeltojen suunnittelussa. Merikotkat paimentavat tehokkaasti hanhia. Eilen Tohmajärven Valkeasuon pelloilla oli ollut kolme merikotkaa n.10000 hanhen kimpussa. Ne nostattavat parven ilmaan ja nappaavat sieltä kukin yhden. Parvi joko laskeutuu takaisin, siirtyy toiselle pellolle tai lähtee muutolle. Näin muuten yhden merikotkan viimeksi parvekkeelta hanhireitillä. Se kaarteli hitaasti muutolla, mutta hanhiparvet nousivat ylemmäksi tai väistivät muuten. Saattaa nykyisin olla, että merikotkan muutto koillisesta alkaa samaan aikaan kuin valkoposkihanhien. Kotkat seurailevat selvästi hanhiparvia.
-
Tietoa kotkien käyttäytymisestä en ole muualta vielä saanut lukea. Eikä maanviljelijätkään ole tästä maininneet. Kotkienkin tulee saada syödäksesnsä.
-
Tietoa kotkien käyttäytymisestä en ole muualta vielä saanut lukea. Eikä maanviljelijätkään ole tästä maininneet. Kotkienkin tulee saada syödäksesnsä.
Saattaa olla Itä-Suomen (P-Karjala, E-Karjala ja Kymenlaakso) merikotkien nykyisin erikoinen käytös. Tosin aikaisempina vuosina valkoposkihanhet ei pysähtyneetkään Suomen puolen pelloilla, vaan Aunuksessa. Siellä on kuulemma pellot kasvaneet umpeen. Länsi-Suomessa muuttaa enimmäkseen metsähanhia ja täällä harvinaisia lyhytnokkahanhia ja lännen merikotkille riittää ruokaa merellä. Harvinaisemman maakotkan käyttäytymisestä ei ole tietoa.
Täytyy pyytää anteeksi karkea ja epäasiallinen kirjoitteluni tuolla toisessa ketjussa. Ei minulla teikäläisiä vastaan mitään ole; yksi kaveri oli majuri, joka kuului aikoinaan samaan pubishakkikerhoon ja joskus pelailtiin tuopin ääressä. Hän kuoli johonkin aika nuorena. Sitten on res.kapt. Koikkalainen, joka oli myös samassa kerhossa ja hänet tunnen vielä paremmin. Molemmat tiesivät sivariuteni, mutta ei siitä koskaan sen kummempia puhuttu. Onhan niitä muitakin; esim. yhden siskon mies, res.kapt. Haapojan Hannu, jonka viimeinen työpaikka oli Santahaminassa talouspäällikkönä. Hän on hallintotieteen maisteri. Kotoisin Seinäjoelta.
-
^
Voisi vielä mainita Koikkalaisen Hanskista, että hän on käynyt aikoinaan Valkealan körttiopiston.
-
Saattaa olla Itä-Suomen (P-Karjala, E-Karjala ja Kymenlaakso) merikotkien nykyisin erikoinen käytös. Tosin aikaisempina vuosina valkoposkihanhet ei pysähtyneetkään Suomen puolen pelloilla, vaan Aunuksessa. Siellä on kuulemma pellot kasvaneet umpeen. Länsi-Suomessa muuttaa enimmäkseen metsähanhia ja täällä harvinaisia lyhytnokkahanhia ja lännen merikotkille riittää ruokaa merellä. Harvinaisemman maakotkan käyttäytymisestä ei ole tietoa.
Täytyy pyytää anteeksi karkea ja epäasiallinen kirjoitteluni tuolla toisessa ketjussa. Ei minulla teikäläisiä vastaan mitään ole; yksi kaveri oli majuri, joka kuului aikoinaan samaan pubishakkikerhoon ja joskus pelailtiin tuopin ääressä. Hän kuoli johonkin aika nuorena. Sitten on res.kapt. Koikkalainen, joka oli myös samassa kerhossa ja hänet tunnen vielä paremmin. Molemmat tiesivät sivariuteni, mutta ei siitä koskaan sen kummempia puhuttu. Onhan niitä muitakin; esim. yhden siskon mies, res.kapt. Haapojan Hannu, jonka viimeinen työpaikka oli Santahaminassa talouspäällikkönä. Hän on hallintotieteen maisteri. Kotoisin Seinäjoelta.
Minä nyt en näistä linnuista niin tiedä kaupunkilaispoikana.
Toi ateeksipyyntö on hieno ele.
Itsekkin pyydän kanssa karkeaa ja epähienoa kirjoitteluani anteeksi.
Tuosta olla hyvää pataa kaikenlaisten ihmisten kanssa olen oppinut enempi ja enempi.
Aina ollut porukoissa ties millaisissa, jossa erimieltä milloin white power porukkaa ja milloin punk ja ties mitä jengiä ja yhdessä tehnyt töitä ties millaisen radikaalien kanssa..
Hyvähän se olisi elää sovussa sulassa jos se meistä on kiinni.
-
Ok minun puoleltani.
-
Oli iltakävelyllä jo niin hämärää, etten nähnyt, oliko silkkiuikku vai härkälintu, joka esitti tyylikkäitä kokosukelluksia Tohloppijärvessä. Yksi yksilö vain. Härkälintuja siellä kyllä olen itsekin aiemmin tavannut.
Ja sitä kun tarkastelin niin bongasin toisenkin siivekkään. Ensin katsoin että mikäs turilas se tuo on, iso soikea kovakuoriainen lennossa kroppaansa lyhyemmillä siivillään. Ja sepä molskahti järveen kanssa, ihan upoksiin. Lieneekö ollut jokin sukeltajalaji? Muutaman sekunnin vain ehdin nähdä. Kokoa oli arviolta sen verran että tikkuaskiin mahtuu jollei jää korkeudesta kiinni, mutta paljon ei vapaata tilaa pituus- ja leveyssuuntaan jäisi. Menköön nyt lintuna, kun oli niin iso ja lensi. :003:
Muuten harmittelin, kun Tohloppijärven pohjoispuoliselle suolle on sitten viime näkemän rakennettu sorapohjaisia maastosta selkeästi koholla olevia kulkureittejä. Ja löysin netin uumenista, että vuonna 2018 on kaupunkilaisilta kerätty lausuntoja järven ympäristön hoitosuunnitelmasta. Olisin siihen minäkin alueen käyttäjänä voinut mielipiteeni kertoa. Mm. juuri noita mainitsemiani reittejä oli vastustettu. Ja vähän matkaa sitä ennen olin muutaman vanhan leveämmän reitin "ei talvikunnossapitoa" -kylttejä ihmetellyt, kun kyllähän ihmiset haluavat niitä väyliä talvella käyttää. Siis mieluummin rahat entisten kunnossapitoon kuin uusien tekemiseen. Itse mieluummin kuljen muulla kuin sorapohjalla kun en tykkää sen rahinasta, eikä se jousta jalan alla. Pitänee koettaa aktivoitua.
