Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Thomas McElwain - 12.11.20 - klo:07:34
-
Hapuilen sokeitten parissa.
Etsin maailmankaikkeuden syntymäpäivää.
Joku laski kuusi tuhatta vuotta ja väsähti.
Joku jaksoi laskea lähes neljätoista miljardia.
Sitten alkuräjähdys säikähti.
Taputan ja vaikenen.
Isäni kerran haukkui minua, kun en osannut laskea kolmeen asti.
Mitä voin tehdä tällaisten käsittämättömien laskujen kanssa?
Rakkaani, istun sylissäsi, ja lasken hiljaa sormiasi kymmeneen asti
ja painaudun häpeissäni rintaasi vasten.
En kai häiritse sinua, kun johdat tähtien tanssia?
-
Sokeudessani käytän ' aasinsiltaa' usein.
Impulsiivinen saa impulssin puolikkaasta sanasta.
Ystävyys kestää erimielisyyden,
sitä sopii koettaa.
Ystävä on rinnalla aina
kun Luoja häntä kehottaa.
Vanha puoliso on ystävä
huoltaminen kuuluu tehtäviin.
Tossujen sipsutus rauhoittaa,
yhä ollaan elossa
ja yhdessä hamaan
loppuun asti.
Koira on ihmisen ystävä
ja enemmänkin.
Aasi kantoi Kristusta
Jerusalemiin,
loppumatkan kunniaan !
-
Kävelen, rakas Jumala, Kyproksen rannalla,
missä kilpikonnat kuoriutuvat.
Katson kukkuloihin ja hymyilen,
kun näen villiaasin juoksevan vapaasti,
ujosti ja vapaasti niin kuin tuoreena luovasta kädestäsi.
Mikään luomakunnassa ei ole niin upea,
niin viisas kuin villiaasi, sanon minä.
Kaula kaaressa, kaviot korkeina, silmät välkkyen,
harja taivasta vasten,
uhmaten aurinkoa, kuuta ja tähtiä,
katselen kun villiaasi juoksee.
Rakas Jumala, älä anna aasin jäädä kiinni.
Ole aasin toivo.
Etkö sinäkin rakasta aasia yhtä paljon kuin minä,
kun kerran se niin sinua muistuttaa:
ohi kiitävä kirkkaus ja pöyristyttävä kiljunta
erämaan vuoren huipulta?
-
Koirat kulkevat vapaina Samoksen kylissä
ne nukkuvat rakennusten varjoissa.
Kuumina päivinä koirilla ei ole hätää,
ne ovat itsensä herroja.
Toisin on ihmisen valjastamilla aaseilla.
Pyrgoksen jyrkästi nousevaa katua
se kulki vaivoin suurten taakkojen
keinuessa molemmin puolin.
Ja kun se pääsi kadun yläpäähän
isäntä nousi sen selkään.
Me istuimme aukion suihkulähteen
reunalla, minua itketti.
Timios Stavroksen luostarin muurin
ulkopuolella oli juottokaukalo
eläimille, mutta siinä uiskenteli
kaloja, tuotu ehkä nunnille
lahjaksi.
Voi sinua ihminen !
-
Voi sinua ihminen!
Sanasi satuttavat
tulivatko suoraan tai
seinän lävitse.
Seinät sortuvat
ja aidat, jotka erottavat,
nekin kaatuvat
kun Herra niin
tahtoo.
Kun yhden kanssa
saa sovinnon aikaan
alkaa toinen tyrkkimään.
Mitäs siitä, käännetään
päätä ja annetaan anteeksi.
Näin on laki täytetty.
Älä likaa kotipesää
uskoo vanha kansa.
Olen se vanha koira
joka sen on kantapään
kautta opetellut.
Koira kohtasi aasin
kotitiellä. Tulivat
ylen ystäviksi.
Nyt jolkotellaan ja
kopsutellaan
samaan tahtiin.
( Otsikko voisi olla lisätty yhdellä r ( ärrä );llä,
Ystävien Riitta
-
Jotkut linnut ovat maukkaita.
Jotkut laulavat kauniisti.
Hiirihaukka ei.
Abraham itse ajoi hiirihaukat pois uhrilahjojen luota.
Kuitenkin hiirihaukka menestyy.
Kun Sinä, rakas Jumala, katat pöydän valituille,
älä aja pois hiirihaukkoja, jotka poimisivat siitä pienen palan.
Älä seura profeettasi esimerkkiä.
Saatan olla epäsiisti lintu,
älä kuitenkaan kohtele minua raa'asti.
Yhdyn joukkoon, joka rientää maistamaan herkkujasi.
Tyydyn siihen, mikä jää kun kauneimmat linnut ovat kylläiset.
Älä jätä ketään ulkopuolelle.
-
Marabuhaikara on
suuri ja ruma lintu,
likainen raadonsyöjä,
joskus vaarallinen
ihmisellekin.
Silti
se tuo mieleen
suklaamakeiset.
Olisipa minussa
edes marabun
ihanuutta!
-
Rakas Jumala, olet kyllä rakas,
mutta joskus aivan väärässä.
Enkeli puhui Haagarille,
lohdutteli häntä,
teki suuria lupauksia Haagarin pojalle.
