Ovatko verot iloinen asia?

[osmo]

Jaa, että tasa-arvoa olisi se että 800 tienaava ja 5000 tienaava maksaisi molemmat 21 %? Hmm.

[Hanna]

Jep, siis tottahan todella tasa-arvoinen yhteiskunta on sitä et kaikille jäis yhtäpaljon käteen eiks niin  :wink: Tässä nyt oon teidän mielestä yhteiskunnan elättinä puol vuotta ollu, kun ei oo löytynyt koulutusta vastaavaa työtä, mut hei kyllä oikeesti kunnioitan niitä jotka jaksaa tätä yhtään sen pidempään. On se sen verran stressaavaa olla ilman rutiineja ja yhteisöä!

Uskoisin kyllä vakaasti, että varsin vähän työttömistä on vallan yhteiskunnan siivellä eläjiä. Useimmat nyt vain saattavat jossain vaiheessa elämäänsä huomata, että töitä ei ole. Ja sekin on vähenemään päin kun kohta on jo valtakunnassa työvoimapula.

Kaikki kultalusikkaansa suussa pyörittelevät ja muuten vain hyvien rahojensa vuoksi ylemmyyttä tuntevat (ja miksei muutkin): Lukekaas Frank Mc Courtin Seitsemännen portaan enkeli. Sen jälkeen kiittää luojaa omasta hyvästä osastaa ja ehkä tajuaa et taitaa se sosiaaliturva olla sittenkin meidän kaikkien etu!

[PekkaV]

Jaa, että tasa-arvoa olisi se että 800 tienaava ja 5000 tienaava maksaisi molemmat 21 %? Hmm.

On se kumminkin tasa-arvoisempaa kuin jos kumpikin maksaisi 100 €.

[osmo]

Samaa mieltä, Satman. Tuo tasa-arvo on ehkä vähän hankala käsite kun veroista puhutaan. Jos pyrkimyksenä on hyvän yhteiskunnan rakentaminen, ei voida vaan keskittyä jakamiseen ja sen tekniikkaan, täytyy katsoa laajempaa kokonaisuutta. Silloin voi olla hyvin perusteltua systeemi jossa 800 tienaavalta  otetaan 5% ja 5000 tienaavalta 40%. Toisella puolella on sitten se kuuluisa vaara muodostaa loukkuja, jossa työ ei kannata.
Ei se ole helppo yhtälö.

Siiveellä eläminen... No, toisaalta sitä voisi ajatella niin, että perheenkin pitää pitää omistaan huolta. Jos kaikki, joilla syystä tai toisesta on elämäntilanne jossa ei pysty itse toimeentuloa hankkimaan, jätettäisiin heitteille, kukas siitä hyötyisi?

[Salis]

Mutta olen edelleen sitä mieltä että verot on hyvä juttu. Pidän tästä järjestelmästä, ja uhallanikin sanon että rakastan veroja.

Tosiaankin verotuloja tarvitaan, mutta miten ne syntyvät.  Uskon seuraavaan ideologiaan. Mitä enemmän yrityksiä, sitä enemmän työpaikkoja. Mitä enemmän työpaikkoja, sitä enemmän verotuloja.
Mitä enemmän veronmaksajia, sitä vähemmän joudumme maksamaan veroja.

Olemme nyt lähestymässä vuosia, jossa jokaista työikäistä vaaditaan töihin. Nimittäin huoltosuhteemme on muuttumassa siten, että huoltajia kohden on monta huollettavaa. Se merkitsee, että veroja tai veroluonteisia maksuja joudutaan tulevaisuudessa nostamaan jonkin verran. Ja silloin loputkin palkkatuloistaan veroja maksavat lopettavat verojen rakastamisen.

Tämä järjestelmä ei ole virheetön, eikä aina joka kohdaltaan kaikkia tasaveroisesti kohteleva. Se tarvitsee korjauksia ja tarkistuksia. Mutta uskon että yhteiskunta on järjestäytynyt sen vuoksi, että se voisi yhdessä järjestää sairaanhoidon, koulutuksen, liikenteen, turvallisuuden yms.

Ei yhteiskunta sen takia ole järjestynyt. Voisihan meillä olla täällä erilainenkin yhteiskuntajärjestelmä. Minusta sosiaalinen ja ekologinen markkinatalousjärjestelmä on paras systeemi takaamaan hyvinvointipalvelut.

