Tänään 30

[Pyryharakka]

Onpa mukava lukea, että niin monella täällä on ollut hyviä päiviä; Saukkis, malla, myyrä, Leena, 1944...   

Mie kans olen hyvilläni, kun menen tänään nauttimaan jo etukäteen joululahjaa. Tiiti-kulta on kutsunut äit'muorin isolle kirkolle glubi-iltaan kuuntelemaan Semmareita.   

[myyrä]

Mie lähen hiipimään kauppaan ja johonkin kahvilaan...   

[myyrä]

Onnittelut uuteen asuntoon myös täältä. 

Kiitos 

[Riitta-mummi]

Siis, eikö se muutto ole 27.11. Samana päivä kuin minulla on silmälääriin meno. Varoiksi Onnittelen sinut sitten nyt kuin muutkin kaverit täällä.

Onnea myös huomisen johdosta Hölkäselle sinne syntymäkuntaani. Katsoin juuri eilen Virolahden kuulumisia netissä. Sinne on perustettu yksi Suomen ensimmäisitä kansakouluista. Jo 1857.

 

[1944]

Kirjoittelen taas pirtissä. Kaariina määräsi odottamaan sen aikaa, kun hän paistaa nisut. Lähdemme sitten hakemaan yhdessä puita. Peräkärryssä on koekäytetyt sahat ja muut kamppeet. Zetorin sivujarrut pelaavat taas, kun laitoin vivun päähän 20 cm pitkän putken, niin jaksan siitä vääntää. Sama voima, mutta voimanvarsi on pitempi, niin tulosta syntyy. Jääketjuja en tällä lomalla laita päälle, se on niin raskas juttu, että vasta lumille käliyt.

[mami]

Tänään - tai siis aamuyöstä onnistuin näkemään painajaisunta Sotkamon herättäjäjuhlista. Siksi kirjoitan ketjuun, jonka nimi on Tänään.

Aattoseurat pidettiin seurakuntakeskuksessa sisällä, eikä paikalla ollut kuin muutamia kymmeniä ihmisiä. Ajattelin mielessäni, että huomenna tulee ne bussilastit päiväkäynnille - toivottavasti. Tilanne oli aika sekava. Ihmisiä käveli edestakaisin hölisten, eikä heti edes tajunnut, että joku jo puhui. Täällä ei selvästi ollut perinteitä.

Puheista ei löytynyt punaista lankaa, eikä oikein mitään kristillistäkään. Enimmäkseen kertoiltiin oman elämän solmuista. Puheiden välissä ei veisattu. Rohkenin vetää repustani esiin Siionin virret ja kysyä, koska veisataan. Järjestäjä vain pudisteli päätään, kirjat eivät olleet saapuneet, ehkä ehtivät vielä viikonlopun aikana, mutta eiköhän lauleta yhdessä Näin kun yhdes ollaan niin, ollaan niin, tullaan tuttaviks.  Huhhuh, olin ihan kylmässä hiessä. Sitten esiin nousi mustiin pukeutunut mies, joka alkoi puhua ruotsinvoittoisella meänkielellä. Jotain vaihtelua Itä-Suomeen! Mutta hän vain esitteli lyhyesti urkuteoksen, jota ryhtyi soittamaan. Soitto sentään oli hyvin kaunista. 

Satun olemaan kotoisin Sotkamosta. 

[Riitta-mummi]

Tulleet yllättäin syömään mei pienet ko hyö nukkuit pommii ( äitinsä nukkui ) ja hyö ei sillo pääse päiväkottii.
Ostin onneks kokonaisen rilli-proiskun. Panin lissää riisii kattilaa, ja tein isomman salaatin.
Onneks Matti kerkes siivouksen tehä, ja mie oon saant istuu netis taarpeeksein.

Tää männöö nyt murteel väkisii, ko tiijän jot Pyrtsi on ja haastelemas.

[Pyryharakka]

Tää männöö nyt murteel väkisii, ko tiijän jot Pyrtsi on ja haastelemas.

Älä huoli, kyll hyö ymmärtää. Ja jos ei ymmärrä, nii hyöt kyyssyyt.

Pirtsakkaa päivää teiän porukoille. 

[1944]

Älähän Mami murehdi. Ensin sinne Sotkamoon tulevat talkooporukat, eiköhän talkoolaisetkin kokoonnu "sanan ääreen", sitten ovat jo vuorossa perjantain ohjelmalliset "iltamat". Juhlat jatkuvat lauantain ja sunnuntain. Mutta kirjoitit unesi meikäläisen makuun.

[juhani]

Olen pseudopohjalainen ja minun vaimoni on syntyjänsä kainuulainen. Se on jännä juttu, että kaikki kainuulaiset ihmiset ovat omaperäisiä körttejä.

[1944]

Minullahan on miltei Juhanin "kohtalo", vaimoni samaistuu vaalalaisena paljon kainuulaisuuteen. Murretausta meillä on sama, koska edesmennyt Härmän Vikuri on Juhanin isä.

[Riitta-mummi]

Onnittelut veljille ! Tiukka vastapari on myös karjalais-akka hämäläisukolle. Siinä avio meitä hioo !
Kaikki se kestää !

Rakkaudella Riitta-sisko

p.s. Käyttääkö kainuulainen körtti västiä takaperin ?   

[1944]

Vastaisin, jos tietäisin 

[vn]

Varsinainen saamaton laiskottelupäivä, kaippa vaan tällaista pitää olla välillä! 

[myyrä]

Minulle tuli tänään kaupassa pyörrytyskohtaus, mutta sain koottua itseni ja pääsin kassan kautta taksiin, jolla kotioven eteen ja sänkyyn pitkäkseen. Katsoin aamulla bussiaikataulun väärin ja sen seurauksena kävelin kaupunkiin. Matkaa ei ole kuin 1,5-2 km, mutta sekin oli liikaa. Lisäksi olen kai rasittunut muutenkin noissa pakkaushommissa. Beetasalpaaja sekä vajaatoiminta huimaavat molemmat. Beetasalpaajaa minun on pakko syödä koskapa syke lähtee muuten heti nousuun. Sillä lääkkeellä on ikäviä sivuvaikutuksia; mm. päikkäreitä en ole saanut nukuttua sitten kevään vaikka väsyttääkin. Lääke estää melatoniinin kehittymistä elimistössä ja monesti en enää aamuyöstä nuku ollenkaan. Huimausta vaan on vieläkin. Mun pitäis ottaa kaikki mahdollisimman rennosti mutta kun ei (aina) pysty.