Oli joku yleisempikin luonnonsuojeluketju, mutta menköön narina tähän.
-
Eilisen päivän lintuhavainto oli palokärki, ja samalla ratkesi se krrrr-ääni, jota olin toisaalla kuullut ja ihmetellyt. (Ja tämän päivän lintu broileri...)
-
Kävimme Vääksyssä. Mennessä en ollut uskoa silmiäni, niin valtavan paljon oli hanhia Paimelan risteyksen sänkipellolla ruokailemassa. Ajattelisin, että 1 kpl / neliöllä. Muutama tuhat ainakin.
Takaisin ajaessa olin kamera valmiina laukaisemaan. Ne olivat tunnin aikana poistuneen jatkamaan matkaa.
Myös kaksi joutsenten pientä ryhmää, 6 - 8 yksilöä oli. Ne olivat nurmella tai oraalla, vihreällä kuitenkin.
-
Eilen ostarilla käydessä näin kuinka varis kylpi.
Siinä ostarin palaneen osan paikalla on nyt siisti hiekkakenttä johon yhteen notkelmaan oli kertynyt sen verran sadevettä että iso varis siinä seisoi veden ulottuessa jalkojen puoliväliin.
Voi sitä loiskutusta, näin että se oikein nautti ! En ollut ennen sattunut näkemään. Vain pikkulintujen kylpyhetki oli tuttu.
Olen nähnyt myös metsäteiden varsilla kanalintujen kylpykuoppia, siis sellaisia hiekkakylpyjen paikkoja. :023:
-
Päivää
Tänään olen muistellut jokin aika sitten edesmennyttä lintuharrastaja kaveriani Aimo Jukkaraa. Hän oli intohimoinen bongari, jota eivät pitkätkään matkat harvinaisuuksien perässä haitanneet, joskin sairastelu vei viimeisinä vuosina voimia. Olen kiitollinen monista retkistä, joita saimme yhdessä tehdä. Mieleeni muistuu erityisesti kesäöinen retki Ilomantsin Hattuvaaraan, aivan sinne rajan pintaan, kuuntelemaan etelänsatakieltä. Matkalla kuuntelimme autossa hänen toista "suurta" harrastustaan, nimittäin hän oli myös innokas barokki- ja kamarimusiikin kuuntelija. Joka kesä hän läksi Kuhmon kamarimusiikkifestivaaleille yhdistäen musiikilliset elämykset luontoelämyksiin lintujen ja marjojen keräämisen myötä. Hän oli innokas luonnonsuojelija mennen aivan Linkolalaisiin mittasuhteisiin. Kevyelle musiikille hän tuhahteli harmaaseen partaansa. Aimolle ei erikoislääkärinä myöskään raha ilmeisestikään tuottanut ongelmaa mennä melkein mieli tahtoi ja poikamiehenä hän oli siinäkin vapaa.
Harvinainen satakielilajikin vihdoin kuultiin sen aloittaessa keskiyöllä konserttinsa ja tuskin olen kauniimpaa linnun laulua kuullut koskaan. Tämä on juuri se satakieli, josta runoilijat niin haltioituneina kertovat runoissaan.
Sydämen viimein pysähtyessä Aimo Jukkara pääsi viimein vapaaksi maan kahleista sinne, missä lintuja toivon mukaan näkyy paljon eikä luonnon pilaamisesta tarvitse murehtia. Lepää rauhassa helmassa kesäyön.
Aimon kunniaksi soitan hänen rakastamaansa musiikkia eli Vivaldin Magnificatin RV 610 in G minor Jordi Savallin johtaessa Le Concert des Nations orkesteria.
https://www.youtube.com/watch?v=kbUaT2k5n78
-
Kiitos lämminhenkisestä muistelosta. Ilomantsin seutu oli Tikka-sukuni kotiseutu 1600-luvulla. Sieltä lähtivät multavimmille maille Kannakselle.
Ja special-thanks Vivaldista ! Händel-hulluna tunnen Vivaldilta kai vain Vuodenajat.
Jordi Saval on moneen ehtivä mies. Joku pitää häntä Kevin Kinen näköisenä.
Hienot solistit , ja harvinaisen korkea tenoti, lähes kontra.
-
Voi itku...samaa haluan sanoa.
Kiitos Sivullinen hienosta ja puhuttelevasta tekstistäsi, vaaramaisemissa koetusta ELÄMÄSTÄ!
-
Kävin äsken ostarilla kukkakaupassa. Matkalla sinne päin kuulin korpin äänen. Sitä en ole liki kolmeen vuoteen kuullutkaan. Maalla sitä kuuli ja Kilpiäisissäkin.
Tähyilin ja siellähän se suuri musta vahvanokkainen istui koulun pihan suurimman koivun latvassa. Tosi suuri se olikin, vallankin kun siihen tulivat varis ja pari harakkaa sitä härnäämään eron näki. Näin sen myös lennossa kun se antoi kiusaajilleen kyytiä.
Kun palailin, tähyilin taas koivuun. Siellä oli k a k s i ! Ne ikäänkuin suukottelivat. Molemmat olivat suuria.
Kotiinpäin mennessä katsoin niiden suuntaan pari kertaa, ja sitten ne olivat kadonneet. Ilmeisesti olivat liitäneet alas saaliinsa kimppuun. Olisikohan autojen ylajama orava tms. ollut niiden ostarille tulon asia. :017:
Tiedän pöllöjen käyvän jopa aivan keskustoissa, mm. Bubi-huuhkaja tästä tunnetaan. Korppia en ole luullut täällä kohtaavani.
