Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Riitta-mummi - 15.07.15 - klo:09:30
-
On taas tänään muikkuruukku. Kala oli edullista ja koska kylmät yöt ovat jäähdyttäneet talon myös sisältä oli mukava laittaa uuniruoka.
Muunelma on tänään tämä:
700 gr perattuja muikkuja
2 kesäsipulia palasina, myös varren osia
1/2 tuubia tomaattipyretä
mustapippuria
valkopippuripulveria
tilliä
nämä kerroksittain
pinnalle kaadoin anjovispurkin muutaman fileen lisäksi hiukan lientä
ja pikkuisen tilkan kermaa ja muutaman voinokareen
uuni 225 astetta n. 25 - 30 min.
uusia perunoita ja ruisleipää ja juomaksi maitoa
Nyt jään odottamaan kuinka anjovisliemi sopii muikkujen mausteeksi. :017:
-
Paahtoleipää ja mansikkavoita. Olen aamutuimaan perannut 5kg mansikoita, jotka aiomme syödä näin tuoreena.
Muutama kesä sitten oli hauskaa, kun lapsille piti (pitää edelleen) suorastaan karjua, että syömään, eivätkä sittenkään tulleet, ja kerran sanoin ihan tavallisella äänellä, että ostettiin mansikoita, ja välittömästi pienet jalat kipittivät keittiöön. Siihen aikaan mansikkalaatkoissa oli aina iso hävikki peratessa - mihin suihin katosivatkaan.
-
Rakastan mansikoita. Nyt vain olen alkanut epäillä että olen niille lievästi allerginen.
Kun viikko sitten alkoi palella ja yskittää luulin saaneeni viruksen. Taitavat olla mansikat asialla, sillä myös iho reagoi nokkosihittuman tapaan. Myöskään muita flunssan oireita ei ole ilmaantunut.
Meillä ei ole vielä pakastemarjoja ostettu. Ostetaan kyllä mutta täytyy miettiä ottaisimmeko vain 5 kg. Yleensä on ollut kaksi laatikollista pakasteessa.
Voisiko syynä reaktiooni olla se etten ole syönyt juurikaan rasvaa enkä viljatuotteita pariin kuukauteen mutta mansikoita ja tomaatteja senkin edestä sillä ne poistavat tehokkaasti nestettä.
Olen saanut painostani pois jo 7 kg. Se näkyy ja tuntuu kivalta.
Muikkuruoka oli hyvää.
-
Rakastan mansikoita. Nyt vain olen alkanut epäillä että olen niille lievästi allerginen.
Kun viikko sitten alkoi palella ja yskittää luulin saaneeni viruksen. Taitavat olla mansikat asialla, sillä myös iho reagoi nokkosihittuman tapaan. Myöskään muita flunssan oireita ei ole ilmaantunut.
Muikkuruoka oli hyvää.
Minulla on tapana tehdä vastaaviin muikkuruokiin ruisjauhoista kansi, siitä saa sitten ruoalle sen leivän. Patakukkoa siis.
Testaa varovasti ne mansikat uudelleen, tomaateista ei varmaan ole sen jälkeen tullut? Kuulosti vähän perinteiseltä mansikkakuumeelta, joka tuli (perimätiedän mukaan) pikkulapsille, kun sesongin alussa söivät liikaa kerralla mansikoita. Muistaakohan Leena, oliko se oikea allergia vai vain jokin reaktio?
Minä sain parikymmentä vauotta sitten muutaman kerran voimakkaan nokkosrokkoreaktion punaisista tomaateista, ja välttelin niitä jonkin verran, vähän söin keltaisia. Kestin koko ajan jotain tomaattikastiketta pizzassa, ja yllättäen Pariisissa, jossa en voinut vastustaa tomaatti-mozzarella-salaattia, ei tullutkaan mitään reaktiota. Sittemmin luin jostain, että tomaattien aiheuttamat yliherkkyysreaktiot voivat vaihdella lajikkeen mukaan, ja nykyisin uskallan syödä pari kirsikkatomaattia ja jopa suunnitella pihvitomaattigratiinia kotona ruoaksi.
-
Ostin ihan hervottoman mansikan, pituutta työntömitalla mitattuna 92 milliä (oli pitkulaista sorttia), painoa aika tasan sata grammaa. Sehän riittää yksikseen jälkkäriksi.
-
Mansikat. Söin eilen peratessamme pakastettavat marjat ehkä 8 - 10 pienehköä marjaa. Kutisin ja palelin läpi yön. Otin Zyrtecin keskiyöllä. Jouduin myöskin käymään monta kertaa vessassa. :017:
-
Olin pojalla kaksi viikkoa ja kylässä en käy kaapilla. Tulos -3kg. Aivan normaalit ateriat, mutta ei mitään muuta. Vihanneksia ym oli paljon ja nyt ihmettelen minkä salaisen varaston suolistoni on tyhjentänyt. Tämän muuten huomaa myös siitä, että housunnappi ei kiristä ja sukat on helpompi laittaa jalkaan. Tiedän, että hillintäni on heikko ja olen hyvin hellä itselleni.
-
Tiedän, että hillintäni on heikko ja olen hyvin hellä itselleni.
Et ole ainoa. Aina voi kotonakin olla "julma" itselleen.
-
Lanttusupikkaita, (Karjala) Rönttösiä (Kainuu) ja kukkakaaligratiini uuden sadon kukkakaalista jälkilämmöllä. Kuulostaa että olisin ollut kovinkin reipas, mutta itseasiassa täytteitä oli jäänyt pitkä aika sitten yli ja ruiskuoritaikina on yksinkertainen pyöräyttää. Oikein hyvin säilyi pakastettuna täytteet jopa puoli vuotta ja ylikin! namnam.
-
nyt ihmettelen minkä salaisen varaston suolistoni on tyhjentänyt.
Voi se olla muukin elin kuin suolisto, joka on tyhjentänyt. Turvotusta ehkä ollut ja se poistunut, tai sitten jos olet syönyt vähemmän tärkkelystä ja sokeria, on lihaksista voinut hävitä glykogeenia ja sen sitomaa vettä.
Minä ryhdistäydyin loman jälkeen puolitoista viikkoa sitten, ja neljä kiloa on kadonnut. Vaikka miten toivoisin, se ei voi olla pelkkää läskiä. Nestettä, arvelen. Mutta se on kuitenkin hyvä ettei nappi ihan niin ankarasti enää kiristä.
(Jääkaapin syntisyydestä: Minulla on siellä kukkakaalia, avocadoa, punasipulia, rucolaa, porkkanoita, omenoita, mansikoita, tomaatteja, kurkkua, purjoa, lehtikaalia, varsiselleriä... paprika ja munakoiso elen loppuivat, mutta haen tänään täydennystä. Niin ja raejuustoa. On kyllä neljää eri sorttia hilloakin, mutta mansikat ja omenat tuntuvat riittävän makeannälkään.)
-
Teen tänään wokkikasviksia suikaleporsaan kanssa. Hapanimelä kastike olikin loppunut, enkä hoksannut ostaa uutta pulloa. Oli tehtävä se itse.
Omasta päästä laittelin ja maistelin ja hyvää tuli. Enemmän chutney´n tyylistä.
Keitin kasarissa oliiviöljyssä
tomaatteja, sipulia, paprikaa, tuoretta basilikaa, persiljaa ja timjamia.
maustoin punaviinietikalla, suolalla, siirapilla, valko- ja cayennepippurilla
ja lorautin varmuudeksi HP-kastikkeen lopun sekaan.
soseutin kaiken sauvasekoittimella. Purkitin ja nyt se on jäähtymässä
p.s. Olen nyt pysynyt sen seitsemän kiloa kevyempänä. Paljon kasviksia, vähän rasvaa, sokeria ja turhia jauhoja. Ruisleipää syön pari palaa päivässä.
-
Olen tehnyt kiinalaisia kastikkeista vedestä, soijakastikkeesta, viinietikasta ja maissitärkkelyksestä. Inkivääriä olen laittanut mausteeksi, jos on ollut. Hapanimeläksi sen saa laittamalla sokeria ja runsaammin viinietikkaa. Eiköhän tarkempiakin reseptejä löydy hakemalla.
-
Kyllä löysinkin , sitten kun oli jo valmis soosi. Viinietikka ja suola säilyttää tämän
vielä muutamaan käyttöön pienessä purkissa jääkaapissa.
Tärkkelystä neuvotaan noissa resepteissäkin, mutta minun oma tuli melko sakeaa ilmankin, joten en laittanut.
Tomaatit ja sipulit muhentuivat kivan vellimäiseksi. Ajattelin ottaa nuudelipussista mausteet, mutta en kuitenkaan, vaan valitsin pippurit. Cayennesta tuli potkua yllinkyllin.
Mitähän seuraavaksi tekisi, ' omasta päästä '. Sylttyä en ole tehnyt vuosiin. :icon_lol:
-
Kävin hakemassa järvestä pari kuhaa (tarkemmin sanottuna kolme kpl), mitähän niistä tekisi?
-
Aah mikä lounas, varhaisperunaa, voita, tilliä, savusilliä. Jälkkäriksi mansikoita ja nyt menossa väkevä espresso. Olisi niin suomalainen olo, jollei olisi tuota espressoa :003:
Olin ostanut ison tillipuntin vaikkei ollut ostoslistalla, kun se kaupassa tuoksui niin ihanalle, sitä silppusin eväisiini, ja nyt tuoksua ihasteli spontaanisti työkaverikin, joka sattui taukotilaan samaan aikaan.
-
Minun ateriani tänään muistutti aineksiltaan samaa, mutta oli ' ruottalainen', Janssonin kiusaus. Perunaa, vanhaa tosin, ravintolasilliä, sipulia, kermaa ja korppujauhoja ja valkopippuria. Itse tein ja oli oikein hyvää.
Jälkiruoan söin etukäteen, vadelmia suoraan puskasta. Äsken juotiin väkevää tummaa JuhlaMokkaa.
Tilli jäi puuttumaan, en laita sitä Janssoniin.
-
Väänsinpä iltapalakseni pari makirullaa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sushi). Totesin, että vakuumipakattu kylmäsavulohi on täytteeksi liian väkevää. Ehkä kalatiskistä ostettu kalliimpi menettelisi. Sen sijaan kurkku höystettynä pienellä määrällä majoneesia ja purjoa toimi hyvin.
Sitten tuleekin mieleen kysyä, miten tuo isämeidän-rukouksen jokapäiväinen leipä käännetään kulttuureissa, joissa leipä ei kuulu ruokavalioon ainakaan kovin keskeisenä osana.
