Vaan tohon seppoksen juttuun yllä.
Oikeasti ne harvat kerrat kun oon juonut,,öö 360 x 60 no aika useasti, mut siis nuorempana, ni iihan kokeilumielessä joskus kaadoin kuppia ja tiestysti maassa maan tavalla.
Tanskassa tuli tutuksi ekana Pernod, vaikka taitanee olla ranskalainen anis viina.
Sitten Akvavit ja vasta sitten kesällä 76 tai jotain ne oluet.
Suomessa pikkasen aikaa musta ryssä ja valkonen ja jokunen muu drinkki. Muuten tais olla enempi sauhuttelun puolella noi asiat, mut sitten kaikki loppu. Loppu rukoukseen, vähän ku kirkossa.
No ei ihan totaalisesti kuitenkaan,.
Yksi entinen ortodoksi pappi opetti juomaan ihan hirveesti yhen kesän.
Giniä, mistä en tienny mitään ja muuta sotkuu mistä en ollu ees kuullu, mut pidettiin kauppoja tehtäessä illat pikkasen kosteina ja juteltiin filosofisia.
Ortodoksipapeista hirmusen moni on alkoholisteja ikävää kyllä.
Siis asiaan palatakseni, niin Latviassa oli olutta joka oli 12 % voimakasta.
Ostelin silloin maalauksia sieltä ja hotellissa, kun avasin oluen ja kattelin maalauksia jokusen tuntia, niin ei montaa tarvinu avata.
Noh sitten rakentavimpiin aiheisiin.
Jokusen vitsin kyllä seuraavaksi kehitän..
Saa tää baari pikkasen baaritunnelmaa, siis naurun remahduksia.