-
Pihlajanmarjoja on vielä aika paljon, ja niinpä pieniä tilhiparvia kiertelee mussuttamassa marjoja. Mitään jättiparvia ei ole näkynyt, olisikohan suurin 150 osunut okulaareihin. Jotakin räkättejäkin näkyy vielä näillä leveyksillä, mutta vähissä ovat. Isoimmat parvet on siirtyneet eteläiseen Suomeen.
-
Nelimetrisessä kadunvarren pihlajassa oli parikymmentä naakkaa ja joku variskin. Näky oli vaikuttava, mustat linnut punaisten marjojen seassa.
-
Aamulla viserteli sinitiainen. Se on sitten kevät? Se oli ehkä huomannut, että päivä on jo himpun verran pidempi.
-
Maapähkinä näkyy maistuvan paremmin kuin auringonkukansiemen. Pitää hankkia lisää. Tiainen nappaa puolikkaan mukaansa ja painelee oksalle nakertamaan, pitäen ateriaa varpaissaan. Siis puolikkaat menevät, kokonaiset eivät - niitäkin tuossa pussissa muutama on. Ne hienonnan muruksi muiden syödä.
Kelpaisikohan mustarastaalle rusinat? Joululeivonnasta jäi, ja omaan suuhuni ovat vähän turhan makeita. Yksi mustarastas tuossa on pyörinyt.
Sitä ihmettelen, miksi punatulkkuja kuuluu mutta ei näy. Yhdelläkään ruokinnalla en ole nähnyt. Ovatko ne päättäneet, että yksi kävelytie tuossa on niiden asuinalueen raja, ja kuuluu pysytellä metsikössä sen takana.
-
Nelimetrisessä kadunvarren pihlajassa oli parikymmentä naakkaa ja joku variskin. Näky oli vaikuttava, mustat linnut punaisten marjojen seassa.
Kuten arvata saattaa, pihlajanmarjoista ei ole enää jälkeälkään.
-
Äsken oli yksinäinen räksä pienessä pihlajassa viimeisiä marjoja syömässä.
------------------------------------------------------------------------------------
PIHABONGAUS 29.1.-30.1.2022
https://www.birdlife.fi/tapahtumat/pihabongaus/
PS. Bongailin viime talven kisassa parvekkeelta.
-
Lintujen katselemisen taito - Marke Ahonen kehottaa uutuuskirjassaan nostamaan katseen ylös maasta tarkkailemaan lintuja. Lintujen tarkkailun kautta opimme paitsi arvostamaan lintuja ja niiden meistä riippumatonta elämää myös ymmärtämään itseämme ja paikkaamme monilajisessa maailmassa.1.10.2021
Lintujen katselemisen taito - nidottu, suomi, 2021
Kirjailija: Marke Ahonen
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=lintujen+katselemisen+taito
-
Tänään uudeksi vuoden pinnaksi eli vuodariksi urpiainen ä eli ääntä. Ei ole vasta kuin 10 vuodaria koossa. Hieno, selkeä sää ja hyvin auratut kävelytiet. Aurinkokin näyttäytyy.
-
Lintuhavaintoja ei minulla enää oikeastaan ole, mutta eilen oli Puoli-Seitsemän-tv-ohjelmassa haastateltavana lintukuvaaja, ent. autonasentaja, kuten hän itse monta kertaa toisti. Hän on Oulun Yliopiston kunnaiatohtori Hannu Hautala, syntynyt Alavudella eli.Töysän Tuurissa. On asunut jo vuodikymmenet Kuusamossa jossa kertoi hyvin viihtyvän.
Kamerat ovat jo myynnissä huonojalkaiseksi käyneeltä 80-vuotiaalta käyneet.
Tämä oli sikäli jännä juttu, että Matti sai ohjelmassa esitellyn Juha Metson kuvaaman kirjan Hannu Hautalasta 80-vuotislahjaksi tyttärenpojaltamme, joka on myös valokuvaaja.
Juha Metson opin tuntemaan hänen opiskellessaan Lahden Muotoilu-instituutin valokuvaustaiteen linjalla. Hän oli kiva kundi. Asuu nyt Kymissä, ja on tuottanut hienoa valokuvataidetta, palkittu monesti. :
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Metso
-
Tänään pari hyvänkokoista parvea: tilhi 300 paikallista/kiertelevää ja räkättirastas 80 kiertelevää/paikallista. Lisäksi vihdoin vuodariksi punatulkun ääntä ja yksinäinen korppikin kierteli kraakkuen.
-
Pihabongaus (https://www.birdlife.fi/tapahtumat/pihabongaus/) lauantaina ennen myrskyn alkua: 2 harakkaa, 2 naakkaa, varis, jotain 7 sinitiaista, noin 7 talitiaista, kolmisen varpusta, mustarastas. Oikein tyypillinen otos tämän talven linnustosta, ja keskimääräinen piha lajimäärältään.
Sama jengi oli koolla sunnuntaina myrskyn laannuttua. Niin ja orava toki. Tiaisia saattoi sunnuntaina olla enemmänkin. Niitä on vaikea laskea kun pyrähtelevät edestakaisin. Varpusia samoin useampi. Ja kävelyllä käydessäni eka kertaa tänä talvena kunnolla tilhiä.
-
Tintit aloittavat aamulla visertelyn hyvissä ajoin pimeän puolella. Vasta kun alkaa sarastaa, saapuvat syömään. Hyvin jaksavat puolitoista tuntia laulella tyhjin vatsoin.
-
Pihabongaus (https://www.birdlife.fi/tapahtumat/pihabongaus/) lauantaina ennen myrskyn alkua: 2 harakkaa, 2 naakkaa, varis, jotain 7 sinitiaista, noin 7 talitiaista, kolmisen varpusta, mustarastas. Oikein tyypillinen otos tämän talven linnustosta, ja keskimääräinen piha lajimäärältään.
Sama jengi oli koolla sunnuntaina myrskyn laannuttua. Niin ja orava toki. Tiaisia saattoi sunnuntaina olla enemmänkin. Niitä on vaikea laskea kun pyrähtelevät edestakaisin. Varpusia samoin useampi. Ja kävelyllä käydessäni eka kertaa tänä talvena kunnolla tilhiä.