[Salis]

Jaa, että tasa-arvoa olisi se että 800 tienaava ja 5000 tienaava maksaisi molemmat 21 %? Hmm.

Ei se, että maksaa 21 prosentia veroja ole verojenmaksun tasa-arvoa, koska hyvätuloiset maksavat enemmän kuin pienituloiset.

Veronmaksun tasa-arvoa olisi siis se, että jokainen maksaisi sanokaamme 3000 euroa vuodessa veroja.

En siis kannata kumpaakaan järjestelmää, mutta käsitteellisesti olisi hyvä selvittää, mitä on tasa-arvo.

[PekkaV]

käsitteellisesti olisi hyvä selvittää, mitä on tasa-arvo.

Kaikille tarpeiden ja ansioiden mukaan.

[Salis]

käsitteellisesti olisi hyvä selvittää, mitä on tasa-arvo.

Kaikille tarpeiden ja ansioiden mukaan.

Kuulostaa enemmänkin Engelsiltä kuin tasa-arvolta. Pitäisi ehkä myös keskustella, tarkoittaako tasa-arvo mahdollisuuksien tasa-arvoa?

[Jaakkoopuukkoo]

Minusta sopiva perustelu verotuksen progressiivisuudelle on se, että tässä kapitalismissa on pitkälti arpapeliä kuinka paljon kukin pätäkkää saa. Minun mielestäni tasa-arvoa olisi se, että verotus suunniteltaisiin niin, että kaikkien tulot olisivat yhtä suuret.

Kapitalismin epätasa-arvosta: Jos otetaan arvotustavaksi esimerkiksi sellaisia asioita kuin työn vastuullisuus, raskaus, määrä, tai vaikka tärkeys ihmiselle/yhteiskunnalle/firman tulokselle, voidaan selvittää jonkinlaisia eroja esim. tietyn alan sisällä. Suuressa mittakaavassa rahan jako perustuu lähinnä siihen kuinka paljon missäkin bisneksessä liikkuu rahaa.

[Johannes]

Minusta sopiva perustelu verotuksen progressiivisuudelle on se, että tässä kapitalismissa on pitkälti arpapeliä kuinka paljon kukin pätäkkää saa. Minun mielestäni tasa-arvoa olisi se, että verotus suunniteltaisiin niin, että kaikkien tulot olisivat yhtä suuret.

Kapitalismin epätasa-arvosta: Jos otetaan arvotustavaksi esimerkiksi sellaisia asioita kuin työn vastuullisuus, raskaus, määrä, tai vaikka tärkeys ihmiselle/yhteiskunnalle/firman tulokselle, voidaan selvittää jonkinlaisia eroja esim. tietyn alan sisällä. Suuressa mittakaavassa rahan jako perustuu lähinnä siihen kuinka paljon missäkin bisneksessä liikkuu rahaa.

Progressiivisuus on ok, mutta silti minusta on ihan hyvä olla tuloerojakin, siis kohtuullisia sellaisia, jotka huomioivat juuri tuollaisia asioita, mitä mainitsit (vastuullisuus, koulutus ym.). Sikäli olen eri mieltä. Jos kaikilla olisi sama palkka niin oltaisiin kommunismissa. Samoin siivellä eläisi paljon semmoisia, jotka sanoisivat, että ei kannata enempää, kun palkka on sama. Ei kannata jatkokouluttautua, kukaan ei haluaisi liikaa vastuuta ja kaikki haluaisivat johtajan paikan.

[Salis]

Minusta sopiva perustelu verotuksen progressiivisuudelle on se, että tässä kapitalismissa on pitkälti arpapeliä kuinka paljon kukin pätäkkää saa.

Eihän se nyt aivan sattumaa ole. Yleensä paremmin koulutetut saavat parempia ansioita kuin peruskoulun käynyt. Myös yrittävä ihminen saa enemmänkin kuin laiska.

Minun mielestäni tasa-arvoa olisi se, että verotus suunniteltaisiin niin, että kaikkien tulot olisivat yhtä suuret.

Eli yrittämistä ja työntekoa ei arvostettaisi laisinkaan.

[Liisa]

Minusta sopiva perustelu verotuksen progressiivisuudelle on se, että tässä kapitalismissa on pitkälti arpapeliä kuinka paljon kukin pätäkkää saa.