Eikö enkelisi pitänyt tukea mieluummin Saaraa,
luvatun pojan äitiä?
Sen sijaan hän puhui Haagarille,
ensimmäinen kerta naiselle Eevan jälkeen.
Teki Haagarista ensimmäisen naisprofeetan Eevan jälkeen.
Jos minä olisin ollut Haagarille lähetetty enkelisi,
olisin sanonut: Älä turhaa vollota.
Mene kilttinä tyttönä takaisin palvelemaan suurta,
kaunista, valittua Saaraa,
merkillistä.
Ei lohdutusta, ei lupauksia, ei kehumisia.
-
Toiset linnut lentävät korkeaalla
joukkueena.
Yksinelävät eivät ole sen
uonompia asuessaan
maassa tai puussa.
Punarinta hyppii pensaan alla
ja ilhduttaa somalla
ulkomuosollaan.
Tikalla on vahva nokka
kolon kaivamiseen.
Sen elämäntyö saa aikaan
pesäpaikkoja monille.
Ihminen, katso taivaan lintuja
se saavat ruokansa ajallaan.
Lopulta kuolemme kaikki.
-
Olen pahoillani, Rakas, etten ole suuri syntinen,
vaan pikkutekijä.
Voit heittää minut helvettiin pikku synneistä
ihan yhtä hyvin kuin suurista.
Älä ole surullinen.
En kestä sitä, että Sinulla on paha mieli.
-
Rakas Jumala, teet omituisia suunnitelmia.
Puhun nyt Herodeksesta.
Lähetit Poikasi maailmaan kuoleman ihmisten edestä,
ja silti varoitit,
panit pakenemaan Egyptiin,
elämään köyhyydessä ja vaivassa,
pilkattuna,
hylättynä,
ristiin naulattuna.
Olisit antanut kuolla jo Herodeksen aikana ihmisten edestä.
Olisit säästänyt kaikkien Betlehemin vauvojen hengen,
ja Jeesukselta vaikka kuinka paljon vaivaa.
En tiedä voinko antaa sinulle anteeksi.
-
Leikin valtavan tammen alla Colinin kanssa.
Olimme ystäviä.
Muistan kun isoäitini talon vieressä hyvästelimme kymmenen vuotta myöhemmin.
Olin lähdössä Kaliforniaan.
Kerran kirjoitettiin toisillemme.
Kalifornian rannalla juoksin Pepen kanssa.
Et voi kuvitella miten hauskaa on juosta kovalla hiekalla
ja väistää rannalle saapuvia aaltoja.
Tutustuin Persioon koulussa Puerto Ricossa.
Nauroimme yhdessä musiikista.
En sietänyt hänen rokkiaan eikä hän sietänyt minun Bachiani.
Se yhdisti. En tiedä missä hän nyt on.
Asun nyt Suomessa, rakas Jumala,
ja leikin, juoksen, nauran, kuuntelen musiikkia
Sinun kanssasi.
-
Istuin jossakin Anatolian kukkuloilla
lukutaidottoman paimenen kanssa.
Kun rukousaika tuli, hän nousi.
Hänen kirkas äänensä kaikui rotkon yli.
Istuimme taas ja hän avasi eväspussin,
otti siitä leipää,
ja syötti minua kuin emolintu.
Efendim, hän sanoi aina uudestaan
ja uudestaan,
ja avasin suutani.
Kun Daavid sanoi Herra on minun paimeneni,
oliko hänellä mielessään turkkilainen ystäväni?
-
Rakas Jumala,
kun laskit Poikasi temppeliin ruoska kädessään,
mitä oikein ajattelit?
Varmaan, että hänelle tekisi hyvää vähän laskea höyryä,
ettei myöhemmin käyttäytyisi huonommin muualla.
Olin unohtaa, että loit ihmisen höyrykoneeksi.
Ajattelen vain niitä torikauppiaita.
Kuopiolaisena, olisin taipuvainen olemaan
torikauppiaitten puolella.
Sinä kun aina istut temppelissäsi
ja kuuntelet hartaita rukouksia
päivät ja yöt,
niin torielämä ei taida olla Sinun vahvempia puoliasi.
-
Rakas Jumala,
sanon rakas Jumala, koska
eräs karjalainen täti sanoi aina seuroissa
rakas Jumala,
etkä näyttänyt paheksuvan sitä, kun kerran
olet jo korjannut hänet pois taivaankotiin.
Voin sitten toivoa samaa kohtaloa.
Rakas Jumala,
riitelen, riitelen Sinun kanssasi niin kuin
riiteli aikanaan ystäväsi Job
lohduttajiensa harmiksi,
vaikka minulla ei ole tällä hetkellä yhtään
paisetta.
Ei tiedä mitä huomen tuo.
Niin riitelen Sinun kanssasi.
Saisit puhua minulle vaikka myrskyn keskeltä,
mutta olet melkein yhtä vähäsanainen
kuin joku hämäläinen.
Riitelystä ei tule mitään, kun
toinen ei vastaa.
-
Tuhansien uskontojen keskellä, pidän eniten siitä,
jonka annoit Aatamille ja Eevalle
sen ensimmäisen perjantai-illan:
iltakävely Sinun kanssasi.