Minulla meni näin: päivä 29.1, aika 10-11, pilvistä -7C, välillä bongailin parvekkeella ja välillä pihalla. Suurimmat kerralla nähdyt määrät:
Tilhi 300
Varis 2
Räkättirastas 1
Harakka 1
Käpytikka 1
Varpunen 1
Naakka 1
Kävin lenkillä kisan päätteeksi ja punatulkku ja urpiainen sieltä, mutta ei kisassa kumpaakaan.
-
Vihervarpusen ääni on ainoa muuttolintuhavainto, jonka olen tehnyt tänä keväänä. Mutta on täällä jo nähty sekä muuttavia, että paikallisia joutsenia, tänään kaksi kanadanhanhea, muutamia harmaalokkeja ja Nurmeksessa mm. 100 pulmusta. Muuttavia maa- ja merikotkia joitakin, joista lintukaveri (kävi viikolla vaimonsa kanssa kahvilla luonani) suurimman osan.
-
Torstaina kurnutti ja karjahteli sepelkyyhky.
^ Vihervarpusia täällä on aika yleisesti talvehtimassa. Joensuussa kai vähemmän.
Tilhiä ei tänä vuonna ole paljon kuulunut. Lienevät löytäneet tarpeeksi evästä pohjoisempaa.
-
Minäkin kuulin kevään ensimmäisen sepelkyyhkyn. Se kylläkin kujersi ihan kuten lajille sopiikin.
-
Joutsenet juuri suorittivat ylilennon! :icon_biggrin:
-
Joutsenet juuri suorittivat ylilennon! :icon_biggrin:
Noo, entäpä sitten? Onko tullut lisää?
Sielläkin purot lirisee, eikö?
-
Peippo! Ei laulanut, mutta tuli pihalle syömään. Ei löydä ruokintamökkiä ainakaan vielä, mutta syö maasta pensaiden alta sitä mitä tiaiset nakertaessaan ovat tiputelleet. Ja juuri tänä takatalvipäivänä piti tulla kesän enne esittäytymään.
-
Suomea kiusannee tällä viikolla ovat myterit so tuiskut. Lintujen ruokintapaikka ei pysy auki.
-
Joutsenet, telkät ja isokoskelot ovat tulleet joelle. Peippoja lauleskelee siellä täällä. Töyhtöhyypät lähtivät takaisin etelämmäksi. Mustarastaita kokoontuu peippojen seuraksi ruokinnoille. Sepelkyyhkyjäkin on tullut. Sitten tietenkin hiiri- ja varpushaukkoja, kotkia yms. Pulmusia jonkin verran. Uuttukyyhky yksi. Pari kanadanhanhea Kiteellä jne. Ekat linnut tulivat (liian) aikaisin, mutta varhainen lintu nappaa madon eli parhaan reviirin. Yksinäinen tunnustelija metsähanhi on nähty.
-
Ruokintapaikalla käy päivittäin kaksi a neljä oravaa napostelemassa auringonkukan siemeniä. Ne ovat selvästi perimältään jo metsäläisiä eli villejä. Jos pirtin oven ryminällä aukaisee, niin kuuseen kapsahtavat. Entiset kesymmät oravat olivat jotenkin mukavampia kavereita, kun niille pystyi puhumaan läheltä metrin päästä. Kädestä en ehtinyt opettaa niitä syömään.
Homma oravilla meni överiksi, kun ne, asuessaan pirtin yhden hullaan lautojen takana, aiheuttivat meteliä alakerrassa asuville hissukoille.
Verkotin paikan yhdeksi vuodeksi, se oli riittävä interventio.
-
Pikkuvarpusia täällä päin on, lajihan on yleistynyt. Minun pihallani jostain syystä ei. Koko talven on ollut "tavis" varpusia kyllä. Nyt muutaman päivän ajan lopulta yksi pikkuvarpunenkin. Se ei taida olla niin parvihakuinen kuin varpuset?
Sitä peippostakin on edelleen näkynyt. Sepelkyyhky kävi aterialla myös. Ovat huhuilleet jo hyvän aikaan. Nisäkäslajisto on kasvanut rusakolla. Jälkiä on lumella ja papanoita ikkunan alla. Joo, tiedän ettei se ole lintu, vaikka lentää melkein yhtä hyvin kuin kana (ja tunnetusti munii pääsiäismunia).
Oravia käy säännöllisesti. Eivät ole kesyyntyneet enkä yritäkään. Myyrillä on lumessa kolonsa ja muutamankin kerran olen nänyt niitä myös maan päällä.
-
Kevään ensimmäinen tervapääsky nähty ja ensimmäinen satakieli kuultu.
-
Pellitin piippuja hyväntekeväisyyttäni one way mission centerissä, miksi ne ei suomeksi kun täällä ollaan, no yhden kultin piippuja ja Naakka jengi protestoi kovasti.
Ei ollut edes rakennusmiesten kypärä päässä.
No suljin hormit, ikänä korpeille.
Ne osaa tehdä tiukkoja pesiä ja jos ei piippua puhdista, siis nuohua niin ne joka kesä tulee uusi kerros piipun päälle ja metrikin voi olla tukosta piipusta.
Antteksi virherpiipetäjä soijapojat muut ituhipit, kun teknisiä asioita sekoitin osioonne.
-
Suurin naakan pesä jonka olen nähnyt esiteltiin IS:ssa jokunen päivä sitten:
Katso kuvat jutusta, niitä on kolme.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008825330.html
Naakat on Varsinais-Suomessa joukoittain kuolleet. IS kertoo.
-
Näin tänään Pajulinnun ikkunasta pyykkitelineen päällä. Opin sen tuntemaan näöltä vasta jokunen vuosi sitten. Asuimme vielä Kilpiäisissä ja lintu tuli usein parvekkeen reunalle kun istuin tietokoneella. Siinä tillittelimme niin, että opin sen ulkonäon panemaan merkille.
Äänen olin kuullut paljon aikasemmin. Sitä kuului rantojen pöheiköstä usein.
Sen toinen nimi on Uunilintu. Se on mielestäni runollinen nimi. Liekö joku kirjoittanut uunilinnusta runon. Kuuluu varpuslintuihin, ja värityskin on sellainen vaatimaton, ruskean-harmaa. Sillä on hyönteissyöjän terävä nokka, pitkä pyrstö ja kauniit nappisilmät.