Eihän se nyt aivan sattumaa ole. Yleensä paremmin koulutetut saavat parempia ansioita kuin peruskoulun käynyt. Myös yrittävä ihminen saa enemmänkin kuin laiska.

No tämä nyt ei niinkään välttämättä paikkaansa pidä. Kyllä nykyjänsä alkaa ns. amisten palkat monilla aloilla olla ihan eri (ylä-)luokissa kuin korkeakoulutettujen. Mitä näitä on, levyseppähitsaajaa, putkimiehiä (?), kaikenlaiset metallialan käsityöläiset, joista on alkanut olla pulaa. Jopa kokonaan kouluttamattomat tehdastyöläiset tienaavat usein hyvin, mm. ex-kotipaikkakuntani vaneritehdasta kun ajattelen. Sen sijaan moni korkeakoulutettu näyttäisi putoavan rahallisesti aika tyhjän päälle valmistuttuaan.

Myöskään yrittäjyyden rikkauksia en tunnusta, ja tämän voin nyt sanoa yrittäjän näkökulmasta. Yrittäjän, joka todellakin tekee paljon töitä. Paljon riippuu tietty omista hinnoitteluista yms. Mutta sääntönä en tuota siis suostu kuulemaan.

[seppos]

Minusta sopiva perustelu verotuksen progressiivisuudelle on se, että tässä kapitalismissa on pitkälti arpapeliä kuinka paljon kukin pätäkkää saa. Minun mielestäni tasa-arvoa olisi se, että verotus suunniteltaisiin niin, että kaikkien tulot olisivat yhtä suuret.

Kapitalismin epätasa-arvosta: Jos otetaan arvotustavaksi esimerkiksi sellaisia asioita kuin työn vastuullisuus, raskaus, määrä, tai vaikka tärkeys ihmiselle/yhteiskunnalle/firman tulokselle, voidaan selvittää jonkinlaisia eroja esim. tietyn alan sisällä. Suuressa mittakaavassa rahan jako perustuu lähinnä siihen kuinka paljon missäkin bisneksessä liikkuu rahaa.

Kyllä nyt Jaakkoolla näkyy elämän kokemuksen puute. Kannustimia on pakko olla, jotta hommat toimii yhteiskunnassa

[Salis]

No tämä nyt ei niinkään välttämättä paikkaansa pidä. Kyllä nykyjänsä alkaa ns. amisten palkat monilla aloilla olla ihan eri (ylä-)luokissa kuin korkeakoulutettujen.

Ei pitäisi kuitenkaan yleistää. Varmasti koulutettujen ammattimiesten ja -naisten joukossa on hyvätuloisiakin.

Sen sijaan moni korkeakoulutettu näyttäisi putoavan rahallisesti aika tyhjän päälle valmistuttuaan.

Kuten moni, joka valmistuu ammattikoulusta. Mielestäni korkea koulutus on kuitenkin erinomainen asia kuin se, ettei ole lainkaan koulutusta.

Myöskään yrittäjyyden rikkauksia en tunnusta, ja tämän voin nyt sanoa yrittäjän näkökulmasta. Yrittäjän, joka todellakin tekee paljon töitä. Paljon riippuu tietty omista hinnoitteluista yms. Mutta sääntönä en tuota siis suostu kuulemaan.

Niin. Suomessa on tosiaankin 128 000 yksinyrittäjää, joista osa on ns. osapäivätoimisia yrittäjiä. Sanoisin kuitenkin, että valtaosa yrittäjistä tulee kohtuullisen hyvin toimeen.

Toistan taas tematiikkani: Mitä enemmän yrityksiä, sitä enemmän työpaikkoja. Mitä enemmän työpaikkoja, sitä enemmän verotuloja. Mitä enemmän verotuloja, sitä paremmin rahoitetut hyvinvointipalvelut.

Yrittäjyyttä ja yrittäjiä tarvitaan. Tarvitaan myös kannustimia työntekoon ja yrittämiseen.

[Liisa]

No tämä nyt ei niinkään välttämättä paikkaansa pidä. Kyllä nykyjänsä alkaa ns. amisten palkat monilla aloilla olla ihan eri (ylä-)luokissa kuin korkeakoulutettujen.

Ei pitäisi kuitenkaan yleistää. Varmasti koulutettujen ammattimiesten ja -naisten joukossa on hyvätuloisiakin.

Tämän johtopäätöksen ("ei pidä yleistää") taisimme tehdä molemmat. Hyvä.