-
Jokapäiväinen riisimme, Jokapäiväinen huttumme (siis kahdella "teellä")...
-
Meillä on taas jääkaapit tyhjänä muusta kuin koiranmuonasta. Eilen napostelin yhden kuivan tortillan omatekoinen chutney lisukkeena. Ei se pahaa ollut, mutta sekin on nyt lopussa. Pitkään osotoslistaan kuuluvat raaka-aineet uuteen purkilliseen.
Tänään haen Wotkinilta tilaamani vasikanlihat uutta tillilihaa varten. Nuorta vasikkaa ei ole vakiona tiskissä, vaikka sitä Wotkin pitääkin.
-
Jokapäiväinen riisimme, Jokapäiväinen huttumme (siis kahdella "teellä")...
Vastaavaa raamatunkohtaa tuskin kuitenkaan voi kääntää noin?
Muoks: Bahasa Indonesiaksi "Berilah kami rezeki pada hari ini", jossa rezeki on ravinto noin yleisesti, ruokalajia spesifioimatta. Malaijiksi, joka on kielenä melkein samaa, puhutaan kyllä leivästä (roti). Syödäänkö Malesiassa sitten (esim. viereisen Intian vaikutuksesta) enemmän leipää kuin Indonesian puolella keskimäärin? Ja jos syödäänkin, niin onko sillä sellainen ruokavalion perustan merkitys kuin leivällä leipäkulttuureissa, vai kuulostaako samalta kuin jos me pyytäisimme jokapäiväistä pastaamme (jota siis syömme, muttemme välttämättä joka päivä)?
Oma tilanteeni on nyt sikäli epätyydyttävä, että aamukahvi on laihaa >:(
-
^No niin enpä lukenutkaan kunnolla noita Wikipedia-artikkeleita... Malaijiksi on sekä raamatunkäännös, jossa on leipä, ja sitten useampien kirkkokuntien itse rukouksia, joissa puhutaan ravinnosta, mikä varmaan onkin fiksumpaa.
-
Sitten tuleekin mieleen kysyä, miten tuo isämeidän-rukouksen jokapäiväinen leipä käännetään kulttuureissa, joissa leipä ei kuulu ruokavalioon ainakaan kovin keskeisenä osana.
Pohjois-Namibian ndongaksi - suomalaisille lähetysihmisille tutulla Ambomaalla - rukous kuuluu: Tu pa wo nena oshithima shetu shesiku kehe. Oshithima on sormin syötävä hirssipuuro, jokapäiväinen huttu.
https://8200milesfromhome.files.wordpress.com/2010/09/img_1003.jpg
Kuva on kallellaan. Oikean asennon arvaa memen varpaista.
-
Tansaniassa syödään Ugalia, Sambiassa Shimaa.
-
Tansaniassa syödään Ugalia, Sambiassa Shimaa.
Shima taitaa olla oikeastaan sama sana kuin -thima.
-
Meillä on joka vuosi perunamaa viljelyksessä. Tälle syksylle nostovaihee venyy, kun on muita tärkeitä hommia. Nykyinen aika on sellaista, että perunallekin piti aloittaa ruttoa vastaan ruiskutukset muutama vuosi sitten. Aloimme taas saada perunan hyvälaatuisena ja talven kestävänä. Tarpeemme ei tietenkään ole suuri, mutta pojan perheessä on neljä ruokapöytään istujaa, että kaikki on mennyt. Tammelaan tyttären perheellekin veimme monet vuodet säkkikaupalla, se ruokakunta on nyt hajoamassa.
-
^ Kuwaitin sodan aikana toimittajalle sattui lapsus. Kerrottiin suurena uhkana kuinka autiomaahan on levitetty biologisen sodankäynnin tarkoituksessa todella hirveän ja kauhean vaarallista perunaruttoa. Hetken ihmettelin, että kai ne amerikkalaiset sotilaat voivat syödä jotain muutakin kuin perunoita, kunnes keksin, että pernaruttoahan siinä taidettiin levittää.
Öppiäiselle: minun suosikkimakirullani sisältää lohta ja avokadoa.
-
Avokado on jokapäiväinen ruokani, herkkuni kuten tänään illalliseksi syömämme karitsanmunuaisetkin.
Käyn niitä pian uudestaan kysymässä. Saanti on kai rajoitettua muulloin kuin teurastusaikaan.
Syksyllä saa runsaasti herkkuja. Kantarellit ja marjat kilpailivat torimyyjien kojuissa väreissään. Puolukka oli vielä hiukan liian kirkkaanpunaista. Annetaan niiden kypsyä viikko-pari.
-
Jätin makirullasta kylmäsavulohen nyt vähemmälle, ja yhdistin mukaan kurkku-purjo-majoneesitäytteen. Ja vähän enemmän wasabia kuin viimeksi. Nyt tuli tasapainoinen ja raikas kokonaisuus.
Onkohan minuun iskenyt jodin puute, kun koko ajan tekee mieli noita noriin kääräistyjä rullasia?
Ajattelin joskus vielä kokeilla sinivalmuskasushia, kunhan keksisin, mikä sen kanssa sopisi yhteen. Sinivalmuskassa on minusta valmiiksi jotenkin itämainen aromi. Sitä ihmettelen, miksei Wikipedian laaja englanninkielinen artikkeli sushi-täytteistä (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sushi_and_sashimi_ingredients) mainitse sieniä lainkaan. Siksikö kun englantilaiset (ja heidän ympäri maailmaa levinnyt jälkikasvunsa) ovat tunnettuja mykofobeja? Japania en osaa, japaninkielistä Wikipediaa tutkiakseni.
-
Shima taitaa olla oikeastaan sama sana kuin -thima.
Meillä juodaan vappuna simaa, mutta jotkut juovat pika shimaa. :003:
-
Ettei vain olisi haettu Eestistä!
-
Sain eilen päähäni syötyäni viiliksen, että katsotaan mitä tulee, kun täytän pesemättömän kipon maidolla. Vuorokaidessa tuli erinomaista viilistä, jossa kerma ei noussut pintaan kuten viilissä. Ainoa puute oli luonnolisesti aromi, mutta pikkuisen hilloa päälle, ja puute oli korjattu. Täytyy ensi kerralla kokeilla sotkemalla pikkuisen hilloa/mehutiivistettä maitoon ennen kuin kaataa sen viiliskuppiin.
-
Teitkö viiliksen tavallisesta- vai luomumaidosta, pastorittomasta :003:
-
Teitkö viiliksen tavallisesta- vai luomumaidosta, pastorittomasta :003:
Tein jääkaapissa olleesta sinisestä maidosta, siis ei kuitenkaan rasvattomasta ja siksi kermakerroksen puuttuminen hämmästytti.
-
Laitoin Kenkäveron muikkuterriinin uuniin. Matti perkasi kalat, minä esivalmistelin ja täytin vuokan. Nyt odotellaan parituntinen että päästään maistelemaan.
http://www.hovinsalon.fi/index.php?pageid=2574&lang=fi
-
Sain eilen päähäni syötyäni viiliksen, että katsotaan mitä tulee, kun täytän pesemättömän kipon maidolla. Vuorokaidessa tuli erinomaista viilistä, jossa kerma ei noussut pintaan kuten viilissä. Ainoa puute oli luonnolisesti aromi, mutta pikkuisen hilloa päälle, ja puute oli korjattu. Täytyy ensi kerralla kokeilla sotkemalla pikkuisen hilloa/mehutiivistettä maitoon ennen kuin kaataa sen viiliskuppiin.
Näin elettiin halki vuosien! Kotona opin, se laitettiin aina keraamisiin kuppeihin, mutta olen jatkanut noin aamiaisviiliä, jossain vaiheessa tehnyt mieli pestä astia mutta silloin vain sinistä maitoa ja viilinjämä puhtaaseen kippoon.
Nyt on tilanne täällä vähän urpo, kaikki astiat olivat orava- siili- lintu- yms käytössä. Millä ne desinfisieerataan? Ei ole hyvä mennä kirjoittelemaan spiritusta apteekkiin tai en minä kehtaa ja tenttu haisee niin hirveälle.
Onko kokemuksia ja kuka tietää mistä saa ostaa helokkiöljyä?
-
Tämän linkin takaa löydät linkkejä astioiden desinfiointiin:
https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=astioiden%20desinfiointi
Täältä sitten linkkejä helakkiöljyyn:
https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=helokki%C3%B6ljy
:017:
-
Lauantai-illan salaatti:
2 omenaa pieninä kuutioina
1/2 kurkkua -"-
1 pss vihr.pakasteherneitä
2 rasiaa säilykesimpukoita. Yleensä ostan suolaveteen säilöttyjä. Nyt nappasin
lisätään erikseen tuotteen jossa simpukat punaisessa
kastikkeessa
vajaa 1 dl neitsytöljyä
1/2 sitruunan mehu
2 tl sokeria
1/2 tl suolaa
2 valkosipulin kynttä puristettuna
1 kourallinen tuoretta tilliä hienonettuna
Sekoita kastikkeen aineet hyvin haarukalla .
Yhdistä kasviksiin. Sekoita kevyesti.
Lisää simpukat pinnalle tai eri astiassa tarjolle.
Anna salaatin olla kylmässä jääkaapissa pari tuntia ennen
tarjoamista.
Lisänä paahdettua patonkia tms.
Minä paahdoin leivänpaahtimessa omatekoisten sämpylöiden puolikkaita.
-
Viime viikonlopun olin Naisten Valmiusliiton Syyslento-harjoituksessa ja Muonituksen erikoiskurssilla. Opettelimme tekemään itse makkaroita. Miesväki innostui asiasta sen verran, etä sain viikolla yleiskoneeseen tarpeeliset lisävarusteet ja tänään sitten olenharjoitellut omatoimista makkarantekoa. Hyvää tuli, vaikka kehitettävääkin vielä on. :023:
-
Tämän linkin takaa löydät linkkejä astioiden desinfiointiin:
https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=astioiden%20desinfiointi
Täältä sitten linkkejä helakkiöljyyn:
https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=helokki%C3%B6ljy
:017:
Kiltti Meme! Kiitos sinulle! :109:
-
Viime viikonlopun olin Naisten Valmiusliiton Syyslento-harjoituksessa ja Muonituksen erikoiskurssilla. Opettelimme tekemään itse makkaroita. Miesväki innostui asiasta sen verran, etä sain viikolla yleiskoneeseen tarpeeliset lisävarusteet ja tänään sitten olenharjoitellut omatoimista makkarantekoa. Hyvää tuli, vaikka kehitettävääkin vielä on. :023:
Tuohon olen muuten halunnut pitkään, tuohon Valmiusliittoon. Tai jos on muuta naisille suunnattua maanpuolustuksellista, tuo ei kai niin ole? Olen yrittänyt etsiä niistä selväntekoja.