Se on Suomen yleisin lintu, mutta ei kai yhtä hyvin tunnettu kuin tiaiset esimerkiksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pajulintu
https://www.xn--lintujen-net-ocba.net/pajulintu/
-
Tiltalttikin kuuluu uunlintuihin. Sen erottaa pajulinnusta oikeastaan vain äänen perusteella. Tiltalttia sanotaan tynnyrilinnuksikin. Sen laulu muistuttaa huonosti suljetusta tynnyristä tippuvan oluen ääntä.
-
Eilen kävin kotimökillä pikkuteitä pitkin, autolla kylläkin, ehkä pyörälläkin kesemmällä.
Matkalla osui silmiini palokärki, sellaista minun kohdalla tapahtuu varsin harvoin.
Kotimökillä sain kuunnella laulurastaan ääntä, erotan sen kyllä mustarastaasta joita nykyään
näkyy aika paljonkin.
-
Tervapääskyt ovat vähenemään päin, tietää kertoa Yle (https://yle.fi/uutiset/3-12464790). On niitä tänne silti vielä liiennyt; muutama päivä sitten alkoi kuulua.
Iltahämärissä kävelyllä näin kerralla kaksi lehtokurppaa. Lensivät yhdessä jonkin matkaa, sitten toinen kaarsi vasemmalle ja toinen oikealle. En jäänyt katsomaan, kohtaavatko viela ovaaleillaan. Kiertääkö lehtokurppa saman rinkulan aina kertaalleen vai moneen kertaan? Onko kiertosuunta aina sama? Vai onko vasempaan ja oikeaan kiertäviä lehtokurppia?
Kuikkakin kuikutteli. Tohloppijärvessä niitä on. Pitäisikin käydä kuuntelemassa, olisiko tuolla toisessa päässä myös härkälintu, jonka jonakin kesänä vuosia sitten kuulin.
-
Tervapääskyt ovat vähenemään päin, tietää kertoa Yle (https://yle.fi/uutiset/3-12464790). On niitä tänne silti vielä liiennyt; muutama päivä sitten alkoi kuulua.
Iltahämärissä kävelyllä näin kerralla kaksi lehtokurppaa. Lensivät yhdessä jonkin matkaa, sitten toinen kaarsi vasemmalle ja toinen oikealle. En jäänyt katsomaan, kohtaavatko viela ovaaleillaan. Kiertääkö lehtokurppa saman rinkulan aina kertaalleen vai moneen kertaan? Onko kiertosuunta aina sama? Vai onko vasempaan ja oikeaan kiertäviä lehtokurppia?
Kuikkakin kuikutteli. Tohloppijärvessä niitä on. Pitäisikin käydä kuuntelemassa, olisiko tuolla toisessa päässä myös härkälintu, jonka jonakin kesänä vuosia sitten kuulin.
Artikkeli pokkesi minulle opetetusta. Tervapääsky syö ilmaplanktonia eikä perinteisiä hyönteisiä. Haarapääsky syö kärpäsiä. Olenko oikeassa?
-
Wikipedia kertoo:
Ravinto: Tervapääsky käyttää ravinnokseen ilmasta saalistettuja hyönteisiä ja hämähäkkejä
-
Wikipedia kertoo:
Ravinto: Tervapääsky käyttää ravinnokseen ilmasta saalistettuja hyönteisiä ja hämähäkkejä
Tietoni oli vanhentunut kuen pelkäsin
-
Artikkeli pokkesi minulle opetetusta. Tervapääsky syö ilmaplanktonia eikä perinteisiä hyönteisiä. Haarapääsky syö kärpäsiä. Olenko oikeassa?
Minä en asiasta muuta tiedä kuin mitä lähteet sanovat. Kaikessa mitä nyt äkkiä osui silmään, väitettiin hyönteisten kuuluvan ruokavalioon, mutta joissakin mainitaan niiden ohessa myös ilmaplankton.
Voihan se niinkin olla, että termin "ilmaplankton" merkitys on aikojen saatossa muuttunut? Ehkä siihen on oppiaikoinasi sisällytetty isompiakin öttiäisiä (huom. ei öppiäisiä sentään).
-
Katselin YLEn sääkuvia touko-heinäkuulta. Valitsin parhaimmiksi nämä:
Numerot 1 ja 80
https://yle.fi/saa/heinakuu_2022/12557302
-
Tilhiä kuului jo tänään. Ja näkyikin, mutta ilman tuttua helinää en hämärissä olisi lentävää parvea tunnistanut, joten kuulohavainto oli se olennaisempi. Aikaista ajankohtaa ihmetellessäni älysin, että enpä ole nähnyt pihlajanmarjoja tänä syksynä. Tein vielä kierroksen muutaman muistamani pihlajan luo, ja totta, ei niissä juuri marjoja ollut. Sama näkyy olevan tilanne muutamalla muullakin paikkakunnalla, joista löysin tietoa. Tilhillä on siis kai jo ruoka lopussa ja pakko siirtyä etelämmäs hyvissä ajoin.
Ehkä samasta syystä aronianmarjat ovat näyttäneet maistuvan rastaille normaalia paremmin. Monta kertaa jo olen nähnyt, kun mustarastas tai räkätti pomppii niiden perässä. Painavamman linnun alla oksa taipuu, joten niiden tekniikka on hypähtää maasta ponnistaen nappaamaan marja.
-
Öppiksellä hienoja lintuhavaintoja ja pohdintoja aiheen tiimoilta. :023:
Meikämannella ei tuollaiset asiat ole juolahtaneet eikä juolahda kuuna kullan valkeana.
Ainoa mitä lintujen suhteen entiseen poikkeavaa tänä kesänä olen havainnut, mustarastaita näkynyt ehkäpä enemmän, ainakin minun silmissäni.
-
Tilhiä kuului jo tänään. Ja näkyikin.
Sama Karhulassa.
-
Kuusitiainen kävi ruokinnallani. En ole niitä ennen tässä nähnyt. Joskus kyllä kävelyllä tuossa vajaan kilometrin päässä, mutta ei se mikään kovin yleisesti havaitsemani laji ole ollut koskaan.