Eeva ei kuunnellut sanaakaan mitä sanoit
niin innostuneesti
miesten kesken, Aatamin kanssa.
Mitä odotit?
Kaikki oli uutta eikä ollut edes äitiä
lohduttamassa ja antamassa rintaa
vajaa päivän vanhalle ihmisalulle
kun ensimmäinen yö laski puutarhan ympärille
ja kuun sirppi taivaalla yllätti.
-
Pitihän tämä laittaa tähän yhteyteen. https://www.youtube.com/watch?v=f8j2enc5No8
-
Karismaa ja laulamisen rentoutta, niin että huimaa.
( Mistä laulu kertoo ? Sekoittiko Jumala jalkansa ? Muuta ? )
Ei tehdä tästä riitaa...
-
Pitihän tämä laittaa tähän yhteyteen. https://www.youtube.com/watch?v=f8j2enc5No8
Mielenkiintoista. Oli minulle aivan uutta, mutta se ei yllätä, kun en kuuntele enkä katso juuti mitään suosittua. Elän simpukan kuoressa.
-
Karismaa ja laulamisen rentoutta, niin että huimaa.
Minä liitän tämän laahustamisen Jumalan askeliin: Kun iltapäivä viileni, he kuulivat Jumalan kävelevän puutarhassa. Äänilevyllä tämä kuvataan rahinalla, joka kuuluu vanhan 78 kierroksen äänilevyn jäädessä kiertämään pientä kehää musiikin jo loputtua. 'Laulamisen rentous' tulee tietääkseni siitä, että solisti on joutunut astmansa vuoksi kehittämään persoonallisen tavan käyttää ääntään.
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=god+shuffled+his+feet+lyrics
-
Mitä oikein tarkoitit, rakas Jumala, kun
jaoit ihmiskunnan eri uskontoihin?
Juutalaiset sanoivat paastotkaa maanantaina ja torstaina,
lauantaina syökää hyvin.
Kristityt sanoivat ei kun keskiviikkoisin ja perjantaisin
paastotkaa,
sunnuntaisin sitten vähäsen leipää ja viiniä.
Muslimit, myöhästyneenä kuten tavallista,
huusivat ei ei vaan paastotkaa päivällä ramazanin kuukautena
ja syökää ja juhlikaa joka yö,
mutta varokaa koskemasta mihinkään viiniin.
Mitä Sinulla oli oikein mielessäsi, rakas Jumala?
-
Alussa, rakas Jumala, loit taivaan ja maan.
Loit kaiken sangen hyväksi,
mutta et täydelliseksi.
Mitä vikaa niissä on? Voit kysyä.
Sitten tulit alas Baabelintorniin katsomaan.
Se loistava, täydellinen alkukieli,
ihmiskunnan ainoa kieli,
kirkas kuin aurinko, kaunis kuin kuu,
laaja, ilmaiseva, täydellinen niin
kuin kukaan kuolevainen ei pysty kuvittelemaan
leijui ihmiskunnan päällä.
Korjasit sangen hyvän luomakunnan lyömällä
sen ihmeen, alkukielen, joka
särkyi tuhansiin jalokiviin, timantteihin,
smaragdeihin, rubiineihin,
jotka levisivät hujan hajan pitkin
luomakunnan marmorilattioita.
Epätoivoisilla huudoilla jotkut ihmiset kauhulla
itkien keräsivät hiukkaset,
toiset muuttuivat kiljuviksi apinoiksi
ja potkivat timanttisirpaleet tähtisumuja pitkin.
Palasit, rakas Jumala, valtaistuimellesi,
huokasit tyytyväisenä,
siemailit vähäsen kuumaa kahvia ja sanoit,
nyt on työni täydellinen.
-
Luin Raamatun läpi, rakas Jumala,
eikä se ole niin iso asia.
Jotkut lukevat joka kuussa yhtä paljon sivuja
romaaneissa.
Kun olin lukiossa, jopa uskonnon opettaja
moitti meidän luokan erästä nuorukaista,
joka luki Raamatun läpi kahdessa kuukaudessa.
Se oli muka liioiteltua.
No en ollut niin innokas kuin hän.
Äkkiä huomasin, etten muista yhtään Raamatun paikkaa,
missä Sinua, rakas Jumala, teititellään.
Jos maailmankaikkeuden Luojaa,
Kaikkivaltiasta, ei teititellä,
niin ketä sitten?
-
Kun runo asuu sielussa, sielu on kaunis.
Runoon välittyy sielun totuus.
Rakkaus muuttu runoudeksi,
viha herjaukseksi.
Vihainen ystävä ei ole totta,
riidat rakentavat juoksuhautoja.
Haavat vuotavat kauan,
tyrehtymättä ne märkivätkin.
Oikea ystävyys ei haavoita,
kyyneleet kuivataan yhdessä.
-
Kun runo asuu sielussa, sielu on kaunis.
Runoon välittyy sielun totuus.
Rakkaus muuttu runoudeksi,
viha herjaukseksi.
Vihainen ystävä ei ole totta,
riidat rakentavat juoksuhautoja.
