Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: PekkaV - 05.11.23 - klo:05:13
-
Matkan alku on unelmaa. On lumousta matkaan lähtö. Alku ei aina ole hankalaa. Lopussa ei aina seiso kiitos.
https://www.youtube.com/watch?v=c_DdSUJX8k8&list=RDK1fctqN8JEM&index=5
Maailma on kaunis, niin myös ihminen.
Vastaranta on tavoite, vaikka kiiskestä ei niin ole väliksi. Se on piikkinen. Ja limainen.
-
Keksin keinon nukahtamisen jouduttamiseksi: hengitän kolme kertaa syvästi ... kolme kertaa syvästi .
.. kolme kertaa syvästi ...
-
Nyt ei kyllä irtoa, ei sitten millään. Vaikka kuinka ... ni ei. Voi hyvän tähe! Ei voi olla näin nihkeetä, näin juntturaa ja kantturaa! Milloin kuiva kausi päättyy vai onko tää loppu, lopun alkua. En millään tahtoisi. Onko kyse uuden tulemisen kypsyttelystä? Muhiiko pinnan alla verso?
Luopumisen tuskaa? Uuden ajan koiton toivoa?
Katso! Etkö näe!?
Avaa silmäni. Kirkasta ymmärrykseni. Näytä toivo. Pidä minusta kiinni. Varjele meitä. Anna ilosi ja rauhasi.
-
Usko ainoastaan !
-
Oscar Hijuelos: Kaunis Maria
-
Don't Cry for Me Argentina
kohta 3.35 https://www.youtube.com/watch?v=mtNlAOfITqs
-
Angelica: Shy School Girls Bring The House To TEARS!! | Britain’s Got Talent 2017
https://www.youtube.com/watch?v=xxFlmsvWefU
-
Non-ni! Taas on yö mennyt ja päivä valkenee. Pakkasta pitelee. Kohta lämpenee. Lumet sulavat? Joulu on pian.
Voi, kun osaisi niiden lahjojen kanssa toimia. Mitä ja kenelle antaa ja mitä?
Ja se kuusi! Voe hyvän tähe! Stressi.
Nyt pitää mennä vielä nukkumaan, vaikka olenkin nukkunut 5-6 tuntia. Lounaan jälkeen tulee kuitenkin vielä pari tuntia, vaikka suositus onkin parikymmentä minuuttia. Mutta mitäpä ei eläkeläinen tekisi toisin.
Eliniän tavoitteeni tuntuu vielä kaukaiselta. Lähenee kuitenkin päivä päivältä. Se on niin uskomaton, etten viitsi toistaa. Missään tapauksessa en suostu perumaan, näytti miltä näytti.
-
Olen kamppaillut sen Paavo Haavikon lauseen kanssa, "ettei ihonsa sisältä pääse".
-
On tosiaan neljän kirjan ja yhden aikakauslehden pino luettavaa. Ei vaan meinaa tulla luetuksi kannesta kanteen. On niin hajallaan tämä elämä. Jotenkin fragmentaarista, palasia täällä, palasia tuolla.
No älähämmitä. Kyllä kaikki aikanaan. Nyt on nyt.
Tytär pyysi hiihtämään. Haettava sukset ullakolta, kaivettava monot kaapista, löydettävä voiteet, mietittävä pukeutuminen kun on niin pakkasta. Pieni parin kolmen kilometrin lenkki, sen verran että viikset huurteeseen.
Eilen ja toissapäivänä kävelin kolmen kilometrin lenkin. Kyl se pidentää yöunta tunnilla. Ja päiväunta puolella. En ole vielä saanut aikaiseksi laittaa herätystä puoleen tuntiin päivällä, jotta saisin yöhön enemmän. Toisaalta ... onhan tämä yökukkuminen rauhallisen olon aikaa, hiljaisen mietiskelyn hetken mahdollistavaa. Puolensa ja puolensa, kun ei ole yhteiskunnallisia velvoitteita, siis työtä. Tai siis nythän sitä onkin, kun voi itse päättää keskittyä oleelliseen. Mutta ansiotyötä. Lepo on kuitenkin yksi oleellisimmista. Sitähän eläkeläisyys on. Että näillä mennään. Vaikkakin hienosäätöön on tarve ja vara.