Olen tänä vuonna ostanut verkottomia tali-siemenpalloja, kun lähikauppa sellaisia myy, ja hyvin maistuvat. Varastokomerosta löysin metallisen telineen, johon niitä voi ripustaa. Sitten on ruokintamökki, jossa maapähkinää. Mutta kukahan sitä on käynyt jonakin yönä lastuamassa, ja miksi? :017: Siis tuontapainen systeemi https://4.bp.blogspot.com/-a9mgdBid91c/UlkP-TtO82I/AAAAAAAAEH8/YdPfsOV9kI0/s1600/DSC_0327.JPG (kuva ei pihaltani), niin tuota "laarin" laitana toimivaa rimaa oli säleinä maassa.
Rasvapötkö ja auringonkukkaa on myös. Olen miettinyt, kokeillako ihan kauraakin kun on varpusia. Mustarastaalle pitäisi kelvata hedelmät, mutta ei persimoninpuolikas ole huvennut minnekään.
-
Kauraa meidän varpuset syövät. Nyt täytyy olla ruokintapaikalla, koska kaurahalme on jo lumen alla ja lienee jo syötykin
-
Ruokintamökkiarkkitehtuuria: https://www.suomenlintuvaruste.com/c206-multiholk-talomallinen-ruokinta-p1-fi.html . On modernejakin vaihtoehtoja. Ja pienkerrostaloja: https://www.suomenlintuvaruste.com/c207-triple-feeder-ruokinnat-p1-fi.html
Minulla on kyllä tällainen oikein perinteinen Suomi-malli se isompi: https://www.suomenlintuvaruste.com/c205-puiset-ruokintalaitteet-p1-fi.html. Sitten on pienempi - ja kiikkerämpi! - auringonkukalle. Orava sitä joskus käytti karusellinaan, pyöri vinhasti ympäri samalla kun syödä mutusti.
Pitäisi hommata niitä pallotelineitä lisää. Ovat sesonkituotteena lähikaupoista kadonneet. Ehkä sellaisen osaisi vääntää rautalangasta itsekin.
-
Nyt näkyi käpytikkakin. Semmoinen kun alkaa käydä, hupenee talipötkö nopeasti.
Pitää miettiä sitä kauraa. Joku laite sille pitää olla, jos en perinteistä lyhdettä hommaa. En halua jyrsijäongelmia. Varpuset kyllä osaavat tuollaista telineeseen pujotettua palloa nakertaa, etenkin kun teline on sijoitettu puskaan niin että pystyvät syödessään istumaan oksalla. Verkkopalloissa en ole niitä juuri koskaan nähnyt.
-
Maalla asuvilla on isoja kiertäviä kollikissoja, että jyrsijät tulevat pidetyiksi kurissa.
-
^ tuo olisi kyllä minuakin kovasti miellyttävä ratkaisu.
-
Nyt tuli pikkuvarpunen. Yleensä täällä on vain niitä tavisvarpusia, vaikka pikkuvarpunen taitaakin jo olla se yleisempi lintu.
Mustarastaille ei näytä rypäleetkään kelpaavan. Auringonkukkaa menee.
Pihabongaus järjestetään 28. - 29. päivä.
-
Morjensta, piti ihan vasiten tulla piipahtamaan muutaman päivän tauon jälkeen.
Kuulkaas Öppis ja Veneheitto, onko teidän lintureviireillä merikotkia, voin rinta rottingilla todeta että meikämannellapa on.
Kävin kotimökillä katsomassa riittääkö sisälämpötila ettei putket jäädy.
Sillä reissulla tapasin veljeni kun oli tulossa Vanajaveden rannasta, oli merikotkia bongaamassa, lintumiehiä kun on, hän oli kuullut että jäällä oli 35 merikotkaa nähty hiljattain.
Hän näki tällä kertaa vain yhden.
No, sinnehän minäkin lähdin kotimökillä käyntini jälkeen pikareissulle. Ja näinkin kaukana jäällä muutaman merikotkan, ilman kiikaria pystyin varmuudella toteamaan
että ruskeat möykyt eivät olleet pilkkijöitä eikä moottorikelkkoja.
-
^
Varmasti mieleen jäävä kokemus. Voihan olla, että saat niitä seurailla vastakin.
Oulujärven kotkista en tiedä mitään, mutta jotain kymmenen vuotta sitten ajelin moottorikelkalla Iso-Onnettomlle katsomaan, että onko siellä maakotkan pesä, kun niin puhuttiin. Sieltä löysin sellaisen ihmisen tekemän tekopesän. Laajalla suolla näki kauas.
-
Kiitos, kyllä vaan.
Merikotkat ovat olleet Vanajanselällä jo 2-3 vuotta.
Muistan joskus nuorempana kun olin iltahämärissä soutelemassa niin näin luodolla merimetson, komea näky oli sekin, niitäkin siellä kai muutamia.
Mutta tuo merikotkien sille järvelle ilmestyminen kieltämättä sykähdytti.
-
En tunnista merikotkaa. :102: Kyllä niitä näilläkin huudeilla kuulemma on. Merikotka on ollut yleistymään päin, eikä välttämättä tarvitse sitä merta. Joku vuosi sitten olin tässä lähellä Epilänharjulla sienessä ja kohtasin siellä bongareita putkineen, vaihdettiin havaintotietoja, ja merikotkankin lennossa kertoivat siitä nähneensä.
-
Kauraa ei mahtunut tänään ostosreissulla enää reppuun. Maapähkinöitä kun piti saada lisää. Ne kelpaavat kaikille, murskattuna varpusillekin. Aika hyvin osaan kaupassa rajata ostokseni niin että niitä tulee max. repullinen.
Juuri kun mustarastaat oppivat syömään sitä persimonia, sitä ei tuosta lähikaupasta löytynytkään lisää. Ostin omenan ja banaanin. Katsotaan kelpaako.
-
En tunnista merikotkaa.
Lentävä merikotka näyttää räsymatolta tai ladonovelta. Siivet ovat siis pitkät ja tasaleveät. Pyrstö taas on jokseenkin lyhyt.
-
^ Olen kyllä joskus nähnyt lentävän räsymaton. Tai ainakin luulin sitä räsymatoksi. Ehkä se olikin merikotka? :017: Tämä tapahtui Helsingissä.
-
Tämän sivun kuvissa on sellainen 'räsymattokin': https://luontoportti.com/t/532/merikotka
-
Punatulkku pihallani ensimmäistä kertaa ikinä. Tai siis sillä lailla että näin; onhan niitä käydä voinut. Ällistyin niin, että ensimmäinen reaktioni oli peipponen! Puoli kuuta kesään! :003: Ja puoli sekuntia siihen, että joo ei ole peipponen ehkä sittenkään.