Haavat vuotavat kauan,
tyrehtymättä ne märkivätkin.
Oikea ystävyys ei haavoita,
kyyneleet kuivataan yhdessä.
Sinun runosi tekevät tämän aloittamani ketjun kauniiksi.
-
Maailman ensimmäisenä perjantaina,
sanoit olevasi liian kiireinen menemään
moskeijaan, vaan
istuit puutarhassa viimeistelemässä
palapeliäsi.
Panit kala- ja papukajapalat jo torstaina.
Panit lehmä-, apina-, karhu- ja
leijonapalat perjantai aamuna.
Lopulta se viimeinen hankala pala,
joka ei sopinut aikaisemmin mihinkään ja
aina laitoit syrjään, meni maailmankaikeuden kuvaasi,
viimeiseen tyhjään paikkaan.
Sitten se ihminen hyppelehti ja huusi,
se hankala viimeinen kuvasi palanen sanoi,
olen luomakunnan kruunu, olen Jumalan kuva.
Sinä pyöräytit silmiäsi. Kirahvi tuhahti
ei se mitenkään ole koko kuva.
Panihan se Jumala minunkin palani kuvaansa,
ja jo tuntia aikaisemmin.
Kaulaton otus.
Enkelit katsoivat kauhistuneina ja valittivat,
Saat nähdä, Herra Jumala, mitä tästä tulee.
-
Kaikki meni hyvin kunnes
veljekset päättivät keksiä uskontoja.
Toinen sanoi mä tuon viiniryypäleitä.
Toinen sanoi mä tuon lampaanraatoja.
Sinä et sanonut mitään.
Kaikki meni hyvin kunnes teit
ensimmäisen virheesi ja hyväksyit
lampaanraadot ja hylkäsit viiniryypäleet.
Totta puhuen, olisin itse mieluummin
syönyt ryypäleet.
Etkö ajatellut, ettei saa tuottaa kenellekään
mielipahaa?
Kaikki meni hyvin kunnes puhuit
niin rumasti toiselle, syytit vielä
ovella olevista syynneistä,
etkä sanonut sanan sanaa toiselle
varotukseksi.
Kaikkitietävä, eikö tullut mieleen mainita
hei, varo, veljesi meinaa tappaa sinut?
Veikkaan, että kaikki menisi hyvin
jos puuttuisit asiaan ajoissa
ja oikealla tavalla,
sen sijaan että hoet älähän nyt.
-
Kuule, rakas Jumala,
rakastan Sinua, vaikka
loit minut tämmöiseksi.
-
Keräilijät ja metsästäjät
kertoivat sinusta tarinoita
iltanuotion ympärillä
toisilleen, lapsilleen ja lapsenlapsilleen.
Paimentolaiset
lisäsivät niihin kaikenlaista
pitkillä matkoillaan
laidunmailta toisille.
Maanviljelijät asettuivat aloilleen,
rakensivat kyliä ja kaupunkeja,
perustivat valtakuntia ja
loivat korkeakulttuureita.
He keksivät, miten kirjoittaa
tarinat talteen nahalle,
savitaululle ja kiveen.
Tarinat kuolivat kirjaimiksi
ja oppilauseiksi.
Ne heräävät eloon vain, kun
ne jälleen kerrotaan
illan hämärässä
toinen toiselle,
lapsille ja lapsenlapsille.
-
Ihanaa! Me asuttiin kyllä puutalossa isovanhempien luona. Yksi täti aina kertoi meille lapsille perinteisiä kertomuksia iltaisin ja meidän piti aina joka lauseen välistä huutaa häh. Luulin silloin, että se kuului tarinaan. Vasta aikuisena tajusin, että sillä hän tiesi milloin kaikki nukkuivat.
-
Häh?
-
Häh?
En osannut kirjoittaa, että suomalainen ymmärtäisi. Hę·h. Pitkä, nasaali vokaali. En osaa kääntääkään. So on ehkä vähän niin kuin "no niin."
-
En osannut kirjoittaa, että suomalainen ymmärtäisi. Hę·h. Pitkä, nasaali vokaali. En osaa kääntääkään. So on ehkä vähän niin kuin "no niin."
Ymmärsin. Ilmoitin vain olevani hereillä.
-
Ymmärsin. Ilmoitin vain olevani hereillä.
Et kai nyt ole hereillä!
Mitä oikein tarkoitit, rakas Jumala, kun
jaoit ihmiskunnan eri uskontoihin?
Juutalaiset sanoivat paastotkaa maanantaina ja torstaina,
lauantaina syökää hyvin.
Kristityt sanoivat ei kun keskiviikkoisin ja perjantaisin
paastotkaa,
sunnuntaisin sitten vähäsen leipää ja viiniä.
Muslimit, myöhästyneenä kuten tavallista,
huusivat ei ei vaan paastotkaa päivällä ramadanin aikana
ja syökää ja juhlikaa joka yö, mutta
varokaa koskemasta mihinkään viiniin.
Mitä Sinulla oli oikein mielessäsi, rakas Jumala,
Sinä, joka et paastoa ollenkaan, vaan
istut kylläisenä ikuisuuden päivien parissa,
imet mangoja ja heität punakeltaiset
kuoret valtaistuimesi juurelle, ja pyöräytät litteät siemenet
alkuvesien pintoja pitkin.