Nyt on mahdollista järjestää maailma. Tasapaino on tärkeä. Siihen on pyrkiminen ja sen aika on nyt: katsoa mikä on tilanne, tehdä siitä johtopäätökset ja toimia niiden pohjalta, elää elämäänsä, Irwin Goodmannin sanoin ja elää elämäänsä.
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=ja+el%C3%A4%C3%A4+el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4ns%C3%A4
-
Rakas Päiväkirjani! On kulunut kolme viikkoa, kun viimeksi kirjoitin, viimeksi sinua tavoitin, kanssasi keskustelin, sinulle juttelin.
Miten olet voinut tämän ajan? Oletko ollut enemmän tyytyväinen kuin tyytymätön?
Varmaan olet seurannut pressavaaleja. Minua ne alkavat tympiä. Kaksi ukkoa tuijottaa toisiaan ja yrittää olla toista fiksumpi.
Onhan virka erikoinen, ainoa Suomessa ja näkyvä ja vaikuttava ja kaikkea mahdollista, asuntoetu, hyvä palkka; tietysti. Parempaa ei voi toivoa? Monellakin kriteerillä näin on, mutta toisaalta. On siinä omat vaivansa. Olis sitä kuitenkin mielenkiintoista kokeilla :icon_cool:
Leikki leikkinä, yhteiskunnan toimivuus edellyttää vakautta. Hyvä pressa on sen tärkeä takaaja. Järjestelmä edellyttää. Kokonaisuuden eheys tuo turvan kaikille. Maan isä on isä siinä missä muutkin.
-
Tule, uni! Missä olet? Tule! En jaksa odottaa. Tule nyt. Miksi viivyt. Tiedän, milloin olet ovella. Viimeistään kolmen tunnin kuluttua tulet, mikäli entiset merkit paikkansa pitävät. Kolme tuntia tuntuu pitkältä.
Näin on ja näillä mennään.
Mitähän on tämän jälkeen? Koska mikään ei ole loputonta. Ajatus tuo turvaa. "Kaikki päättyy aikanaan". Toivottavasti sitä ennen tapahtuu paljon. Vai onko sittenkin, että "tapahtuminen" sinänsä ei olisikaan merkityksellistä?
Rakkautta toivon, rakkautta vain ja uskoa ja luottamusta. Yhteisöllisyyttä. Ymmärrystä. Pyrkimystä ymmärtää. Rukoilen.
Tähän onkin hyvä taas päättää:
Isä, Jumala Kaikkivaltias! Siunaa meitä ja varjele meitä. Valista kasvosi meille ja ole meille armollinen. Käännä kasvosi meidän puoleemme ja anna meille rauhasi Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
En tahdo kuitenkaan lopettaa, sillä valvottavaa on vielä. "Valvoa mun, Jeesus anna aina ristis juurella."
Olen kuin Maria-äiti, halasi maahan vaipuneena ristiä. Se oli hänen, se on minun ainoa lohtu ja turva.
"Sun ristis olkoon ainoa tienviittaajani matkalla, ain aurinkona päivällä ja yöllä kuuna tähtenä.
Se oikealle ohjatkoon, pois harhateiltä johtakoon. Maailma ettei eksytä, pois tyköäsi viehätä.
Se olkoon turva tuskissa, varustus vahva vaaroissa.
Ain eläessä iloni ja kuollessakin toivoni."
Hyvää huomenta, rakkaat Ystävät!
Olen kaivannut körttiseurojamme. Vaikuttaako ulkokohtaiselta: "körttiseurojamme"? Käytännössä olen ollut "pihalla", koska niin harvoin olen päässyt veisaamaan yhdessä. Pitää siis kirjoittaa: Seuraanne, yhdessäoloamme.
Isän, Jumalan Rakkaus, Pyhän Hengen osallisuus olkoon kanssamme. Amen.
(Oli jo toinen "Amen". Kolmaskin saattaa tulla, sillä yötäni on vielä laskennallisesti tunti.
Aamen. Halleluja.
