Päiväni töissä.
Duuniin ja monenmoista moikkailua.
No Uzbekkilaisen kanssa, salam aleigum, minkä hän mulle opetti, no Israelissa ollessani ja sen kielen puhekielen jotenkinkin osaavana, niin aloin, Ani, siis minä Loo, siis ei en. Ivrit, siis hebrealainen I ja anii ben finn, siis suomalainen.
Shalom ubrahaa, siis terve ja siunauksia sinulle. tai sinne päin.
No sitten juteltiin venäjäksi sen jotain ouuta heinää.
No sitten tuli latvialainen vastan ja minä, et balbaus anteeksi ja prvjet, pakrausii .
Eli siirry oikealle tai jotain mitä nyt rappusissa ukko tuli vastaan.
Sitten venäläisiä ja bobrie utraya, kaunis huomen tai jotain ja sitten sellaista kivaa small talkkia.
Venäläiset tykkäsivät jutella ja ihan epätoivoinen anteeksi pyyntävä fiilis, et et kai vihaa meitä venäläisiä.
Mä et no en kun ootte ihan ookoo ja parasta ryyppyporukkaa jonka kanssa viettää ilta.
He että huh huh, he vaan haluaa tehdätyötä ja ihan iisisti shivajet, siis elää.
No sitten alkoikin työt ja kiroilu kun vaikeaa, kun suunnittelijat tehneet kaiken väärin ja mun pitäis saada tehtyä vastoin fysikaalisia lakeja työt taas.