-
Älä esiinny niin suloisena, rakas Jumala,
Sinut tunnen.
Poikasikin tuli tuomaan miekan, omin sanoin.
Sinä käytät aseina pulsareita ja tulivuoria.
Ihmiskuntasi käyttää atomipommeja.
Sanoudun teistä kaikista irti.
En ole ikinä muuta asetta koskenutkaan
kuin isoisäni tekemää suusta ladattavaa,
isoisäni, joka pelkäsi, etten ikinä saa
ruokaa pöytääni,
kun en osaa käyttää asetta.
Vanhuuteen asti olen pärjännyt
metsämarjoilla, jotka olette vaimoni kanssa
minulle antaneet.
Katajanmarjoja en syö.
-
Tiedän Jumalan olevan pelottavan ankara
Hän näyttää voimansa valtakunnassaan
Hän jakaa oikeutta sinne missä
vääryys on ottanut vallan.
Vanhempani puolustivat maatamme
pitäen omalta osaltaan puolia
voimakasta vihollista vastaan.
Silloin muistettiin rukous.
Minä olen lähes rauhan ajan lapsi
koetan siis olla rauhallinen
Aina siihen ei ole annettu tilaa
erilaisuutta on pidetty paheena.
Tyyni vesikin liikahtaa
kun sen pinta rikotaan kivityksellä.
Airon vedot tai hauen loiske
kuuluvat veden elämään.
-
Tiedän Jumalan olevan pelottavan ankara
Hän näyttää voimansa valtakunnassaan
Hän jakaa oikeutta sinne missä
vääryys on ottanut vallan.
Vanhempani puolustivat maatamme
pitäen omalta osaltaan puolia
voimakasta vihollista vastaan.
Silloin muistettiin rukous.
Minä olen lähes rauhan ajan lapsi
koetan siis olla rauhallinen
Aina siihen ei ole annettu tilaa
erilaisuutta on pidetty paheena.
Tyyni vesikin liikahtaa
kun sen pinta rikotaan kivityksellä.
Airon vedot tai hauen loiske
kuuluvat veden elämään.
Oi, oi, oi, kun sinä olet nerokas runoilija.
-
Odotan sitä vuoden päivää
kun tilhit tusinoittain tulevat
valloittamaan pihlajan
tien vieressä.
Ahmivat punaiset marjat
(en tiedä näkevätkö ne punaisina vai eivät)
kunnes
minäkin lennän ikkunalasin läpi
ja liityn tilhien orgioihin,
maiskuttelen pakkasella makeutettuja
pihlajan marjoja
kunnes
yhtäkkiä lennämme kaikki takaisin
kotiimme.
Minkälaisia päiviä Sinä odotat,
rakas Jumala?
-
Ei ole tietoa, rakas Jumala,
miltä näyttivät Eeva ja Aatami.
Mutta heiden lapsillaan on ruskeat,
siniset, mustat, vihreät, ja harmaat silmät.
Heidän lapsillaan on vaalea ja tumma iho,
ja kaikki sävyt niitten väliltä.
Jotkut ovat pitkiä, jotkut vähemmän pitkiä,
jotkut lihavia, jotkut vähemmän lihavia.
Ja tukkaa, kaikenlaista, kaikenväristä,
suoraa ja kiharaa, paksua
ja ohutta,
(kaljuja ei mainita),
kaikki samassa perheessä.
Eevan ja Aatamin perheessä.
Hassua, että ihon värin mukaan jotkut erottelevat toisia.
Ei lehmäkään sorra sitä, jolla on kolme ruskeaa läikkää
kahden sijasta.
Miksei erotella varpaitten pituuden mukaan?
Jalkapallossa ainakin, se saattaa olla pikkuisen
tärkeämpi seikka kuin ihon väri.
Ja kenelle on jalkapallo tärkeämpi
kuin Eevan ja Aatamin lapsille?
-
Potifarin vaimo oli Sinun mielestäsi
kamala nainen.
Rakas Jumala, mene itseesi
ja pane itsesi hänen tilalleen.
Raamatussakaan hänellä ei ollut nimeä
muuta kuin Potifarin vaimo.
Jos hän meni kylään, hän oli Potifarin vaimo.
Jos hän meni torille, hän oli Potifarin vaimo.
Miltä luulet sen tuntuneen hänestä
kun Joosefkin sanoi,
kun olet Potifarin vaimo?
-
Vaikka olen periaatteessa, rakas Jumala,
kieltolaen puolustaja,
minusta punkkarit ja puliukot
ovat Suomen fiksuinta väkeä.
-
Punkkareita en tunne, punkun kyllä.
Tarkoitan punaviiniä slangiksi.
Puliukot, pultsarit tuntevat minut,
liekö sana kiertänyt kartsalla:
'Pyydä Riitalta, se antaa'.
Rahaa tosin vain.
Pultsari ei ylpeile, on nöyrä
pyytäessään, ja muutenkin.
Pultsari ei riitele, on sopuisa
paitsi jos pullo varastetaan.