Nyt onkin tulossa pihabongausviikonloppu. Hyvä että tuli tuokin laji varmuuden vuoksi harjoiteltua. https://www.birdlife.fi/tapahtumat/pihabongaus/
-
Naaras muistuttaakin enemmän peippoa kuin ukkoaan . Olen tehnyt aikoinaan saman erreyksen, mutta sitten näin sen ukon punaisen rinnan lähistöllä. Ne on aina kaksin, niinkuin Matti ja mie. :003:
Voi kuinka on noita lintu-aikoja ikävä ! Tässä ostarin takapihalla ei näe muita kuin varis, harakka, naakka , varpunen ja tiainen-lajisia. Niitäkin vähän vaikka on pihapuut, pensaat ja lähellä metsääkin. Johtunee ruokintakielloista taloissa. Eipä ole näkynyt rottiakaan ja oravakin vain aniharvoin vilahtaa kujaa myöten. Rusakot vierailevat nurtsilla melko ahkerasti, silloin kun se ei ole lumen peitossa. Jälkiä näkyy kyllä talvellakin.
:039:
-
On kiva, että pikkuystävistämme kirjoittelette. Minulla on jo vuosia ollut ruokintaprojekti menossa talvella linnuille. Niitä taviksia on vain ollut näytillä ja sitten oravat. Kuusissamme on pesiä, että monet kerrat on viisikin oravaa ollut syömässä yhtä aikaa !
Se on surullista, että nykyiset oravat ovat villejä, eikä enää niitä kesyjä, jotka pesivät pirtin nurkkalautojen takana. Ne poikaset tulivat usein pesästä ulos, jolloin niiden mieltä pääsin muokkaamaan. Toki ymmärrän, että nykyinen tilanne on luonnollisempi kuin se kädellä kävelytys.
-
Monet pitävät nykyisin oravaa petona, joka rosvoaa pikkulintujen munat ja poikasetkin jos sattuu saamaan.
Minä tykkään myös oravista, meillä ne asustelivat myös talomme katon villoituksessa ja mökillä varjelin oravan poikasia koiraltamme. Basso sai kerran pihassa kipittävän poikasen suuhunsa, mutta antoi sen pois kun komensi vihaisesti. Vein se poikasen avosuiseen linnunpönttöön . Se selvisi.
Kilpiäisiääs näin pihassamme 'erikois'linnuista' ainakin kuhankeittäjän, vihertikan, käenpiian ja puukiipijän.
Sorsa pesi takapihalla ja vei poikaset nurmikon läpi ja kadun yli Kilpiäisten-lahhteen jossa ennen näki myös nokikanoja.
Mökillä Vesijaolla näin härkälintuja, kuikkia, isokoskeloita,punasotkia, käen ja ruisrääkän sekä kulorastaan.
Kaikki ne muistan , rakastan lintuja ! :051: R-m os.Tikka :023:
-
Joo, näitä pihapiirin lintuja minäkin pääasiassa havainnoin.
Tässä on muutama rivitalo, paljon tuija-aitaa väleissä, onpa varsin iso kuusirivistökin ihan meidän päätyasunnon vieressä.
Samojahan tässä pääosin esiintyy mitä kaverit tuossa kertoili....lisänä mainitsen mustarastas, punarinta, kirjosieppo, västäräkki.
Joutsenten, kurkien ja hanhien ylilentoreitti keväisin ja syksyisin osuu tähän.
Naakat ehkä tämän taajaman yleisin lintu.
Merikotkia nähdäkseen on lähdettävä Vanajan rantaan, käen kukkuminen helpoiten löytynyt kotimökin maisemista.
Fasaani silloin tällöin piipahtaa, jäniksiäkin, pöllähtänyt/kesy/eksynyt kettu käynyt,
isoista kuusista johtuen oravia suorastaan vilisee.
-
Tokihan meidän ent. pihassa vierailivat lintulaudalla oravan lisäksi käpytikka, talitiainen,töyhtötiainen, hömötiainen.
Pihassa söivät mustarastas, västäräkki ja punarinta.
Pesissä kasvattivat poikasiaan kirjosiepot ja kerran harmaasieppokin pesi josakin lähistöllä.
Sepelkyyhky pesi takametsässä ja kuherteli Kankkosen tammessa.
Kilpiäisten lahti oli maamme tunnetuimpia lintulahtia, ennen. Nokikanan mainitsin, sorsia ja sotkia ja uikkuja oli tietysti, mutta uusin oli kaulushaikara.
Yli neljäkymmentä vuotta sitten istui pihakoivussa pöllö. Koivut on jo aikapäiviä kaadettu ja poltettu sauna- ja uunipuina.
Kurjet ja joutsenet näin Vesijaolla useammin, mutta Lahdessakin taivaalla ja puistoissa. Lahden tuttavia ovat hanhet, molemmat, ei ne metsähanhet.
Lapissa olen nähnyt Nuorgamissa lapinpöllön, ja riekon Kuusamossa.
Tuulihaukkoja liiteli mökkimme yllä. Niille vietiin pesäkin lähi-lahosn harjan alle. Sain pöllöille.
Matin supiloukkoon eksyi vahingossa sarvipöllön valkoinen poikanen. Se nostettiin kuusen oksalle, ja sekin selvisi. Nähtiin sen emokin, olipa se mahtava !
Kurkien äänet olivat mökillä päivittäisiä ja kuuluivat sekä lähipelloilta, että Kurkisuolta.
Voi, voi, voi kuinka noita kaikkia kaipaan !
-
Naaras muistuttaakin enemmän peippoa kuin ukkoaan .
Tämäpä oli se ukko. :107: Jotenkin vain meni pasmat sekaisin, kun oli niin harvinainen nähtävyys. Niitä kyllä kuuluu, mutta ei näy (paitsi ehkä joulukorteissa, mutt tänä vuonna ei niissäkään).
Nokkavarpunen on yksi sellainen laji, jonka joskus myös haluaisin nähdä. Puukiipijän olen nähnyt vain kerran, tässä lähellä vanhassa rantametsässä.
-
Puukiipijä asui muutaman metrin talomme takaseinästä olevassa hongassa. Puussa oli joko tuulen tai muun vikuuttama halkeama. Siinä se kai jossain pesi.
