Herännäisyydessä on hyvin paljon hyvää...

[Kalistaja]

     Herännäisyydessä on hyvin paljon hyvää. Yksilöllisyys on mainitsemassani uskonnollisessa liikkeessä ainakin omien kokemuksien mukaan otettu mainiosti huomioon. Herännäisyydessä pyritään ymmärtämään ihmistä/ihmisiä, vaikka ei ihmisen äärimmäisen toilauksia ehken hyväksyttäisikään. Tosin ääritekoja ei ole syytä hyväksyä missään. Mutta noin niin kuin kokonaisuudessaan: Herännäisyyden piiristä on kasvanut, ehken armonymmärrryksen vuoksi, kelpo väkeä. Moni meistä on ollut osaosallisena siihen.

   Vertaillaanpa: Laestadiolaisuuden joukosta on viime vuosina noussut hyvin paljon tilitys- ja valituskirjailijoita. Heitä on painettu, eivätkä he ole saaneet olla sellaisia kuin ovat. Minä olen saanut, olen saanut mennä, tulla, olla, pohtia, sanoa ja väitellä ihan pikkupojasta. Riittävän monessa paikassa minua on myös kuultu.

   Nelisenkymmentä vuotta olen saanut olla H-Y:n jäsen - ikijäsen, ainaisjäsen -. Ennemmin eroan kirkosta kuin  H-Y:n jäsenyydestä.

Olen tätä liikettä seurannut syntymästäni saakka. Olen kirjoittanut sellaista, että joillakin on niin sanotusti "karvat nousseet pystyyn". Mutta yhtä lailla kuin mitä olen jopa nauttinut omista teksteistäni, olen huikeasti nauttinut oivaltavista vastateksteistä.

 Näissä merkeissä. Matkatkaamme niin monille juhlille kuin Jumala suo.

[1944]

  ainakin Joensuuhun, koska olen vm-44

[Riitta-mummi]

Minun alkoi kovasti tehdä mieli Juhlille. Varsinkin Kauhavalle, jonne Matillakin on side
asepalvelunsa ajoilta.

Nyt Kortesjärvikin on Kauhavaa ja siellä serkkupojalla talo jossa olen usein käynyt kun tätini eli.

Kysäisin äsken Matilta alustavasti, eikä ehdotonta eitä kuulunut, vaan hymy nousi huulilleen.
Matka on pitkä autossa istuen, ja etenkin ajaen, olemmehan molemmat jalka-vaivaisia. Minun olisi otettava sekä rollaattori että keppi tuekseni.

Jo Lapuan juhlilla koin kovia kun oli se helle. Samaa oli Tampereella, viimeisillä juhlillani. Kuitenkin mieli halajaa joukkoon.

Toki Körttiradio on palvellut aina välivuosinamme hyvin, mutta silti...Saa nähdä kuinka käy.

[Mörtti-57]

Kalistaja onkohan herännäisyydessä jo liiankin paljon hyvää, kun siitä ei löyry yhtään uskonnollista vihaa ja paatosta?
Politiikassakin pahimmat räyhähenkiset puolueet tuntuvat vetävän ihmisiä kovasti enemmän puoleensa kuin armolliset.

Joskus olen Wilhelmi Malmivaaran saarnoista koosteettua kirjaa Viestejä Vaivatuille lukiessa fiilistellyt, että olisi ollut hianoa istua kirkon penkissä ja kuunnella Vilhlmin saarnaa. Se vähän, mitä kirkossa käyn saarnoja kuulemassa on kovin arkaa ja vähän koskettavaa tekstiä.
Mielelläni sitäkin kuunelisin, jos Kalistaja lukisi eläytyen esi-isänsä Wilhelmin saarnaan juutuubbiin taltioituna. Tälläinen aikamatka olisi mukava kokia, että minkälaasia tuntoja se herättääs?
 https://www.youtube.com/watch?v=cgXndahbCQY

[1944]

Taidan ymmärtää, mitä Mörtti kirjoitat. Olemme sillälailla jo iällä. Alatalo on viime aikoina ollut kovasti tapeetilla. Hänellä oli kova kohtalo puolisonsa vuoksi. Sellaisen tiedon edessä herkistyn.