-
Valmiusliitto koostuu noin 10 naisjärjestöstä; siinä ei ole henkilöjäseniä.... juttu jatkukoon YV:nä :002:
-
Nyt pitäisi olla jokin lihaton lokakuu, kuulin. Juuri kun olin ostanut palvikinkkua. Se on syötävä pois, ja sitten pakastimessa on yksi sikaköntsä, joka pitäisi jotenkin valmistaa, sillä läski härskiintyy pakkasessakin niin nopeasti.
Muuten olisi voinut mennä lihattomanakin, sillä jostakin syystä ei ole useampaan viikkoon tehnyt liharuokia mieli, mikä on aika ennenkuulumatonta. Sen palvikinkun ostin vierasvaraksi, kun kaveri tuli noutamaan minulla lainassa olleen kissansa, ja kyllä siinä pari kinkkuleipää pistelikin, mutta minusta se oli tylsää ja vetistä, ei sellaista mureaa kuin hyvän kinkun kuuluisi. Sen pakastetun palasen valmistamista taas olin päättänyt lykätä kissattomaan aikaan, jotta pääsen tuulettelemaan asunnosta keittohajut pois ilman pelkoa että mirri livahtaa pihalle.
Minkähän takia lihatonta lokakuuta vietetään näin riista-aikaan :017:. Vaikka samapa tuo minulle, kun en metsästä eikä ole lajia harrastavia tuttujakaan lihapatojensa ääreen kutsumassa.
-
Paistoin eilen puolitoistakiloisen kirjolohen ilman sen kummempia hörsötyksiä. Vain suolaa ja tilliä vatsaonteloon. Kala oli edullista eilen, 4,90/kg. Herkkusienirasia maksoi n. 1,90. Siitä laitan kastikkeen kerman kanssa. Perunoita ja porkkanoita keitän ison satsin, niin riittää useampaan atriaan.
Pakasteessa odottaa kasvissosekeitto ja on sielä lammaskaaliakin. Hammasleikkauksen jälkeen on olatva muutama päivä pureksimatta.
Makkarat ovat meillä lähes pannassa, ei pannussa. Matti ostaa paketin kun menee hirvimetsälle. Jos menee, ei tunnu enää niin kiihkeätä hirvimieheltä kuin ennen.
-
^Sienistä ja kirjolohesta: Teinpä tässä päivänä muutamana tällaista soosia:
Kiehautin purkillisen (2 dl) kermaa ja reilun ruokalusikallisen dijon-sinappia. Paistoin pannussa n. 8 dl sienisilppua (ryöpättyjä sinivalmuskoita), lisäsin reippaasti valkosipulia ja hieman musta-, viher- ja rosépippureita sekä suolaa. Kaadoin päälle kerman ja hauduttelin niin että sakenee ja sienet maustuvat. Lopuksi vielä muutama kylmäsavukirjolohen siivu pikku silppuna ja puoli puskaa persiljaa, kypsennetään hetki jotta lohikin lämpeää. Söin basmatiriisin kanssa.
Ohjeen sain tuttavalta, joskaan siinä ei ollut mitään määrämittoja, mutta suunnilleen noin tuli hyvä. Eikä siinä tuota lohtakaan ollut, mutta kun sitä sattui olemaan jääkaapissa ja sille piti tehdä jotakin. Ja se tosiaan sopi kokonaisuuteen. Kerma oli aitoa kuohukermaa eikä mitään kermaketta, ja sinapin pitää olla juuri Dijonia eikä mitään Auraa. Muutkin sienet varmaan kävisivät, mutta ei varmaan mitään hienoja mietoja kannata käyttää sillä niiden maku tuonne hukkuisi. Sinivalmuska on aika voimakas ja sopi hyvin (kaveri oli tehnyt härmämalikoista).
-
Söin äsken hillomunkin.
-
Herttoniemeläiset poikkeavat vajaan tunnin kuluttua kahville. Paista itselleni uuden reseptin mukaiset kardemummapannukakut heille.
Löytyy K-ruoka resepteistä haulla Appelsiini-kardemummapannukakut.
Linkitys ei taaskaan onnistu, tulee Kantelettaren runo :017:
-
Appelsiini-kardemummapannukakut (http://www.k-ruoka.fi/reseptit/appelsiini-kardemummapannukakut/).
Et ehkä sittenkään kopioinut reseptilinkkiä, jolloin leikepöydälläsi oli päällimmäisenä aiemmin kopioimasi runolinkki.
-
Söimme hyvät pannarit. Kiitos öppiäinen linkistä yhteiseen käyttöön. Minun tekniset taidot ovat hyvin heikot, sillä vasta kantapään kautta olen oppinut vähän jotakin.
Kirjoittaminen ja aiemmalla koneella linkityskin olivat ne mitä osasin, ja se riittikin.
Tämä uusi ASUS on haasteellinen koska tämä tarjoaa niin paljon, nopeasti ja pienikin hipaisu näppäimistöön vie ties minne.
Äskeiset syömämiehet koettivat kaikki neuvoa, jokainen omaan tyyliinsä. Urho sanoikin , että konsteja on monia.
Vävy-Matti on ennenkin auttanut ja auttoi nytkin. Miksi ei linkitys onnistunut kuten ennen ei ole se, että kopioin YouTube-tililtä johon minulle on ilm. Google lähettänyt monenlaista kivaa, vaan se etten ollut keksinyt oikeaa kopio-paikkaa.
Kun kopioin Muokkaa-toiminnoin Kopio-kohdasta jäi se viimeisin ns. ' päälle'.
Vävy on opettanut minun huonoille sormilleni sopivan , hiiren oikean korvan käytön.
Se antaa myös sen Kopioi-toiminnon joka ei kenkkuile vaan kopioi sen yhden ja ainoan mitä haluan jakaa.
..
p.s. Pannarit ovat amerikkalaistyyliset, paksut ja rapeat. Oikein maukkaat kardemumman ja raastetun appelsiininkuoren ansiosta. Nyt kun ne on testattu, teen niitä myös maanantaisille kahvivieraille. Kyökkihommissa on minulla tekniikkakin paremmin hallussa. :icon_lol:
-
^Sienistä ja kirjolohesta: Teinpä tässä päivänä muutamana tällaista soosia:
Kiehautin purkillisen (2 dl) kermaa ja reilun ruokalusikallisen dijon-sinappia. Paistoin pannussa n. 8 dl sienisilppua (ryöpättyjä sinivalmuskoita), lisäsin reippaasti valkosipulia ja hieman musta-, viher- ja rosépippureita sekä suolaa. Kaadoin päälle kerman ja hauduttelin niin että sakenee ja sienet maustuvat. Lopuksi vielä muutama kylmäsavukirjolohen siivu pikku silppuna ja puoli puskaa persiljaa, kypsennetään hetki jotta lohikin lämpeää. Söin basmatiriisin kanssa.
Ohjeen sain tuttavalta, joskaan siinä ei ollut mitään määrämittoja, mutta suunnilleen noin tuli hyvä. Eikä siinä tuota lohtakaan ollut, mutta kun sitä sattui olemaan jääkaapissa ja sille piti tehdä jotakin. Ja se tosiaan sopi kokonaisuuteen. Kerma oli aitoa kuohukermaa eikä mitään kermaketta, ja sinapin pitää olla juuri Dijonia eikä mitään Auraa. Muutkin sienet varmaan kävisivät, mutta ei varmaan mitään hienoja mietoja kannata käyttää sillä niiden maku tuonne hukkuisi. Sinivalmuska on aika voimakas ja sopi hyvin (kaveri oli tehnyt härmämalikoista).
olen syönyt sieniä ja olen itsekin laittanut... mutta kun ne eivät maistu. Ajattelin laittaa porsaan ulkofilettä (5,90/kg) uuniin. Siitä teen pihvejä, pikkasen kermaa, soijaa, pippuria, sitruunamehua, sipulia ja Vanhasen Matin lankkuperunoota. Kyllä maistuu. Terveisin amatöörikokki, joka ei tykkää maronlakeista.
-
Minäkin kyllä mieluummin sienestän kuin syön sieniä. Viime syksyn sadon kanssa tehtiin työnjako: Minä keräsin, perkasin ja säilöin, ja kiireinen kaveri, joka ei itse ehtinyt sienimetsään, hoiti kokkaus- ja syömäpuolen. -Muutenkin toimiva työnjako on minusta yksi tyydyttävimpiä asioita elämässä, silloin kun sellainen hoituu.
-
Kaaliruokien kuningatar on mielestäni maitokaalikeitto. (kuningas on varmaankin lammaskaalikeitto) Aivan hurmaavan hyvää! voisin syödä loputtomiin. Sain sitä ensimmäisen kerran vuosia sitten harjoittelupaikassa, ja oli pakko kokeilla myöhemmin kotona. Maitoisaa, pehmeää, hyvää.
-
Eläköön kunigaspari !
Prinssejä ovat Läskisoosi, Hernerokka ja Ohrapuuro.
Prinsessat taas; Paahtokiisseli, Leipävanukas ja Räiskäle mansikkahilolla !
Ihan totta, perinneruoat ovat hyviä ja tulossa myös nuorten suosioon.
-
Kyllä. Perinneruoissa on unohtuneita aarteita. Ennen ruoka oli yksinkertaista ja tuli läheltä, laadukkaista ja tuoreista raaka-aineista.
Uunipuurot kuuluivat omaan lapsuuteen, virittelen hiljalleen puuroperinnettä. Tuoreet puolukat eivät ole koskaan maistuneet niin hyviltä kun nyt lokakuussa. Niissäkin on tosin paljon eroja: parhaimmat ovat suuria, kiinteitä ja makeahkoja. Happamuudesta ei tietoakaan. Vedän niitä kaksin käsin tuoreena.
-
Saunan lisäksi lauantaina lämmitetään myös uuni. Tässä resepti jota aion kokeilla:
http://www.soppa365.fi/resepti/52091/omenaiset-naurispiiraat/
-
Tein suutarinlohen maustumaan. Paistoin uunissa ensin lihamakaroonilaatikon, sitten voisilmäpullia ja viimeisiksi jäivät suuritöisimmät naurispiiraset.
Tuoretta kirveliä ei Prismassa ollut joten tyydyin pelkkään salviaan. Reseptin mitat ovat tarkat eikä täytettä juuri jäänyt. Yhden lusikallisen maistoin ja hyvää se oli.
Kolme tuntia saavat vetäytyä jotta maut tasaantuvat.
