Ehkä se on sitä, että tekemisen kulttuuri on erilaista. Ei olla vielä opittu siihen, mitä täällä "länsimaissa" vaaditaan kaikilta avustus ja julkisten varojen käytöltä.
Tulee mieleeni Pakistan ennen taannoisia maanjäristyksiä. Suomesta oli annettu kehitysapurahaa, johonkin tiettyyn tarkoitukseen Lähetysseuran kautta. Paikalliset olivat homanneet, että rahat tarvittiinkin johonkin paljon akuutimpaan asiaan (muistaakseni johonkin sairaalaan) ja siihen ne käytettiin. Valtio ei tietenkään hyväksynt tätä, vaan rahat vaadittiin takaisin Lähetysseuralta, koska sen katsottiin laiminlyöneen varojen käytön seurannan. Takaisin maksuaikatauluista oli jo sovittu, kun tuli se maanjäristys.
Silloin valtio katsoi, että käytetty raha siinä kohteessa, mihin se oli mennyt edesauttoi maanjäristyksen jälkihoidossa. Ja niin annettiin asian olla tässä uudessa tilanteessa.
Näin olen asian ymmärtänyt. Jos jollakin on parempaa tietoa asiasta, niin saa kaikin mokomin korjata.