[Mörtti-57]

Lapualta Mikko löysi uuden puolison, joka on erään tutun putkimiehen tytär.

Vielä täytyy fiilistellä tuosta Wilhelmin saarnasta, että se olisi varmaan hyvä vetonaula herättäjäjuhlillakin lauseella: Tee aikamatka kuuntelemalla Wilhelmi Malmivaaran saarna sanasta sanaan v. 1888. 

[1944]

Härmän aukeilla kirjassa on oma lukunsa "körttilääsiä", jossa kirjoitetaan sen ajan körttien juttuja. Luen aika ajoin sen luvun. Ja todellakin voisi Herättäjäjuhlilla olla aikamatka vuoden 1888 saarnoihin. Pitäisi yrittää jonkun tärkiän taiteilijasielun lähtemään tähän asiaan puuhahenkilöksi pukua ja hiusten leikkoota myöten.
Oli tärkeä tiedustelutieto minulle, että lapualainen on Mikon uusi kummppani. Lapua on iso paikkakunta kaikilla tavoin.

[Kalistaja]

Lapualta Mikko löysi uuden puolison, joka on erään tutun putkimiehen tytär.

Vielä täytyy fiilistellä tuosta Wilhelmin saarnasta, että se olisi varmaan hyvä vetonaula herättäjäjuhlillakin lauseella: Tee aikamatka kuuntelemalla Wilhelmi Malmivaaran saarna sanasta sanaan v. 1888. 

Wilhelmillä oli hetkensä, kerran ja toisenkin.... Kun koronakauden jälkeen pääsen äitini tykö Nurmon Hyllykalliolle, niin pengastan siellä Malmivaaran "poikien", Wilhelmin ja Väinön, monilukuista ja monin tavoin arvokasta materiaalia. Hyllykalliolla minulla on saatavilla herännäisyyden historiaa, ja etenkin sen alkuvaiheita, yllin kyllin. Sitä sulatellessa menee sitten oma aikansa.

[Thomas McElwain]

     Herännäisyydessä on hyvin paljon hyvää. Yksilöllisyys on mainitsemassani uskonnollisessa liikkeessä ainakin omien kokemuksien mukaan otettu mainiosti huomioon. Herännäisyydessä pyritään ymmärtämään ihmistä/ihmisiä, vaikka ei ihmisen äärimmäisen toilauksia ehken hyväksyttäisikään. Tosin ääritekoja ei ole syytä hyväksyä missään. Mutta noin niin kuin kokonaisuudessaan: Herännäisyyden piiristä on kasvanut, ehken armonymmärrryksen vuoksi, kelpo väkeä. Moni meistä on ollut osaosallisena siihen.

   Vertaillaanpa: Laestadiolaisuuden joukosta on viime vuosina noussut hyvin paljon tilitys- ja valituskirjailijoita. Heitä on painettu, eivätkä he ole saaneet olla sellaisia kuin ovat. Minä olen saanut, olen saanut mennä, tulla, olla, pohtia, sanoa ja väitellä ihan pikkupojasta. Riittävän monessa paikassa minua on myös kuultu.

   Nelisenkymmentä vuotta olen saanut olla H-Y:n jäsen - ikijäsen, ainaisjäsen -. Ennemmin eroan kirkosta kuin  H-Y:n jäsenyydestä.

Olen tätä liikettä seurannut syntymästäni saakka. Olen kirjoittanut sellaista, että joillakin on niin sanotusti "karvat nousseet pystyyn". Mutta yhtä lailla kuin mitä olen jopa nauttinut omista teksteistäni, olen huikeasti nauttinut oivaltavista vastateksteistä.

 Näissä merkeissä. Matkatkaamme niin monille juhlille kuin Jumala suo.

Herännäisyydessä tilitetään ja läksytetään lähinnä vain vanhojen Siionin virsien kääntäjiä. Kaikki muu on sallittu. Tai ei taida olla nykyään, ymmärrettävistä syistä, kuin yksi, joka uskaltautuu kääntämään sellaista "kamalaa" ja "kuvottavaa." Heränneet ovat ihastuneet muuhun amerikkalaiseen ja englantilaiseen.