Pullat ja makaroonilaatikko on jo korkattu. Onnistuivat tällä kertaa. :023:
Ja nyt olen laittanut hevosenlihasta ruoan. Stroganoffin tapaan sen tein. Matti maistoi sitä, on kuulema syötävää. :'(
-
Olemme syöneet joka päivä eri eläintä: karitsanpotkia, hevosen jauhelihaa, kaniinia, broileria, poroa, porsasta hernekeitossa ja nautaa makaronilaatikossa. ( kalaa leivän päällä ja kasviskeittoja lounaaksi, eli ei pelkkiä nisäkkäitä)
-
Siipikarja ohittaa pian possun lihankulutuksessa – kanan suosio kasvaa Suomessakin. Näin on käynyt meillä jo pitkään.
http://www.hs.fi/talous/a1445919546345
-
Juuri kuulin tv:stä erään ravitsemustieteilijän opettavan: Jos siipikarja korvaa kalan käytön, se on paha. Jos se korvaa punaisen lihan käytön se on hyvä.
Punainen liha on nyt myrkkyä. Makkara ja prosessoidut lihat etenkin. Riista ja poro ovat vielä kysymysmerkki.
Tästä nyt jauhetaan lihamössö. :icon_eek:
Mie syön puuroja ! :023:
-
Muistan lukeneeni jäniksen ruokavaliosta, että kukin sen eri vuodenaikoina syömä ravinto olisi sille ainoana vaihtoehtona tappavaa - myrkyllistä tai liian yksipuolista. Vaihtelu pitää jäniksen terveenä. Ihmisenkin pitäisi syönä monenlaista.
-
Olenkohan minä tietämättäni jänis? En kyllä muuten muistuta sellaista ollenkaan (mm. surkeat loikkaustaidot), mutta minulle tulee kausia, jolloin tekee mieli muutamaa samaa ruoka-ainetta. Ja sitten äkillinen stoppi ja vaihto johonkin muuhun. Nyt on meneillään lohitäytteisen sushin kausi, lisäksi menee jälkiuunileipää, voita, lehtisalaattia, retikkaa ja greippimehua. Sitä paitsi on alkanut maistua vihreä tee, josta en ole aikaisemmin koskaan perustanut. Sen sijaan liha ja munat eivät uppoa. Kesällä elin kuukauden suunnilleen raejuustolla ja mansikoilla. Yksi ja sama porkkanapussi on tainnut lojua vihanneslokeron perällä kesästä pitäen. Porkkana on niitä voimakkaimpia äkkistoppiruokia, munat toinen. -Siis jotenkin kaipaan nyt kaikkea karvaan makuista. Merikalan rasvan aistin karvaana.
-
Minä teen aina liharuokaa (mm. possusta, kanasta). 1,9 kiloa porsaan ulkofilettä (4,95/kg) ostin tänään. Pyhäinmiestenpäivä tulee ja antituhlaajapojat tulevat käymään. Siinä on 15 minuuttia ja se on syöty.
-
Vähemmän jokapäiväistä: Ostin, avasin ja söin osterin. Niitä on vielä kolme jääkaapissa odottamassa asianmukaisempaa kyytipoikaa, mutta yksi oli uteliaisuuttani pakko korkata heti. En siis ollut ennen kokeillutkaan. Alas meni kakistelematta, mutta ei nyt ihan suosikkiruokieni kymppikärkeen heti yltänyt.
-
1,9 kiloa porsaan ulkofilettä (4,95/kg) ostin tänään.
Höh, pesee muutamalla sentillä ostamani kirjolohen. Minulla lienee ruokana kalasoppaa. Vielä kun löytäisin reseptin, jonka mukaan tuli hyvää. Ainekset on olemassa, mutten muista määräsuhteita.
-
Meillä juodaan vappuna simaa, mutta jotkut juovat pika shimaa. :003:
Opiskelijana tein uutteista simaa. Mä en tiennyt paljonko sokeria siihen tulisi pistää. Laitoin paljon. Siitä tuli shimaa.
-
Vanhaan hyvään aikaan oli simaresepti fariinisokeripussin kyljessä.
Meillä taas tehtiin jouluolutta, mutta siitä tuli mämmiä. Lisäksi yksi pullo räjähti ja roiskutti sisältönsä kellarin katon kautta kauhistuneen isäni päälle. Hänellä oli tietysti joulun kunniaksi jo paras pyhäpaita yllään, tasku sitten täynnä sitä ruskeaa liejua.
-
Taisin tykästyä näihin ostereihin sittenkin. Maku on merellinen ja raikas. Ehkä lähimmäksi pääsee kuitenkin järvikala: kuin tuoretta muikkua nuuhkaisisi ja tuoksu muuttuisi suoraan mauksi, runsaalla suolalla ja ihan pienellä sipulimehutipalla ryyditettynä (kypsä muikku maistuu tyystin toiselta). Maku on mieto, mutta säilyy suussa puoli tuntia ainakin. Testeissäni Guinness osoittautui parhaiten omaan makuuni sopivaksi kyytipojaksi (Marstonin Oyster Stoutia en löytänyt kaupasta); vehnäolut kävi myös. Viinit eivät toimineet, liian happamia. Sitruunaa kokeilin yhteen, mutta ei se minusta ole tarpeen. -Nämä eivät varmaan mitään hienointa lajia vielä olleet, sillä parhaissa on kuulemma aistittavissa makeuttakin, mutta näissä ei.
-
Saimme metsän antia taas pakastaa kun Matti toi hirvenlihaa viitisen kiloa. Iso paisti joka pantiin kahtia, isompaan ja pienenpään osaa. Ja yli kaksi kiloa valmista jauhelihaa. Lisäksi on maksaa ja munuaisia. Niihin ryhdyn vasta huomenna. Koiralle osansa, ja isännälle loput.
Matti on päässyt sen ' kuolemansa' ja sydäntutkimisen jälkeen taas vauhtiin. Uskaltaa ja haluaa rehkiä. :icon_cool:
Tänään kaatui yksi uroshirvi, mutta se on vasta nylkyvaiheessa. Siitä saamme vielä hiukan.
Ajossa oli yli kolmekymmentä miestä kahdesta kylästä, sellainen yhteisajo. Miehet hoitivat myös koiran virkaa ajomiehinä. Yksi tohtorismies oli sortunut valtaojaan eikä päässyt ylös ilman apua. :icon_rolleyes:
-
Minulla lienee ruokana kalasoppaa. Vielä kun löytäisin reseptin, jonka mukaan tuli hyvää. Ainekset on olemassa, mutten muista määräsuhteita.
Paitsi ettei ollutkaan piparjuurta, jota varmasti piti olla, ja suolakurkkuakin vähemmän kuin luulin. Wasabia on, voisikohan sillä korvata piparjuuren?
-
Sattui olemaan enemmän tätä ihmeruokaa, (http://www.etlehti.fi/artikkeli/koti_ruoka/6_x_punajuuri_tiesitko_nama_vaikutukset) joten tein juuresvuokaa lisukkeeksi. Tämän syksyn hirvipaistit on syöty, liha maistui paremmalta kuin koskaan. Ensimmäisen kerran näin hirvenlihaa keskustan ruokakaupan lihatiskillä. Melko kallista oli.
-
Söin mätiä (tällä kertaa kirjolohen), mutta ei se vieläkään ollut oikein hyvää. Te, jotka mädistä tykkäätte: millä kalalla olisi maukasta?
Sitä ennen söin porsaankieltä. Se on aina halpaa, ja -30 % -tarralla laputettuna vielä halvempaa. Ja hyvää.
-
Jokapäiväiseksi leiväksi Martinhanhi on suuritöinen ja kalliskin, mutta Martinpäivän perinteisiin ruokiin se kuuluu.
http://www.kaleva.fi/teemat/ruoka/martinpaivan-perinteisiin-kuuluu-hanhi/247064/
Onnentoivotus kaikille foorumin Martti-nimisille ystäville ! (http://www.cosgan.de/images/smilie/tiere/g080.gif)
-
Onnentoivotus kaikille foorumin Martti-nimisille ystäville ! (http://www.cosgan.de/images/smilie/tiere/g080.gif)
Kiitos! Onhan meitä muutama.
-
Tänään tarjoan porukalle pottumuusia, läskisoosia possunsuikaleista, ruskistettua lanttua, etikkakurkkua ja puolukkasurvosta. Voiko perinteisempää renkaanvaihtoruokaa ollakaan.
Jälkiruoka olkoon uudempaa, mustikka-vadelmarahka. Kahvi ja piparit.
Ipanoille on irtokarkkeja ja aikuislle tilkka konjakkia. Matti sai lahjapullon, Camus xo.
On miukii suunmukane.
-
Olen tarkoitukslla opetellut käyttämään kurpitsaa (siis ei kesäkurpitsaa vaan oikeaa kurpitsaa) ruoanlaitossa. Pastaa, gratiinia, kakkua, keittoa.... Perhe on jaksanut yllättävän hyvin kyllästymättä syödä kurpitsaruokia.
-
Tein jääkaapissa olleesta sinisestä maidosta, siis ei kuitenkaan rasvattomasta ja siksi kermakerroksen puuttuminen hämmästytti.
Luulen, että kermakerroksen puute johtuu maidon homogenoinnista. Sehän tehdään juuri siksi, ettei rasva eli kerma erottuisi maidosta.
En kyllä tiedä, miksi joskus 70-luvulla kotona tehdyssä viilissä oli ohut kermakuori, vaikka viili tehtiin kaupan punaisesta maidosta. Tietenkin siinä on enemmän rasvaa kuin sinisessä. Voi myös olla, että homogenointitapakin on vuosien varrella muuttunut. :102:
-
Luulen, että kermakerroksen puute johtuu maidon homogenoinnista. Sehän tehdään juuri siksi, ettei rasva eli kerma erottuisi maidosta.
En kyllä tiedä, miksi joskus 70-luvulla kotona tehdyssä viilissä oli ohut kermakuori, vaikka viili tehtiin kaupan punaisesta maidosta. Tietenkin siinä on enemmän rasvaa kuin sinisessä. Voi myös olla, että homogenointitapakin on vuosien varrella muuttunut. :102:
Kaupan luomumaitoa ja vanhan ajan maitoa ei homogenoida. Tietää se, joka juhannusjuustoa keittelee :039:
-
Ei mikään jokapäiväinen leipä, mutta ennen Joulua on ollut tapana aloittaa piparkakkukausi. Ne ovat ennen olleet suoranaista terveysruokaa ja niitä on pidetty melkeinpä pyhänä syötävänä. (Inkivääri on ainakin ollut otsikoissa terveysvaikutustensa johdosta) Piparkakun mielenkiintoinen historia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Piparkakku
-
Piparkakut kelpaavat, Lidlin alennuskeksit kelpaavat ja Reissumies-/ruisnäkkileipä myös.