-
Rakas Pekka. Päiväkirjaasi on hyvä lukea, se herättää ajatuksia.
Minulla uni on parantunut kun ajattelu on vähentynyt. Valvon kyllä joka yö, mutta silloin eivät ajatuset enää laukkaa. Lepään ja sittenhän unikin ajallaan tulee.
Tunti sinne tai tänne hiljaista musiikkia kuunnellen on lepoa.
-
Kirjoitanpa vaan vielä, että voe tokkiisa, vaekka onpa tuo todettu ennenkin.
Kyllä Haatwikki http://foorumi.h-y.fi/index.php?action=profile;area=showposts;u=198 on rautaa!
Pitkästä aikaa loput sivut ovat pelkkää hunajaa. Enpä muista, milloin olisin kokonaisen kirjan nautinnolla lukenut.
-
Neil Hardwick osaa satiirin parhaat temput. Ne aina minua naurattaa. En ole kova nauramaan, mutta hyvä huumori ja tilannekomiikka nauratta. Ja valitettavasti tyhmyys. Toisaalta se myös tekee vihaiseksi.
Voe tokkiisa, ain haaskaa olla pittää, välil. :023:
-
Neljänneksi viimeisessä postauksessa kaipasin siioninvirsiseuroja. Eilen olisi ollut lähellä, mutta keli! Kadut jäässä ja kesärenkaat! Koettelee, vaan ei hylkää Herra. Meni jälleen ohi yhteiset siioninvirsiveisuut. Lohtuna on seurakunnan katu-pappila useammin, ma, ke ja pe kaksi tuntia kerrallaan. Näin lapsuuden maailma kaikkoaa yhä kauemmaksi.
-
Erämaaromantiikkaa modernisti, olkaa hyvät!
WE GOT MARRIED | JAKE + NICOLLE (WEDDING VIDEO)
https://www.youtube.com/watch?v=FZYmR07usnk
Off Grid w/ Jake & Nicolle
https://www.youtube.com/channel/UCVJgocEWT3u49_4GtulGHnQ
-
Mie sitä olin taas Katupippilässä. Mikä ettei. Se alkaa lähteä lentoon, ku siel on niin mukavaa. Monenlaista kohtaloo. Mutta sitä ihmettelen, että tietty varuillaanolo meikäläistä kiusaa. Ei koskaan voi olla varma, mitä tapahtuu, vaikka ollaankin Herran kukkarossa. Siis että onko kivaa vai ei. Niin kai on elämässä yleensä. Mutta mikä tekee tämän merkittäväksi, paikka on tuttu vuosien takaa, ja silti ... jos ymmärrät.
No pienet on murheet, kun ei ole suurempia.
-
Mie vastaan omalt kohaltain jot ain ko mie mään johonkii suuriin odotuksii kans, männöö vähä huonommin.
Ja taas, jos lähen pitkin hampain, nii vällee onkii nii mukavaa jot !
Nää on semmosii asjoi jot niihi ei voi ain ovin paljo ite vaikuttaa. Ko on usseimpii ihmisii nii se on sen yhteispelin henki mikä vaikutelloo.
Voi mite on metkaa taas haastella lapsuuven murteella. Ymmät sie ? Ymmärrät tietyst !
Jotekii on nii mukava siu kansais haastella, iha suu tulloo makijaks.
Voi hyvin ielleiiki päi !
R-m ( ei Matti täl kertaa ) :003:
-
Asiat etenevät ajan myötä
Etenevät asiat myötäilevät
-
Onpa tosiaan lämmin!
No nyt se kesä tulee kohisten!
Aina se on ihme.
Kasvu
Maa työntää kasvua valtoimenaan.
Linnut laulavat
Kesä on aivan tuossa kynnyksellä
Mökkielämä odottaa.
Aion opetella aamu-uinnin vaimon kanssa, tai koska vaimokin. Hän on aina uinut aamuisin. Minulle se voi olla kova paikka, mutta meinaan yrittää. Jospa tulisi tavaksi. Ruskea rasva suojaa taudeilta.