Lapsikin suuttuu jos sen lempilelu
viedään.
Pultsarista on karsittu koreus
ja kerska.
Jäljellä on herkkävaistoinen ihminen.
Hän on kuin koira,
tunnistaa ystävän.
-
Alussa, suomalaiset luulivat minua juopoksi,
kun en osannut puhua oikein.
Kerran piti soittaa kotiin, että tulen seuraavalla bussilla.
Ei ollut oikeita kolikoita
ja bussipysäkillä pyysin vaihtorahaa.
Ihmiset olivat korskeita,
niin tajusin mistä kiikasti.
Lopulta nuori nainen antoi kolikon ilmaiseksi.
Huomasin naamasta, että hän muisti rakasta isäänsä,
joka ei tullut aina ajoissa pubilta kotiin.
Sitten opin kieltä vähän paremmin
ja ihmiset erehtyivät luulemaan minua ruotsinkieliseksi.
Yks, kaks, kolme,
suomalainen poika.
Sitten opin lausumaan niin hyvin,
että moni luuli minua vakoojaksi.
Minua loukkaa se, että sellaista työtäkään en saanut.
Pitää kai olla raja jossakin.
-
Ennen vanhaan oli
tippaukkoja.
Ruinasivat apteekista
spriihin sekoitettuja
Hokmannin,
Innosemtsevin
tai pärekoritippoja.
Äitini kohtasi heitä
nuorena farmaseuttina
yöllä päivystäessään.
Opetti minutkin
arvostamaan heitä
hienoina persoonallisuuksina.
Kerran eräs heistä näytti
juuri hankkimaansa partituuria
apteekin neidille.
Oli luopunut syyskylmillä takistaan
voidakseen ostaa sen.
Kertoi osaavansa lukea nuotteja
ja kuulevansa sinfonian
lehtiä käännellessään.
-
Jos lause alkaa
ei millään pahalla,
minusta olisi parasta olla
sitä lausumatta.
-
Ehkä ymmärsin evankeliumin sanaa väärin,
rakas Jumala,
mutta oliko Pietari enemmän vaikutettu
kalan runsaasta saalista kuin
anopin parantamisesta?
-
On lohdullista että sellaiselle
opetuslapselle kuin Pietari
Kristus jätti kirkkonsa
rakentamisen.
Perheellinen kalastaja,
kuumakalle miekan käyttäjä,
intoilija ( kuten minä )
ja mikä pahinta kieltäjä.
Näin on minunkin hyvä
kuulua joukkoon jossa
Paavo Ruotsalainenkin
hevosineen, viinapulloineen
vaikuttaa.
Muuten en uskoisi
kelpaavani.
Pyhien yhteys on muualla.
-
Namibian san-kansa
kokee Johannes Kastajan
yhdeksi heistä.
Sanitkin
asuvat luonnossa,
pukeutuvat nahkoihin
syövät heinäsirkkoja
ja herkuttelevat metsähunajalla.
Johannes taisi olla
aikamoinen sankari.
Mistä hän muuten olisi
saanut kamelinkarvaisen
vaatteensa
kuin ampumalla
myrkkynuolella
poliisien ratsun?
-
Pidin puheen Kuwaitissa.
Puheen jälkeen, eräs mies tarjosi minulle
kamelikarvaviitan
kiitokseksi.
Joka sana luo vastauksen,
joskus lahjan,
joskus kirouksen.
Kerran näin kamelimarkkinat Kairon lähellä,
kaikenkarvaiset kamelit,
kaikenväriset.
Ompa Sinulla mielikuvitusta,
rakas Luoja.
-
Tien varrella pysähdyimme
ostamaan metsähunajaa,
ramadan kuukauden
ensimmäisenä päivänä.
Illansuussa söimme falafelia
kadun varrella.
Vilkutin Sinulle, rakas Jumala,
kun kävelit ohi.
-
Leningradilaisessa asunnossa
katsottiin uutisia.
Kaksi sotilasta hävisi Afganistanista.
Arveltiin, että amerikkalaiset olivat vieneet
ne kuulosteltaviksi
Amerikkaan.
Kaikkien silmät kääntyivät minun suuntaani.
Etkö Sinä, rakas Jumala,
voisi lopettaa sodat,
kun kerran ihmiset eivät näköjään viitsi?
-
Ihastuin Sinuun jo kauan sitten,
rakas Jumala,
mutta myös ihmisten uskontoihin,
joilla me verhoudumme Sinun kasvoistasi:
kristinuskon leipään ja viiniin, jotka tuovat
ylösnousemuksen toivon minunkin kohdalleni,
juutalaisuuden profeettojen huutaviin ääniin,
islamin mystiikan suloisiin säveliin.
Joka temppelissä Sinua ylistetään
ja yhdyn Sinun ylistämiseesi.
Kuitenkin pakenen riitistä ja riidoista,
opeista ja oopperoista,
ja turvaudun Sinuun.
Kun käsket minua tekemään parannusta
sekä hyvästä että pahasta,
pakenen Sinunkin luotasi rientääkseni
Sinun luoksesi.
-
Daavid ei ollut hurskas.
Jeesus oli.