-
Lempi-jokapäiväinen leipäni on nykyisin Lidlistä ostettu Leipä-aitan viipaloitu ruisleipä. Laadukasta.
-
^
:039:
-
Hieman huonovointinen ja ruokahaluton olo, mutta muistin ostaneeni bataatteja ja päätin kokeilla näitä: http://reseptitaivas.fi/reseptit/bataattiranskalaiset-ja-auradippi/
Ei yhtään hullumpia, varsinkaan auramuruilla höystettyinä. Jonkun pihvin kanssa varmaan loistava yhdistelmä, mutta jätän tänään lihat väliin. Sen sijaan tein monipuolisen ja värikkään salaatin. Näillä mennään tänään.
-
En kirjoita nyt jokapäiväsestä leivästä, vaan joululeivästä ja särpimestä.
Olen ratki onnellinen, sain englantilaisen hedelmäkakun kerrankin onnistumaan. Yleensä olen melko huono kakunleipoja, paitsi se kinuskitäytekakku onnistuu, etten juurikaan kakkuja väsää.
Sitten pullanpaistossa kävi just toisinpäin. Joulupullasta tuli toki makoisa, mutta raskas. Kun ei ollut tuoretta hiivaa, käytin kuivahiivaa, siinäkö syy.
Ensimmäiset mallasleivät on koemaistettu. Hyviä maultaan, mutta käytin ehkä liikaa mallasmäskiä. Joulukaljan teon jälkeen yritän uudestaan harkiten ainesosien suhteita. Olen liian ' taiteelliinen' reseptien kanssa. Teen lonkalta ja koura- ja hyppysmitoilla.
Tulevana viikonloppuna on sillien ja silakoiden vuoro, samoin lohen graavaus ja pakastaminen. Rosolli maustumaan aatonaattona.
Viimeisimmiksi jäävät kalapate´, sienisalaatti, kinkku ja tuuvinki. Ja torttuja paistelen valmiista taikinasta sitä mukaa kun on menekkiä.
-
Olen ratki onnellinen, sain englantilaisen hedelmäkakun kerrankin onnistumaan.
Minullakin onnistui hedelmäkakku :icon_eek: Ehkä vuosi on nyt niille jotenkin otollinen?
Omani onnistui niin hyvin, että pitänee leipoa jouluksi toinen kappale, siinä määrin tuota ykköstä olen jo närinyt. Hedelmiä (ja pähkinöitä) kun jäi vielä. Konjakki pahus tosin pääsi loppumaan. Hesarin ohjeen mukaan tein.
-
Kuinka ollakaan, meilläkään ei ollut rommia eikä konjakkia. Muistini mukaan piti olla rommi-esanssia, mutta olikin vain piparminttua.
Pitäisikö jouluviinoista ottaa kaksi ruokalusikallista konjakkia ja valella se kakun pintaan ? :003:
Viinit ja konjakki ostetaan vasta ensi viikolla.
Tänään valmistin kuitenkin jo Lasimestarin. Sisakkafileitä ei nyt saanut, jäämmekö ilman Suutarinlohta ? :017:
Paketoin kaksi lahjaa kummallekin typykälle. Aikuisille ei tänä Jouluna pukki ole kiltti.
-
Tähän kakkuun sotkettiin jo ennen paistamista puoli desiä konjakkia, ja sitten valeluliemeen 3/4 desiä konjakkia, saman verran vettä ja 4 rkl sokeria. Loppu konjakki kahden desin pullosta päätyi sitten kokkiin.
-
Minä liotan konjakissa ne hedelmät, jotka tulevat joulun hedelmäkakkuun. Ennen se kakku oli hyvin säilyvää, yleensä edellisen loppu, vielä ihan maukas ja syömäkelpoinen, heitettiin pois marraskuussa, kun säilytysrasia tarvittiin uudelle kakulle. Jouluna oli syöty neljännes kakusta, ja vuoden mittaan äiti aina käydessään söi sitä, kun ei kahvia paljaaltaankaan osaa juoda. Ei säily enää entiseen tapaan. Muutama vuosi sitten äiti pettyi kovasti, kun kakku oli loppunut jo talvella: koululaiset keksivät, että kylmiössä on kakkua.
-
^Minä liotin konjakissa vain aprikoosit, jotka olivat kuivakan oloisia. Mutta varmaan voisi liottaa konjakki-appelsiiniliemessä ne kaikki, ei tekisi pahaa. Ja pistää säilykekirsikoiden liemen mukaan siihen kostutusnesteeseen.
Mietin, mikä tuosta nyt tekee niin hyvää. Se on jotenkin sanoisinko ruokaisan oloista, melkein kuin jotain hedelmäleipää. Aika tiivistä ja kosteaa, ei mitään pölyistä höttöä mitä kakut toisinaan. Pilkoin hedelmät ja pähkinät aika pieniksi, niin ei ole isoja taikina-alueita ilman "sattumia". Tykkään siitä, että on jotain purtavaakin.
-
Näistä kostuke ja hölväys-jutuista muistui englanninopettajan kertoma. Hän oli skotti ja heilläpäin oli hääkakun ylin osa niin vahvasti whiskyllä hölvätty että sitä säilytettiin peltilootassa 1. lapsen ristiäisiin asti.
:icon_xmaswink:
-
^Pilkoin hedelmät ja pähkinät aika pieniksi, niin ei ole isoja taikina-alueita ilman "sattumia". Tykkään siitä, että on jotain purtavaakin.
Minä taas laitan niin paljon kaikkea, ettei jää isoja taikina-alueita sattumitta. Alkuperäisessä ohjeessani niitä sattumia on enemmänkin kuin minulla. En pidä appelsiininkuorista, joten jätän ne pois, luumut vaihdoin aprikooseihin ja tänä vuonna unohdin korintit mutta muistin rusinat. Kirsikat ovat jokavuotisia.
-
Tässä oli saksanpähkinöitä, manteleita, appelsiininkuoria (joista pidän), rusinoita, taateleita, aprikooseja, kirsikoita. Luulen, että ei se niin tarkkaa mitä tuonne pistää, kunhan on monta eri sorttia ja paljon ja osa myös pähkinöitä.
-
Minä pidän myös appelsiinikuorista. Hilloan niitä itsekin . Raastettu appelsiininkuori on makoisaa rahkapiirakassa.
Eilen kun siivilöin kaljan, otin taas mäskiä 3 - 4 dl ja tein leivän. Lisäsin ruisjauhoja, hiukan vehnäjauhoja. Rusinat ja appelsiininkuoret ja siirappi makeuttavat. Maltaan jyvät antavat rouhean suutunnun. Matti tykkäsi kovasti tästä leivästä cheddarjuustosiivun kera.
-
Lähden kohta pinkomaan Prismaan, sillä sinne saadaan e h k ä tänään silakkaa !
Meillä minkinrehu jalostetaan joulukalaksi, fenkoli-suutarinloheksi. Kaikkea muuta paitsi kinkku alkaa olla pivossa.
Tuikkuja pitää myös saada, mutta niitä ei syödä, eikä naukata tuikkua murheeseen. :003: :003:
-
Viime vuonna meni ehkä jopa hieman överiksi juhlaruokien suhteen, tänä vuonna päinvastoin -ei huvita revitellä liikaa ruoanlaiton suhteen. Töissä menee joulu, joten mielelläni ostan kaiken valmiina ja mielellään kompaktisti niin ettei jouluruokia tarvitse syödä viikkoja.
-
Tytär piipahti matkaallaan Rukalle. Kaariina on varannut sen vuoksi ruokaa. Minulla on "kissan päivät" - syödä ylimääräinen. Kyllä ruokalystiäkin vielä on.
-
Rosolli loppui kesken. Olen varmaan ensimmäinen ihminen maailmassa, jolle käy niin. En muistanut, että yksi jouluruokieni nauttija on suuri rosollifani. Pilkoin sitten äkkiä lisää.
Tapaninpäivänä sain ensimmäistä kertaa eläissäni lipeäkalan kanssa valkokastiketta, joka oli niin hyvää, etten jäänyt voisulaa kaipaamaan. Perunaa oli toki myös, ja rosolli kermakastikkeineen täydellisti kokonaisuuden. Jotenkin vain kaikki mätsäsi yhteen. Eli sitä rosollia sitten hävitin minäkin.
-
Taloyhtiössäni yhdessä perheessä aina jouluna syödään livekalaa. Haju tulee valitettavasti käytävään. Menen hengittämättä nopeasti ulos. Meitä mahtuu kaksitoista tusinaan. Makuasioista ei voi kiistellä.
-
Meillä syötiin lipeäkalaa kolme kertaa adventin aikana, ja taas lähellä Loppiaista kunhan jouluruoat on syöty.
Ruokaa on vielä useaa lajia muutamaan kattaukseen. Tänään olen kutsunut rääppiäisiin typykät vanhempineen.
Ainoastaan lapsille paistamani lihapullat ovat loppu.
Kermavaahtoa ja smetanaa on laitettava pian Janssonin kiusaukseen. Sillifileitä on myös jäljellä.
Turkulaissyntyinen vävy piti erityisesti fenkolisilakoista. Kinkku onnistui kerrassaan
hyvin. Se kypsyi sadassa asteessa ja vesihöyn kanssa.
-
Päätin päästä helpolla. Pistin toiseen paistinpannuun öljy-voihin tirisemään Rainpowin
kuorrutetut juusto-sipuli-perunat. Hiukan rosmariinia joukkoon. 15 min.
Toiseen pannuun myös öljy-voihin 3 broilerin ohutleikettä. Pintoihin väri, niskaan 1 tölkki kuohukermaa. Maustoin hunajalla, suolalla, curryllä, korianterilla ja mustapippurilla ja muutamalla pisaralla sitruunamehua. . Kaikkia mausteita varovasti. 15 min ja suurustin vajaa tl perunajauhoja.
Pakasteherneet mikron kautta lisukkeena + muutama luumutomaatti
Nam ! Sain kehuja Matilta. Kaikki yhteensä alle 10 euroa.
-
Päivälliseksi lipeäkalaa, perunoita, herneitä ja valkokastiketta sekä maustepippuria. Nam!
-
Keitin eilen kaksi suurta porsaan kieltä. Keitinvedessä sipulia, laakerinlehti, mauste- ja valkoista pippuria ja suolaa kohtalaisesti.
Teen niille kastikkeen siivilöidystä keitinliemestä, piparjuuriraasteesta ja tilkasta kermaa. Suurustan hiukan perunajauholla.
