Juu, vn ui hyvin ja kyl, 1944 on oikeassa, noin sanoi muistoni mukaan Matti N. Elämä on laiffii olin aikeissa kirjoittaa onnellisuusosastoonkin mutta jääköön hän. Olen onnellinen, kun baletissa, täm on totuus, minun pitkään vihoitellut vasen jalkateräni jonka satutin jo seitsemän vuotta sitten, rupeaa tervehtymään ja pystyn, haa hyppäämään ja nostamaan ilmaan tämän massan olkoon vain rasva mukamas keveää, lihakset hyödyllisemmät ovat. Kolme tuntia tai oikeammin viisi ja en enää ollut maanantaitunnin jälkeen niin lopussa että olisin hoiperrellut kotiin.
Säädin liikunnan muutenkin niin että kun minulla on alkeet 1 maanantaina, alkeet 2 torstaina niin väliin sopii lauantaiksi kuntosali+uinti.
Minulla kukkii vielä petunia ja siinä ruusussa jonka leikkasin tyveen on lehti ja kolme nuppua. Ne tuskin jaksavat enää avautua, sen verran säät jäähtyivät. Villiviini on kauniinvärinen, kanervia en viitsinyt tänä vuonna hankkia kuin katon alle. Jos tulee vesitalvi, ne ovat keväällä yhtä mössöä. Havuja siirtelin ja jatkossa suunnittelen tuon hieman toisin kyllä. Eilen raahasin uuden kirjan tekijäkappaleet, ja ihmettelin kuinka en samalla kun kauppareisun tein, hoksannut ottaa sieltä yhtä kassia saadakseni sen hankalakantoisen pahvilootan kotiin kun ostin kanerviakin. Niitä saa nyt edullisesti.