Silti molemmat kysyivät Sinulta,
rakas Jumala,
miksi hylkäsit minut?
Minä en kysy.
Toistuvien hylkäämisten jälkeen,
se on odotettavissa,
teinpä mitä hyvänsä.
Kun kaikki luodut Sinua ylistävät
taivaan rannalla,
ylistän Sinua yhä helvetin tulesta,
joka ylläpidetään
viimeistä asukasta varten,
ikuisessa hiilijalanjäljessä.
-
32
Ei kiveä kiven päällä,
sanoi Jeesus.
Silti näin kokonaisen itkumuurin
Jerusalemissa.
Ehkä ennustus toteutuu,
rakas Jumala,
vasta sitten kun iranilaiset
saavuttavat atomipommin.
Eivät ainakaan saavuta,
niin kauan kuin heiden tähtihenkilönsä
tapetaan kaduilla.
33
Uskontotieteilijänä
tai uskovana olen
rukoillut intiaanien, adventistien,
baptistien, kveekareiden,
luterilaisten, juutalaisten,
muslimien, ortodoksien,
kaikenkarvaisten kanssa.
Jokaisella on oma varjopuolensa.
Adventistit odottavat Jeesuksen takaisin tuloa
ja kyttäävät toisiaan hidastuttavatko sitä
juomalla kahvia.
Baptisteilla on uskoa tärkeämpi kysymys
kuka maksaa kirkkorakennuksen kattokorjauksesta.
Jos käyn synagogassa, rabbi epäluuloisena kysyy,
et kai ole joku Jew for Jesus.
Kveekarit, kun ovat pasifisteja, ovat
hionneet passiivisen aggressiivisuuden korkeaksi
taiteeksi.
Muslimien varjopuolista puhuen, on parasta
olla puhumatta, kun ei tiedä
mistä aloittaa.
Körtit, kun eivät halua kenenkään olevan suruton,
pahoittavat toistensa mieltä kuin kerkeävät.
Helluntailaiset ovat huippua.
Luulevat Pyhän Hengen puhuvan pötyä.
Rakas Jumala. Sinäkö rakastat tämmöistä?
Siksi kai rakastan Sinua ja riitelen Sinun kanssasi.
Sinullakin on varjo- ja tulipatsaspuoli.
34
Rakas Jumala,
tiedät hyvin miksi minut on hyljätty joka taholta
ja hyväksyt sen, Brute.
Minä en.
Raivoan öitä pitkin.
35
Ortodoksit sanoivat Isästä.
Roomalaiset sanoivat ei kun sekä Isästä että Pojasta.
Muslimit sanoivat ei ole muuta Jumalaa kuin Jumala.
Juutalaiset sanoivat ei kun Jumala on yksi.
Sunnit sanoivat Jumala on Kaikkivaltias.
Šhialaiset sanoivat ei kun Jumala on oikeudenmukainen.
Isoäitini sanoi otatko širazisalaattia vai makaroonisalaattia.
Sanoin mielelläni otan molempia.
36
Edwin Markham kirjoitti, että
”vihollinen piirsi ympyrän, joka sulki minut ulos,
mutta olin älykkäämpi ja piirsin
rakkauden avulla
ympyrän, joka otti hänet mukaan,
ja sillä voitin.”
Minä olen vielä viisaampi.
Piirrän ympyrän, joka vetää Sinut
mukaani helvettiin.
Rakkaudesta viis.
Olen voittaja.
Saat kestää, rakas Jumala, riitelyäni
ikuisuudessakin.
37
Ai, ettet hyväksy vapaa-ajattelijoita,
rakas Jumala.
Jos esiintyisit ihmisnahkassa ihan todella,
niin tietäisit, että he ovat aivan
yhtä ahdasmielisiä ja ilkeitä kuin
rakkaat uskovaisesi.
Sietää rakastaa siis heitäkin.
38
Rakas Jumala, älä nyt minua moiti
sanomalla miksi kirjoitat semmoista.
Vastaan ennen kuin kysyt kysymällä
miksi saatoit maailman mennä
niin polarisoituneeseen tilaan,
että tämmöistä pitää kirjoittaa.
39
Nuorena kirjoitin runoja, joita tutut
Ranskasta Ruotsiin asti moittivat,
että kaikki on niin kaunista, eikö
hävetä kun olet sokea kaikille maailman
epäkohdille?
En hävennyt.
Vanhana kuulen jonkun sanovan katkera ukko, jolla ei ole
muuta sanottavaa kuin valitusta.
Eikö hävetä?
Ei.
Robert Frost sanoi välttäneensä olemasta
vihainen nuori mies, ettei
vanhana joudu olemaan vanhoillinen.
Mieheltä puuttui rohkeutta niin
menetti tilaisuuden.
Astun tahallani pakkasmiehen ansaan.
Näin nuorena pelkkää kauneutta, että
voisin vanhana paikantaa rumuuden.
40
Mooses puhui kasvoista kasvoihin
Sinun kanssasi, rakas Jumala.
Onnen pekka.
Koraani lupaa, että kaikki palaa
Sinun kasvojesi eteen.
Pelottavaa.
