Suurkiitos Seppo, että jostakin löysit tämän hienon filmin Herännäisyydestä.
Se miten tässä käytiin perinteistä nykypäivään oli tyylillä ja lämpimällä sydämellä toteutettu.
Keskeiseksi kokemukseksi itselleni tuli; Kaiken tulee muuttua ! Ajan äänen mukaan, niin että sana koskettaisi nykyaikaistakin ihmistä. Perinteitä edelleen kunnioittaen, s kuten körttiläiset nykyäänkin toimivat. Körttivaate ei ole ylpeyden aihe, vaan nöyryyden,
ja vähäisen ihmisen verho.
Erityisesti lämpenin, kun ymmärsin kuinka myös kulttuuria tässä ohjelmassa käsiteltiin.
Olavi Kareksella on ( oli ) sama rakkaus ja näkemys abstraktista taiteesta. Luoja puhuu ja vaikuttaa myös sen kautta.
Musiikkia edusti Siionin virsien veisuu. Liikutuin kun näin jo aivan pienienkin lasten veisaavan, ilman kirjaa, ulkoa osaten.
Ylistaron juhlien päätösrukous mursi polvilleni täällä netin ääressä, kuvannollisesti tosin, kun polvet ovat huonot.