Riisiä ja vihreää salaattia pöytään lisäksi.
Eilisestä pottumuusin tähteestä paistoin makoisan ' letun'. Muusiin lisäsin yhden munan, korppujauhoja, ripauksen vehnäjauhoja ja kuivahiivaa. Maustoin kuivasipulilla ja mustapippurilla. Paistoin ' lettutaikinan' öljy-voissa, kannen alla
melko reilulla lämmöllä molemmin puolin. Tuli herkku !
-
Minulla on nyt himo keitettyyn porsaankieleen. Tuon edellisen jälkeen keitin jo toiset kaksi, ja söimme ne Themiksen kanssa lähes kahdestaan.
Tänään aamukahdeksalta keitin ensin siskonmakkarasopan valmiiksi ja esivalmistelin silakkapihvit. Tein pihvit ' liukuhihnatyönä' niin että syvällä vadilla sekoittelin fileet suola-valkopippuri-tilliseoksessa. Sitten ladoin kaksi filettä päälekkäin uunipellille jonka laitoin haaleanviileään jääkaappiin.
Matti kuori lisää perunoita muusia varten.
Kun tulimme kirkosta, laitoin uunin ja lieden päälle ja valmistin muusin käyttäen nesteenä kookosmaitoa, laihaa, ja smetanaa. Paistoin pihvit uunissa.
Ne silakkapihvit joita ei syömämiehet jaksaneet, laitoin etikkaveteen ja ne vasta maistuvatkin nyt hyvältä.
Pakastemustikoita vaniljajugurtin kanssa oli myös. Tylleröt tykkäsivät siitä ja sopasta. Me aikuiset ymmärrämme silakan ( hailin ) päälle.
Kumpa saisin juhani-veljeni tutustumaan silakkanautintoihin.
terv. R-m, ei minkki :002:
-
Iltapäiväteelle leivoin skonsseja, jotka olivat kuohkeita ja vaatimattomasti kohonneita, mutta maistuivat oikealle vadelmahillon ja kermavaahdon kera. Aamulla leivoin nopean vuokaleivän pakkaspäivän iloksi.
-
Ne silakkapihvit joita ei syömämiehet jaksaneet, laitoin etikkaveteen ja ne vasta maistuvatkin nyt hyvältä.
Pakastemustikoita vaniljajugurtin kanssa oli myös. Tylleröt tykkäsivät siitä ja sopasta. Me aikuiset ymmärrämme silakan ( hailin ) päälle.
Kumpa saisin juhani-veljeni tutustumaan silakkanautintoihin.
terv. R-m, ei minkki :002:
Kyllä minä tykkäsin vaahtosammuttinen kokoisena äireen silakoosta. Jokunen aika siitä on. Minä pidän salaisesti lohikeitosta, jossa on kermaa.
-
Minä pidän salaisesti lohikeitosta, jossa on kermaa.
Me ei kerrota kenellekään.
-
Myös siskonmakkarasoppaan sopii kerma, mutta hernesoppaan taasen ei :002:
-
Myös siskonmakkarasoppaan sopii kerma, mutta hernesoppaan taasen ei :002:
Muistaakseni Lasse Virenin rouva Päivi laittoi taannoin TV-mainoksessa hernerokkaan kermaa tehdäkseen siitä 'kaksin verroin parempaa'.
-
Myös siskonmakkarasoppaan sopii kerma, mutta hernesoppaan taasen ei :002:
Joskus 70-luvulla tai ihan 80-luvun alussa oli kyllä telkkarimainos, jossa Päivi Lassenvaimo Virén mainostaa jotain purkkihernerokkaa ja omana vinkkinään kertoo lorauttavansa siihen tilkan kermaa. Mainos ei tosin tainnut innostaa minua ostamaan ko. rokkaa ja kerman kanssa kokeilemaan, joten en tiedä kertoa, toimiiko vai oliko mainosta vain. (Kaikkea tarpeetonta sitä nuoruudestaan muuten muistaakin!)
^NONNIIN! En ollut lukenut kaikkia viestejä, ja sama muistikuva meillä siis on.
Minulla on nyt kateissa se lohikeittoresepti, jossa käytetään turkkilaista jogurttia. Käy sekin keitonvalkaisimeksi. Täytyisi kyllä muutenkin järjestellä paperipinoja kotona kun on jokunen muukin lippu ja lappu teillä tietymättömillä. Mieluummin muistaisin papereitteni sijainnit kuin vanhan mainoksen :-\
-
Päivi Viren laittoi siinä mainoksessa säilykehernekeittoon meiramia ja sinappia - ja tilkan kermaa.
Tänään olin keskimmäisen kanssa kahdestaan kotona ruoka-aikaan ja halusin tehdä jotain erityistä. Pakastimessa oli paketti kampasimpukoita, joita en oikein ollut osannut aikaisemmin mihinkään käyttää. Nyt paistoin ne ja tein kermaisen pastakastikkeen. Oli hyvää.
-
Minä olen ehdoton. Hernekeittoon ei muuta maustetta kuin muutama maustepippuri ja suolaa.
Meillä Matti laittaa sinappia sekaan lautaselle. Hyi !
Muistan kauan sitten tv;ssä olleessa ruokaohjelmassa Lasse Mårtensonin kertovan omasta sopastaan. Siihen tuli vaikka mitä. Olisiko ollut sipulia, porkkanaa ja erilaisia mausteita.
Ehdottomuuteni liittyy vain perinneruokiin joihin lapsena totuin. Kuten; karjalanpaisti, lammaskaali, mainittu hernesoppa, ohrapuuro, mannapuuroon kuului
kaveriksi sillivoileipä.
-
https://www.youtube.com/watch?v=xUdIs5nuPYY
-
Mie tein illatsuihin kaalipiirakan, ko Karjala-iltaa käyvää viettämää tejatter-esitykse jälkee.
Valmiiseen issoon lehtitaikinalevvyy panin siäll lampaajauhelihhaa ja kaalii ja sipulii, ja otra-riisii. Ne mie ensi hauvuttelin kypsäks ja hölväsin mausteil, valkosipulil ja smetanall. Kuumas paistoin kauniin ruskeeks.
Tulk hänest mittää, ko ei oltkaa kaapis rosmariinii. Matti kyl kehu täytteen hyväks ko kai maistaa.
Siit´ piiraka kans saahaa sallaattii ja juotavaks on pullo punaviinii kolmee pekkaa.
Matin saunakaljatkii saattaat soppii siihe .
Ja siit hastetaa !
-
Söin tänään mm kukkakaaligratiinia, sanotaankohan noin? Muutkin eväät olivat hyviä.
-
Noin juuri se sanotaan. Ja se onkin hyvää. Minä gratinoin sen joskus juustokastikkeella, joskus sellaisella valkokastikkeella jossa on maustimena punaviinietikkaa ja curryä, kumpaakin varovasti.
Joskus laadin gratiinin kukkakaalista ja parsakaalista, tulee vihreä-valkoinen setti.
-
Prismassa oli tänään tuore turskafilee 8,90 e kilolta. Sitä siis puoli kiloa kahdelle.
Turskat pannuun, tavalliset kalamausteet. Muusi ei tullut priimaa, mitälie perunoita olikaan ostettu. VanGogh´ia ei ole ollut viimeaikoina laareissa, miksi ?
Parsakaali on nyt edullista. Sitä haudutettuna ja vihreä salaatti+ilmakuivattua tomaattia siihen.
Huomena Matti käy veljeltään saamassa mateita. Toivon oikein isoa mätipussia myös, sillä maanantaina työkaverit tulevat blinejä syömään.
-
Hyvin kalamiehiä luonnisti verkoilla. Saaliina 4 madetta ja 2,5 kg hauki. Kaksi saatiin mateista meille ja se iso hauki. Toisella mateella oli mätipussit, ne ovat nyt pakasteessa.
Lisäksi Matti sai vielä hirven lihaa kolmisen kiloa+ ison hirven maksan Themiksen herkuksi.
Näin leipää jatketaan, kun ahkerina ollaan ! Minun osuuteni odottaa edessäpäin vielä kokkaamisen muodossa.
-
Nyt on mateet keitetty madekeitoksi. On myös syöty ja nautittu. En laittanut voita joukkoon ettei tulisi kovin tuhtia, silla kermaa laitoin liemeen.
Matti kehui ja kiitteli. Onhan kalat itse verkosta otettu, kolkattu ja nyljetty. isäarvoa lie se, että ne ovat kotoisesta Vesijakojärvestämme saatuja.
Kalapussien lisänä olleesta liha-pussista otin vasan maksan ja keitin sen Themikselle. Mattikin maistoi ja sanoi hyvää olevan. Minä en keitettyä maksaa saa alas, paistettu kyllä käy.
Kolmannessa pussissa oli paisti ja jauhelihaa. Laitoin jauhelihasta pihvit, joista suurin osa menee pakasteeseen.
Nyt oli ruoanlaittopäivä, ja huomena jatkuu aamulla blinitaikinan nostattamisella ja mateenmädin käsittelyllä kunhan olen saanut sen sulamaan.
Sitten oli vielä takakontillinen valmiita klapeja ja leivinuuniin pitkiä puita. Nekin odottavat vielä käsittelyä. :003:
-
Ostin kaupasta vahingossa sian savuluuta. Vahinko paljastui vasta kotona. Muovin läpi näkyi herkullisia valmiiksi paistettuja lihapaloja, ja etiketissä luki savu-jotain. Se tieto riitti minulle. Nyt kiehuu savuluusoppa ja maku ihan kohdillaan. Kokeilen vähän soveltaa reseptiä, kuullotan sipulia ja valkosipulia, sekä ehkä tilkka kermaa pieneen erään...
Telkkarista näin niksin sipulin kuorintaan ja päätin kokeilla: brittityttö imeskeli teelusikkaa samalla kuin pilkkoi sipulia, eikä silmät vuotaneet. Kummallista kyllä, se todellakin toimi! Ei tiennyt tyttökään mihin mekanismi perustuu. Heihei sipulikyyneleet, ei tule ikävä.
-
Nyt oli ruoanlaittopäivä, ja huomena jatkuu aamulla blinitaikinan nostattamisella ja mateenmädin käsittelyllä kunhan olen saanut sen sulamaan.
Apropos blinit, söin "tänään" (=tänä valveillaolojaksona) elämäni ensimmäisen. Ihan ravintolassa, ja mädin, sipulisilpun, smetanan ja suolakurkun kera, vehnäolut kyytipoikana. En tunnistanut, minkä kalan mätiä. Oli hienorakeista keltaoranssia aika mietoa sorttia.