Se oli kyllä suloinen valkoisine vatsoineen kun se nousi puun runkoa ylös. Alaspäin en nähnyt sen kulkevan, aina vain ylöspäin. Ehkä se lensi maahan. Siinä oli valtava muurahaispesä puun tyvellä, ja nyt vasta olen lukenut että muurahaiset ovat vihertikan ja harmaapäätikan himoruokaa. Siksi vm. usein näkyi siinä, ja lintujen ruokapuun talipötikässä.
Niin, oikeita vihertikkoja ei kai Suomessa juuri näe. Ruotsissa olen nähnyt. Harmaapäätikka on myös vihreä.
https://luontoportti.com/t/764/puukiipija
https://fi.wikipedia.org/wiki/Harmaap%C3%A4%C3%A4tikka
-
Pihabongattu on. Näin kaikki ne linnut mitä tässä näkee "aina", mutta talven harvinaisemmista vierailijoista en yhtäkään. No, ehkäpä otos on hyvin tätä paikallista linnustoa edustava sitten? Näin myös kaksi oravaa, mikä sekin on oikein tyypillistä tälle talvelle ollut.
-
Tästä näette minun bongaukseni Pinterestiin. Olen koonnut etupäässä näkemiäni ja tuntemiani lintuja. Jokunen ulkomainen söpöläinen on saattanut lentää joukkoon. Ainakin pingviini siellä näkyy olevan ja muutama harpyija, jotka muuten ovat kaikkein peloittavimman näköiset linnut mitä tiedän.
Söpöimpiä mielestäni ovat pyrstötiainen, puukiipija, punarinta ja varis. :icon_rolleyes:
https://fi.pinterest.com/pankkirouva/el%C3%A4imet-animals/linnut/_tools/organize/?organization_feed=False
-
Eilen bongasin varpushaukan. Kurkkasin ikkunasta tinttejä ruokinnalla (joka on ihan ikkunan alla, metrin päästä voin katsella), ja ne olivat ihan jähmettyneitä. Näyttivät joltain oksalle asetelluilta muovileluilta kirkkaine väreineen, niin hiljaa olivat. Arvasin mistä on kysymys, ja onnistuin kuin onnistuinkin bongaamaan läheisestä puusta jotain haukkamaista. Olisi se voinut muuten olla sepelkyyhkykin, mutta ehdin jopa hakea kiikarit ja nähdä sen viirurinnan, joka varmisti haukaksi. Pian se kyllä suuntasi kohti metsää, ja tintit vähitellen heräsivät eloon. - Kyllä minä haukallekin voisin silti paistin suoda. Edellinen asuntoni pihalta sellaisen varmaan kerran onnistuikin nappaamaan, kun löytyi vain höyhenpuku.
Mustarastaskin keksi käydä talipötköllä. Ei se siitä suoraan syönyt, mutta istahti oksalle josta ylettyi nokkimaan, ja hyppäsi sitten maahan syömään nokareita, joita onnistui pudottamaan.
Aikoinaan opetettiin, että tiaiset elävät (ainakin talvella) sekaparvissa, joissa on usean lajin yksilöitä. Vähän mietin, onko tuo aina totta. Tässä on muutaman kerran käynyt kuusitiainen, mutta minusta ne täyttää tulevan paikalle aina yksinään, ja sinitiaiset hätistävän pienempäänsä pois. Ehkä se on niiden silmissä jotenkin vammainen sinitiainen, jota ei tule suvaita. Talitintit ottavat rennommin. Muutaman suullisen se saattaa ehtiä nokkaista, ennen kuin tulee lähtö muiden toimesta.
Siinäpä tirpat tältä erää.
-
Mustarastas kykenee vetäisemään kupuun 40 - 50 auringonkukansiementä kerralla. Enempää ei ilmeisesti mahdu. Muutaman kerran olen nyt tarkkaillut ja laskenut.
Muutenkin lintujen tarvitsema ruokamäärä kiinnostaisi, mutta on vaikea mitata kun tiaiset ovat niin samannäköisiä keskenään. Näissä minun ei ole edes näkynyt yhtään rengastettua tapausta.
-
Tänään kuulin ensimmäisen kerran tänä vuonna viherpeipon laulua. https://www.youtube.com/watch?v=qgf0TG_NUcw
-
^ Olikohan toissapäivänä kun täällä. Olin kävelyllä ja ihmettelin missä ne laulaa, kunnes huomasin sen yhden ainoan koivun latvassa. Oli niin monipuolista että kuulosti useammalta.
Ruusuja poistetaan niinä haitallisina kurtturuusuina. Harmi viherpeippojen kannalta, sillä niille ruusunmarjat kelpaisivat. Aiemmassa asunnossani kelpasi auringonkukkakin, mutta tässä nykyisessä en niitä ole pihassa nähnyt kai kertaakaan.
Fasaanikukon näin metrin päästä, kun kurkkasin ikkunasta ja sepä oli ikkunan alla. En tiedä, kumpi meistä säikähti enemmän. :003:
-
Fasaania lihottelen maapähkinöillä. Kohta se varmaan kesyyntyy jo. Ei ole tuossa pihassa vielä päästänyt sitä kaameaa rääkäisyään. Ehkä keväämmällä?
-
Olisihan hienoa, jos täälläkin voisi seurata villien fasaanien elämää. Pari vuotta takasin päin meillä oli kökköö-huutoja päästelevä lintu, mutta kyllä se yksinäisenä menehtyi heti alkusyksystä.
Netistä olen katsellut, kun isäntä ja koira yrittävät saada saalista. Ei se onnistu kuin joskus, vaikka linnulla on vain puskajuote ja oja suojanaan. Fasaani on riski jaloistaan ja ehtii painella siten karkuun. Pakolentoa varten on lihaksiakin hyvin.
-
Ei körttiläinen lintu ole vielä päästänyt mitään bachimaista virttä, mustarastas.
-
Ei körttiläinen lintu ole vielä päästänyt mitään bachimaista virttä, mustarastas.
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=mustarastas+laulu#fpstate=ive&vld=cid:ff20a0e5,vid:9ld9IIwfs4o
-
Punatulkkujen parvi on majaillut pihan vaahterassa muutaman päivän ajan.
-
jatkuu osassa 35