Istuin ja mietin mitä minä harrastan. Olisiko istuminen ja miettiminen harrastus ? Entä kirjojen kanssa eläminen ?
Ne ovat elämäntapojani. Samoin uteliaisuus kaikenmaailman ilmiöitä kohtaan, etupäässä tietokoneen tyydyttäminä
Koirakaan ei ole koskaan ollut ns. harrastus. Se on arvostettu perheenjäsen, jota ei rasiteta agilityllä, tottelevaisuuskokeilla ym. ihmisten keksinnöillä.
Ruoanlaitto on välttämättömyys jossa mielikuvitus ja kekseliäisyys ja säästäväisyys päivitetään.
Urheilija en ole koskaan ollut, mutta seuraan kiinnostuneena mittelöitä aikaa ja senttejä vastaan. Kuin myös laulukilpailuja.
Kuvaristikot ehkä voisivat olla sinnepäin. Impulsiivisena suhtaudun niihin aivojumppana, kiinnostuksen vaihdellessa melkoisesti.
Kirjaimien ja sanojen järjestely eri muotoihin on kivaa. Se ei kuitenkaan ole kilvoittelun eikä rääkin väärtti, joita ymmärrän monien harrastuksien vaativan.
En ole harrastavaa, vaan ehkä osallistuvampaa ihmislajia. m.o.t