On ihme, kun kevät taas koittaa. Kyllä talvi on pitkä. Sen kanssa pitäisi opetella elämään ja näkemään enemmän hyvät puolet.
Illan suussa menemme simalle ja munkille seurakuntatalon pihaan. Aamulla lyötiin kättä päälle puolison ehdotuksesta, ettei muuten vappua juhlita, ei ylioppilaslakkia. Todennäkoisesti kuitenkin huomenna mennään jonnekin. Imua ei voi vastustaa. Ja eikä siinä mitään. Hän tarkoitti varmaan vain, että tietynlainen pakonomainen stressi juhlia, siitä luovuttaisiin, siltä yritetään välttyä. Vapaa lasku. Rennolla asenteella.
Muuten on kaikki hyvin, muutenkin. Kuitenkin kaikitenkin, jos ei ala kaivella eilisen vaivoja ja kremppoja. Paljolti ne tulee ja menne ja jos ei, niiden kanssa sitten vaan ollaan ja eletään. Ja mikäpä tässä on ollessa.
Sitä minä kuitenkin, mikä on tulevaisuus? Ei sen tarvitse huolettaa Jumalan kämmenellä. Syntisenä ja heikkouskoisena kuitenkin välillä lankeaa, alkaa jopa murehtia turhia.
Antaa ajan kulua. Aika parantaa. Aika tekee työtään. Ajan myötä uudistumme hoitaessamme vanhaa, tätä mikä nyt on, kohta vanhaa uuden ilmaantuessa.
-
En kehtoo, viiti, taho enkä halua.
Nyt mennään lujjoo tässä säässä
Aurinko voitelee nivelet.
Herättäjäjuhliin on enää vähän tovia enemmän.
Tokkopa tässä mitään kummosta sitä ennen tapahtuu, vaikka mistäpä sen tietää, tiiä häntä. Koskaan ei voi olla satavarma. Katellaan ja kuulostellaan, ei hötkyillä.
Että näin tällä viisiin.
Luin Saarikoskesta Parnassosta korkeakirjallista jorinaa.
Aikamme on tätä.
-
Miekii ootan aurinkon voiteluu. Se ei vielj oikee tunnu, mutt jos tulloo lämmin ja kuiva kesä niiku on olleetkii, nii siit ei säre. Nyt särköö vaik roppii otan.
Onneks on miul tää siivooja, näil nivelil ei ennää siivota. Hää hääriiki just parraillaa imurin kans, nii mie tulin karkuu tähä konnee äärel. Matti mänj kamariisa ja pan oven kiin. Lukkoo, niiku yleáikaa tekköökii.
Koht lähen kattamaa pöyvän. On vapun jämiä, perunasallaattii ja rosollii ja Pepsi-kolaa. Teen vihriän salaatin ja piastan pihvit. Jot olkoo siin täänpäiväne ruoka.
Mie tätä saisioo kuuntelen. kaikest en oo sammaa mieltä mut meis ihmisin on paljo sammaa. Se just on nii metkaa.
Nyt käyn Älypäätä koittamaa saaha paremmaks. :039:
-
6. sunnuntai pääsiäisestä
Pyhän Hengen odotus
Pyhää Henkeä ei anneta omavoimaisille, omaa itseään ja omaa jumalisuuttaan täynnä oleville ihmisille. Pyhä Henki on janoisten sielujen, tyhjien ja köyhien sydänten taivaallinen lohduttaja.
Martti Simojoki (s. 70)
"Viisaiden sanat ovat teräviä kuin häränajajan piikki, mietelauselmat kuin lujia nauloja. Nämä sanat ovat kaikki saman paimenen antamia.
Saarn. 12:11" (s. 1)
Kirkkovuoden sitaattikirja, Sattuvia sanoja jokaiselle päivälle; toim. Jaakko Mäkeläinen; HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS 2019
-
PekkaV, sie ymmärrät. Oot kasvant ymmärrykseen Herran armosta !
:057: Rakastavat sielut tuntevat toinentoisensa
R-m
-
Hän tulee ulos viikon kuluttua oltuaan pimeässä yhdeksän kuukautta. Ulkoa on jo pitkään kuulunut mielenkiintoisia ääniä ...