Menihän tuo, ainakin alkuun. Lopussa jo vähän tökki. Olisi pitänyt olla isompi nälkä.
Miksi blinit ovat tämän vuodenajan ruokaa? Siksikö, että nyt saa mätikaloja?
-
Siksipä juuri. Pakastettua kirjolohen mätiä, isorakeista punaista, saa toki ympäri vuoden.
Oletan että sait mateen mätiä. Meillä oli sitä ja ystävätät, se toinen, otti vain sitä vaikka oi tarjolla muitakin höystöjä.
Eilen söimme sen toisen mateen keittona.
Tänään kypsennän porsaanfileestä leikatut pihvit ensin pannussa, ja sitten haudutan uunissa. Lanttukuutioita laitan lisuiksi. Niihin kuuluu mausteeksi siirappi, suola ja valkopippuri. Voi-öljyssä ensin tiristetään ja sitten haudutetaan kannen alla suht. pehmeiksi. Pottumuusia tietty pitää Matille olla myös.
Sunnuntaina pitäisi juhlia. On 52-vuotis hääpäivämme ja Ystävänpäivä. Ehkä pihvit nadanfileestä ja rosmariiniperunat.
-
^ olettepas onnistuneet valitsemaan romanttisen hääpäivän :057:
-
Vuonna 1964 se oli ' vain ' Voiton nimipäivä. :023:
-
Olen nyt tehnyt niin, että kun paistan lohta ja siitä erittyy pannulle (kuulemma terveellistä) rasvaa, niin höylään perunasta juustohöylällä ohuenohuita viipaleita, jotka kuivaan talouspaperilla (oikeammin käytän siivouspaperia, joka on loistava keksintö) ja sitten paistan siinä rasvassa. Siis niin, että perunaa on pannulla vain yksi kerros. Suolaa päälle. Saan mukavasti perunalastumaisen rapeaa paahtunutta lisäkettä. Perunaa ei tarvitse kuoria, riittää että pesee, eikä lohi tarvitse pannulle rasvaa kun siitä itsestään irtoaa ihan tarpeeksi. Eli siis tuollaisen sipsiruokalajin olen keksinyt. Lisäkkeeksi olen tehnyt vielä kurkkuraitaa, ja lautaselle vähän etikkapunajuurta.
Sitä en kyllä tiedä, säilyttääkö lohenrasva lämmetessään kehutut ominaisuutensa. Lohen vähärasvaisemmat palat on tullut kyllä vedeltyä ihan sashimina. Minulla on joku ihmeen lohikausi; puuttuneeko jotain ravinnetta ja jos niin mitä?
-
Kiitän, ja kokeilen. Eilen söimme paistettua lohta, mutta nahat ja jämät saivat varikseni.
Oletko kokeillut friteerata perunankuorista sipsejä? Kuoritaan ' kovalla kädellä' , kuivatetaan talouspaperilla. Keitetään kuumassa öljyssä ja maustetaan suolalla ja millä kukin haluaa.
En kovin suosi friteerattuja juttuja, enää, mutta joskus kokeilen. Maustan valkosipulisuolalla ja osan paprikapulverilla.
:039:
-
^En ole tuolla tavoin friteerannut, mutta lohenmahoista irtoaa niin paljon rasvaa, että systeemini on melkein sama.
Nuo loheni olen hyvällä veitsellä irrottanut nahoistaan, ja vielä kaapinut nahkat rasvattomiksi. Nahkat olen sitten kyllä pistänyt ihan vain kompostiin. Katselin kyllä tässä parin itämaisen ravintolan ruokalistat, ja friteerattua lohennahkaa on tarjolla. Ehkä ne nahkat vain pitäisi suomustaa ensin, enkä millään viitsisi.
-
Kun on tiedossa kirkkoon meno, varustan ruoan niin, että saan sen uuniin ja ulos uunista sopivasti kypsänä, siksi aikaa kun olemme kirkossa. Themis vahtii. :002:
Tänään ika oli 1h 15 min
Tänään se oli taas kermamarinoitu possunfilee ja sen kanssa iso täytetty pitkäpaprika. No, jälkimäinen menee mössöksi, mutta käy soossista.Täytteenä oli ilmakuivattua tomaattia ja kuivasipulia.
Toisessa matalassa astiassa olivat marinoidut juurekset, lantut, porkkanat ja punajuuret
viipaleina. Ne olivat ylemmällä ritilällä ja saivat hiukan ruskeaakin pintaan.
Lisäksi olin vielä paistanut eilisestä pottumuusista paistikkaan. Sen vain lämmitin.
Kohta juodaan kirkko l. kisakahvit vadelma-mazariinien kanssa. :kahvi:
-
Kertailin opiskeluvuosien reseptejä, muistin että söimmehän me silloinkin. Erilaiset tonnikalaruoat, tavallisesti risotto, oli vielä helppo ja nopea. Silloin en muista kaupasta saadun papuja, eli porkkana-kaali-paprika, vai mikä oli tuo pakastepussisekoitus, riisi ja tonnikala oli aika okei. Nythän saa myös nuudeleita halvalla, ja papuriisiyhdistelmä ei kaipaa tonnikalaa. Sen sijaan jokin muu kasvispussi sopii.
Perusjuttuihin kuului tietty janssonin- ynnä muista valmistettu kiusaus milloin sähkölasku kuului vuokraan. Samoin ja todella herkullista on tomaatti- punasipuli- perunaviipalepaistos jota tosin alettiin valmistaa vasta kun oli kuukausituloja. Sitä laittelen vieläkin usein, se on hyvää.
Perunasosekeitot, joihin yleensä liitettiin sipulia ja tomaattia oli sikäli edullinen ettei tomaattia tarvittu juuri ollenkaan. Silakkajutut ovat aina todel herkullisia. Nämä menevät osin päällekkäin.
Muistelen mitä kaverit valmisti, mitä itse. Täytyy oikein kunnolla koota lista, se mikä lisää mahdollisuuksia on kyllä, ettei moniakaan erilaisista säilykkeistä pakasteista sun niinpoispäin niistä mitä nyt myydään, todella edes tunnettu.
Kyllä Prisman halpuutus tuntuu. Ostin viiden päivän sapuskat, oli ruuhkaa enkä laskenut hintoja laskimella, vain päässä, ja se on aina noin. Hain tarjoukset ja edullisiksi tietämäni. Halvinta olisi elää 90 sentin makkaralla, mutta tiedän kokemuksesta kuinka aliravitsemuksesta seuraa jatkuva nälän tunne vaikka kuinka olisi syönyt, ja jos syö vain tuota niin se on halpaa mutta vaikka kuin täyttää vatsan, sitä on pian tilanteessa jossa on aliravittu. Ja nälkäinen.
Ei mahdoton. 28 euroa. Ja siinä oli pakastimeenkin leipää ja iso juusto.
Onneksi matoset tulevat erittäin edulliseksi.
Ryynejä oli kotona.
-
Opiskeluaikoina oli pakastekasviksia vain keittojuureksia, pakastesekavihanneksia(kukkakaali, porkkana, herne) ja hemapa eli herne-maissi-paprika. Nykyisin on paljon enemmän vaihtoehtoja. Vaikka perinteisiä saa joskus hyvissä tarjouserissä tyyliin kolme tai viisi pussia eurolla.
Pääsiäismämmit ostin tänään valmiiksi, ja tilasin Makkarakaupasta lampaankyljykset, koska ehdin torstaina kauppaan vasta töitten jälkeen, ja saattavat loppua. Munakoisovuokaa ja mango-villiriisisalaattia aion myös Pääsiäisenä tehdä. Emme syö Imaami pyörtyitä vaan Kupsahtanutta kardinaalia, onhan pääsiäinen kristillinen juhla.
-
Opiskeluaikoina oli pakastekasviksia vain keittojuureksia, pakastesekavihanneksia(kukkakaali, porkkana, herne) ja hemapa eli herne-maissi-paprika. Nykyisin on paljon enemmän vaihtoehtoja. Vaikka perinteisiä saa joskus hyvissä tarjouserissä tyyliin kolme tai viisi pussia eurolla.
Pääsiäismämmit ostin tänään valmiiksi, ja tilasin Makkarakaupasta lampaankyljykset, koska ehdin torstaina kauppaan vasta töitten jälkeen, ja saattavat loppua. Munakoisovuokaa ja mango-villiriisisalaattia aion myös Pääsiäisenä tehdä. Emme syö Imaami pyörtyitä vaan Kupsahtanutta kardinaalia, onhan pääsiäinen kristillinen juhla.
Se oli se kukkakaali-porkkana-herne koska hintaero oli tuntuva.
Pääsiäisenä en tänä vuonna valmista lainkaan erityisempää eikä juuri nyt ole mielitekoa, eli jos saisin vedettyä nämä kaksi kuukautta oikein kireällä budjetilla se siitä jälleen taas :icon_biggrin:
. Siskon perheen pääsiäisvierailusta alkaa muodostua perinne ja toivon että se sellaisenaan säilyisi. Vanhimmat ovat töissä eli lauantai on epävarma työvuorojen osalta ja hieman riippuu siitä miten suunnitellaan. Tavallisesti on ensin syöty täällä ja sitten menty kirkkoon. Joskus käytiin katsomassa via crucis, kerran Esikoisen kanssa kyl kahden ja hänen aloitteestaan pitkäperjantaina. Mutta pysyväishankkeena säilyy kokea yhdessä Uspenskin katedraalin pääsiäisyö. Jos vaikka onnaisi. Lankomies on joutunut aika usein töihin ja se kaatoi aina hankkeen.
Sitä tässä kieltämättä olen arponut, eli mastercardilla lammaskimpale. Lapset tahtovat ja Lapsi kolme Vävy ykkösineen myös valmistavat uskomattoman herkullista kasvisruokaa. Minä en todel edes osaa sitä mitä he viimeksi Anttolassa valmisti, eli joko pyydän reseptin tai jos tahtovat saavat mielellään tulla ruoka mukanaan.
Jotakin on yhdessä syömisessä sen verran tärkeää.
-
Keitot tuntuvat närästävän nykyään... eilinen kalasoppa oli kyllä maukasta, mutta mahassa vähän korventeli jälkeenpäin, vaikka en edes nauttinut sen kera ruisleipää. Ehkä paistan fileen toisen puoliskon. -Kehuinkos jo, että K-supermarket myi sisälmyksetöntä kirjolohta neljällä eurolla kilo? Tiedä sitten, sopiiko tuota ostaa, eli miten pilannevat viljelylaitokset vesistöjä. Mutta ostin kumminkin, pistin fileiksi ja keittelin ruodoista ja päistä liemen. Jos jossakin olisi tarjolla halpaan hintaan vain niitä fileeraustähteitä niin kelpaisivat kaltaiselleni kalanpäiden ystävälle kyllä.
