Kaikenlaista on tullut koettua... Nuorena yhteismajoituksessa pahinta oli, että emännät heräsivät kahvia keittelemään aamuviideltä, kun meikäläiset olivat juuri päässeet nukkumaan...
Olikohan se Leppävirran aiemmilla juhlilla, missä nukuin vanhassa pankin holvissa, ja siellä kuorsattiin niin kauheasti, että siirryin lopulta käytävälle, jossa taas olinkin miesten vessan vieressä, johon papat askelsivat vähän väliä. Nukahdin viimein seitsemän jälkeen, kun muut olivat poistuneet, jolloin tulikin urheiluseuran kahvion pitäjä ravistelemaan ja herättämään minut saadakseen tietää, halusinko heiltä aamupalaa!
Oulun viimeistä edellisillä juhlilla nuorten teltta-alue oli tanssilavan vieressä. Musiikki oli sen verran äänekästä, ettei kannattanutkaan mennä nukkumaan ennen tanssien päättymistä. Sen jälkeen alkoivat kuitenkin kuulua keskustelut muista teltoista. Eräässä teltassa oli housut hukassa ja niiden omistaja kaipaili niitä niin äänekkäästi ja pitkään, että lopulta toisesta teltasta kuului kyllästynyt ääni: "Ettikää sille ne sen housut!"
Kerran sattui iltapäivälehden reportteri paikalle, kun olimme herättäjäjuhlilla seurakunnan nuorten kanssa puolijoukkueteltassa. Hänpä repäisi otsikon: "Jo on aikoihin eletty, tytöt ja pojat samassa teltassa. Ja vielä herättäjäjuhlilla!" Seuraus: nuorisonohjaaja kirkkoherran puhutteluun, nuorten herättäjäjuhlamatkat lopetettiin. Piti seuraavan kerran mennä omin avuin.
Porin herättäjäjuhlilla vuosikymmeniä myöhemmin oli taas iso teltta (ja tytöt ja pojat samassa teltassa taaskin). Se sijaitsi liikenneympyrässä, ja nukkumisen katkaisivat vähän väliä tiepalvelumiehet, jotka kovalla äänellä selittivät paikalliselle kruisailevalle nuorisolle, että katu oli juhlien takia suljettu. Seuraavana yönä nukuimme kuin tukit emmekä kuulleet mitään.
Viime vuosikymmeninä onkin majoituksen taso noussut huimasti ja yöunet sen myötä parantuneet. Vaan eipä ole niin hauskoja tarinoita kerrottavaksi...
Harmi, että kirjoitetut herättäjäjuhlamuistoni 40 vuoden ajalta katosivat siioninvirsikirjani mukana, kun pidimme kotiseurat vuosi sitten. En voi käsittää, kenen mukaan ne lähtivät tai mihin piiloutuivat.