Yhtäkkiä havaitsen Sinut
kahvilan ulkopöydässä
yksin istut
keppi vieressä
vanha takki päällä ja semmoinenkin pipo päässä
eikö yhtään hävetä
tällaisena esiintyä jalosukuisten savolaisten
Kuopiossa?
Ja vielä juot teetä.
Etkö keksinyt mitään miehekkäämpää?
Onneksi kukaan muu ei ole vielä tunnistanut Sinua.
Yksinäinen vanhus.
Annas kun otan pois parrastasi
tortun murusen.
-
"Etäältä nuoret miehet
näyttävät siisteiltä,
mutta kun olet heidän lähellään
he haisevat kuin haisunäädät."
(Mustajalkojen laulu)
-
"Etäältä nuoret miehet
näyttävät siisteiltä,
mutta kun olet heidän lähellään
he haisevat kuin haisunäädät."
(Mustajalkojen laulu)
Olen nähnyt körttinuoret läheltä, jopa keskustellut heidän kanssaan herättäjäjuhlissa, ja huomannut, että ovat yhtä siistiä läheltä kuin näyttävät etäältä. Tosi hieno porukka.
-
Olen nähnyt körttinuoret läheltä, jopa keskustellut heidän kanssaan herättäjäjuhlissa, ja huomannut, että ovat yhtä siistiä läheltä kuin näyttävät etäältä. Tosi hieno porukka.
No eikös juuri sinun pitäisi tietää ettei kyse ei ole körttinuorista vaan Mustajalka (engl. Blackfoot) inkkarikansaan kuuluneen rakkaudessa pettyneen mustajalkaneidon laulusta. Mustajalkojen omakielinen nimi oli Siksika eli preerian kansa, ja heihin kuului kolme liittoutunutta sukulaisheimoa: Kanadan pieganit, joka oli heistä runsaslukuisin heimo, Kainahit eli veri-intiaanit sekä siksikat eli varsinaiset mustajalat. Kaikki kolme heimoa olivat itsenäisiä, mutta puhuivat samaa kieltä.
Mustajalat jakaantuivat ikävuosiensa mukaan seitsemään eri seuraan. Ensimmäisenä oli "Moskiittojen", viimeisenä "Härkien" seura. Jokaisella seuralla oli omat tunnusomaiset laulunsa sekä tanssinsa ja heidän uskonnostaan löytyi eroavaisuuksia. Seurojen jäsenyys ostettiin. Naisilla ei omia seuroja ollut.
Mustajalkasoturit tekivät makeasta ruohosta rohtoa seremoniaa varten. Sotainen kunnia merkitsi mustajalkain soturien keskuudessa paljon. Vaikka hevosten varastamista arvostettiin, niin suurin urotyö oli namachkani, joka merkitsi vihollisen aseen ottamista. Kilven, seremoniapiipun tai sotapäähineen sieppaamista vastustajalta arvostettiin skalpeerausta enemmän.
Mustajalat palvoivat aurinkoa tai yksityiskohtaisemmin "auringontakaista voimaa", jota kutsuttiin nimellä Napi. Se oli kaiken elollisen ylläpitäjä ja voimanlähde. Mustajalkojen tärkein riitti oli aurinkotanssi. Tämän juhlan kunniaksi sadat samanmuotoiset valkoiset tiipiit pystytettiin suureksi ympyränmuotoiseksi leiriksi taustanaan lumipeitteiset kalliovuoret. Ennen tapahtuman alkua puhdistauduttiin höyrymajassa, jossa käyneillä oli lupa käsitellä pyhiä esineitä.
Mustajalkain aurinkotanssi alkoi neljä päivää kestävällä vaelluksella ja päättyi monien seremonioiden kautta kymmenentenä päivänä. Sitä ennen käytiin läpi itsekidutuksen monet eri vaiheet ja tavoiteltiin näkyjä, jotka saattoivat kertoa tulevaisuudesta. Näyn avulla soturi teki itselleen mm. rohtopussin, joka oli eräänlainen amulettikäärö. Se sisälsi omistajansa henkilökohtaisen mieltymyksen mukaan kerättyjä tavaroita, joilla oli suuri henkinen merkitys. Pussin uskottiin suojaavan kantajaansa sodissa, ja sen sai avata vain tietyissä tilanteissa kuten seremonioissa.
Inkkkareilla ja nykykörttiläisillähän on sama Jumala. Hän on kaiken luonut. Vain kristityt tunnustavat Jeesuksen Jumalan Pojaksi.
Lähde
Mustajalat https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustajalat
-
Vain kristityt tunnustavat Jeesuksen Jumalan Pojaksi.
Niinpä. Koraani mainitsee Jeesuksen 9 kertaa sanalla Messias eli Kristus ja vaatii uskomaan häneen. Se myös kieltää Jeesuksen olevan Jumalan biologinen poika vaan korostaa Marian Jeesuksen äidin neitseellisyyttä. Raamattu on vähemmän selvä siitä asiasta. Kristinuskon kristologiset taistelut olivat kirjaimellisesti verisiä eivätkä kristityt teologit ole vieläkään kaikki samaa mieltä asiasta. Niin tuskin voi odottaa, että muut ottaisivat kantaa.