-
Tulevan pääsiäisen kunniaksi mämmiä tunisialaisittain: http://www.vantaalla.info/sivu/index.php?option=com_content&task=view&id=133
Olen joskus lainannut kirjastosta tuon mämmikeittokirjan ja kokeillut mämmikääretorttua. Vaikka ohje oli siis tunisialaista käsialaa, lopputulos kulmikkuudessaan edusti pikemminkin modernia pohjoismaista designia. En tiedä, mikä meni vikaan, mutta pohja oli niin kova, ettei sitä saanut rullattua kuten pitää. Kaikki kuitenkin syötiin.
-
Pääsiäisen ruokasuunnitelmissa meillä on tänään kalakeittoa venäläisittäin. Otetaan riski: yksi lapsista ei pidä kalasta, yksi ei syö oliiveja ja kaksi inhoaa sieniä, onneksi sentään paikalla ei ole mummi, joka ei syö oliiveja ja inhoaa sitruunaa.
Taisin innostua lihaostoksilla, ja samoin varaamani karitsankyljykset lihakaupasta hakenut mieheni, nyt meillä on neljää erilaista lampaanosaa. Fileet ja paistipihvit joutunevat pakastimeen, ja syömme sunnuntaina kyljyksiä ja maanantaina potkista haudutettua pataa. Lauantaina paistetaan kana.
Ilokseni löysin yhdestä kaupasta luomumämmiä, se on ollut maultaan suosikkimme, mutta viime pääsiäsenä en löytänyt sitä kaupoista.
-
^Eikös tuo soppa ole kalaseljankaa? Sitten on venäläisessä keittiössä erikseen uha, joka on se varsinainen kalakeitto. Seljankan voi tehdä myös lihasta tai pelkistä sienistä. Höysteet on samat kuin kalan kanssa.
Keittoosi varmaan tulee myös sipulia, joten onneksi minä en ole ruokavieraana, sillä kala ja sipuli on yhdistelmä jota en siedä.
-
^ seljankaahan se reseptinkin mukaan oli. Perheessämme vain kalaliemi ja tilli olivat kaikille kelpaavia elementtejä sopassa, mies ei pidä sipulista :003: kapriksia en löytänyt, vaikka kuulemma niitä on meillä jääkaapissa. Happamen näköisenä osa jälkikasvusta kaapi sienenpalasia ja "sienenpalasia" kalanpaloistaan...
-
^Tillillekin löytyy vihaajansa: eksäni ei pitänyt siitä.
Joskus teininä suunnittelin, että pitäisi olla kattilaan asennettava metalliverkosta tms. valmistettu väline, joka jakaa sisätilan lohkoihin. Sitten pistäisi yhteen lohkoon kypsymään sipulit, toiseen sienet, kolmanteen kalapalat, neljänteen oliivit jne., aina sen mukaan mitä joku ei voi sietää. Tosin minulla sipulivastenmielisyys kalasopan yhteydessä on niin vahvaa, etten edes sietäisi lientä, johon makua on liuennut.
Mutta kuulostaa, että yritit tehdä mahdollisimman pahaa ruokaa. Jokaiselle jotakin vihattavaa.
-
Tiedemiespojallani on Epälineaarinen keittokirja, jonka filosofiana on erilaisten ainesosien tuottamat yllättävät makuelämykset. Jotkut ovat herkullisia ja toiset luotaantyöntäviä. Ehkä taitava kulinaristi saa taideteoksia juuri inhokkiainesten osaavalla yhdistelemisellä.
-
^Joo. Vaikka en syökään kalaa ja sipulia yhdessä (tai ainakin kuvittelin, etten niin tekisi), olin kerran urhea ja maistoin lohi-ruohosipulimakia. Sille tielle jäin, ts. se on suosikki-sushimakuni, ja olen pyöritellyt niitä kotonakin useaan otteeseen. Ja ruohosipulia saa olla mukana jopa ihan reippaanlaisesti. En tiedä miksi, mutta se vain toimii.
-
Minä ja mies olemme syöneet lohiseljankaa ja tätä mokovalaista kalaseljankaa eri tilaisuuksissa ja pitäneet niistä. Nyt mies pudotti lattialle yhden sienisäilyketölkin, ja tölkkiin tuli lommo, joten oli kiire käyttää sienet. Jälkikasvusta se, joka ei pidä kalasta (oikeasti ruodoista) söi keittoa kaksi lautasellista ja sitruunaa inhoava mummi ei ollut syömässä. Mies ei voi sietää raakaa sipulia, mutta tässä sipuli oli sekä paistettu että keitetty, aikuisena hän on oppinut syömään kypsää sipulia. Lasten on hyvä oppia erilaisiin makuihin, ja jos ei joku maistu, niin sen voi jättää lautaselle, pari viikkoa sitten nuorin maistoi yllättäen blinien ja mädin kanssa raakaa sipulisilppua ihan vapaaehtoisesti.
Kävisi aika yksipuoliseksi ruokailu, jos aina olisi ruokaa, jossa on kaikkien mielestä vain suosikkiaineksia. Varsinkin, kun yhden lempiruoka on toisen inhokkia ja taas toisinpäin, joten on paras syödä mukisematta kanaa, koska toisella kerralla saa hernekeittoa tai rössypottua, tai seljankaa, koska seuraavana juhlapäivänä saattaa olla etanoita. Koska on ollut tarjolla kaikenlaista ja monipuolista, osaavat lapsetkin syödä monipuolisesti eksoottisempia ja jopa epäilyttäviä perinneruokia.
-
Itse olen ollut aina hyvä syömään monenlaista. Ihan lapsena en syönyt sieniä, mutta vähitellen opin niihin (sienestämisestä olen kyllä aina pitänyt). Mutta tuo sipuli ei yrityksistä huolimatta vain mene. Minusta ongelma ei niinkään ole maku, vaan jonkinmoinen pahoinvointi ja suoranainen kirvely suussa (myös tomaatti ja banaani voivat kirvellä). Ja sitten närästäähän se kyllä kanssa. Se minusta joihinkin ruokiin kuuluu ja sitä käytänkin, mutta paljon pienempiä määriä kuin mitä reseptissä sanotaan. Tuntuu että muuten ruoassa maistuu pelkkä sipuli. Ja siis vaikka jonkun maksapihvin kanssa olisi ihanaa läjä pehmeäksi kuullotettua sipulia, mutta pitää valmistautua hyvissä ajoin ennen ateriaa happosalpaajalla.
Sipulia en siis vain yrityksistäni huolimatta ole oppinut kunnolla syömään.
-
Minä tykkään sipulista. Raaásta, kuullotetusta, paahdetusta, miten vaan. Tosin suurempi määrä raakaa ei enää sovi vatsalle. Vallankin suutarinloheen kuuluva etikkaliemi sipuleineen, jotka olen aina syönyt, tekee vaivan.
Ranskalainen sipulikeitto on mukava pakkaspäivän herkkuni;
Kuullotan kahden-kolmen sipulin renkaat voi-öljyssä. Lisään keskivahvan lihaliemen, valkopippuria, ripauksen suolaa ja sokeria. Keittelen puolisen tuntia. Syön patongin kanssa. Patongille voi tehdä vielä valkosipuli-voin.
Valkosipuli on sipulien kuningas. Salotti on kuningatar, punasipuli prinsessa ja purjo prinssi.
Olen kaikkiruokainen, mutta mieliruokia on paljon.
-
Sipulia lapsena kaurapuurostakin kuulemma löytänyt mieheni rakastaa nykyisin sipulikeittoa, ja hyvää hän osaakin keittää. Uunissa kuorrutetaan paahtoleipä ja juustoraastetta keiton päällä.
-
Viimeksi kun uskaltauduin kokeilemaan sipulikeittoa, voin pahoin koko loppupäivän :icon_confused:. Taisin päättää, ettei minun enää tarvitse yrittää. Sillin suhteen teen edelleen töitä.
Mutta kyllä minä kieltä syön ihan mielikseni, homejuustoja samoin, ja tilliliha se vasta herkkua onkin.
-
Vaikuttaa ettet saa syödä sipulia. Se ei kaikkien vatsalle sovi samoin kuin paprika. Minulle ei hapan omena käy. Eikä kiwi. Se on kaikkein pahin nielun turvottaja.
-
^Se ei kuitenkaan ole mikään allergia varsinaisesti. Kyllä minä pieniä määriä pystyn syömään, mutta helposti se närästää ja sitten tuosta keitosta samoin kuin sipulista joihinkin tiettyihin aineksiin yhdistettynä tulee pahoinvointia.
Ristikukkaiset närästävät kypsennettyjä, raakana eivät. Harmi, sillä esimerkiksi kaalilaatikko olisi muuten niin hyvää ruokaa, ja edullistakin. Siis sellainen kaalilaatikko, jossa on vähemmän sipulia kuin mitä ohjeessa käskettiin.
-
Minulla taas on niin, että jos sopii raakana sopii myös kypsänä. Syön paljon lanttua raakana, kuten sinäripauksella suolaa.kin muistaakseni. Syön sitä myös laatikkona, keitoissa ja kuutioina jotka on ruskistettu ja sitten kypsennetty siirapin ja mausteiden kera.
Nyt kun yritän saada joulusta saakka kertyneitä kiloja, teen kaali-porkkana-puolukkaraasteen jonka maustan ölllä, hunajalla ja ripauksella suolaa.
Kun jäi yli vihreitä herneitä, kumosin nekin joukkoon. oikein maistuvaa. Teen sitä n. kaksi litraa kerrallan. Se säilyy hyvin huomiseenkin. Enhän sitä yhdessä päivässä syökään.
Nyt on kovaan vatsaan menossa pellavansiemenmurska liotettuna lasilliseen vettä.
Siinä ( korkillisessa siemeniä ) on vain 15 kcal. Sisätää runsaasti Omega3;sta mm.
Hiukan välillä tökkii se märän pellavapyyhkeen haju niellessä. :003:
Lampaanvilla paistissa käy mainiosti. :023:
-
Lidlin frigadellit ovat niin hyviä, että taivaassa vasta ruoan maku paranee :003:.
-
Mulla oli maailamn helpoin ruoka tänään. :icon_lol:
Keitetyt perunat ja voi.
Ja leipäpala ja iso lasi maitoa.
Muutamia karpaloita.
-
Sama ruoka toistuu päivästä toiseen kunnes loppuu, mutta eletty on kohtuullisesti
pienemmälläkin vaihtelulla.
-
Siirrymme osaan kaksi