Kirjoittaja Aihe: Vapaaehtoinen paasto  (Luettu 6399 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #15 : 08.02.23 - klo:10:12 »
Ei kai körttipuku omaa uskoa korostanut. Minä ymmärrän sen tavallaan surupuvuksi oman syntisyyden vuoksi.
"KÖRTTIPUKU KANSANPUKUNA

Eeva Eerola

Kansanpuku on vaatekerta, joka on ollut käytössä maalaisväestön keskuudessa tietyllä alueella, esimerkiksi jossakin pitäjässä. Kansanpuvut valmistettiin kotikutoisista kankaista ja ne olivat usein värikkäitä ja runsaasti koristeltuja. Aikojen kuluessa kansanpuvut muuttuivat. Viime vuosisadan puolivälistä lähtien kansanpuvut alkoivat jäädä pois käytöstä. Kansanpukuperinne jatkuu kuitenkin nykyään kansallispuvuissa. Kansallispuku on kansalle tai sen osalle tyypillinen puku. Yleensä juhla-asuna käytettävän kansanpuvun mukaelma.

1. Körttipuku

”Kuulin kerran veisattavan tumman kansan virsiä.
Tunsin niissä muistettavan Kristuksen ristiä.
Alhaalta siell veisattihin tummat sanat, sävelkin.
Oma puutos tunnettihin, Herran eteen vietihin.

Mieleni ne liikuttivat. Voi, kun niitä rakastin.
Vaan ne pian katosivat. Aina niitä kaipasin.
Kului monet pitkät ajat. Tummat virret unohtui.
Kunnes ne nyt arvaamatta eteheni ilmestyi.
Kiitos, Herra, että pääsin tumman kansan seurahan.
Jospa täällä olla saisin aina asti hautahan.”

Tämä runo on ollut noin 50-60 vuotta sitten Hengellisessä Kuukauslehdessä. Kirjoittajan nimi ei ole tiedossa.

Tumma kansa oli tummaa vaatetukseltaan. Ryhmätunnetta korostavaa pukeutumistapaa ovat noudattaneet kaikkein uskollisimmin ja laajimmin juuri heränneet. On sanottu, että ”Luterilaisen kirkon historiassa kuvastaa heränneitten körttipuku eniten kantajansa sisäistä ja uskonnollista maailman katsomusta ja hänen kuulumistaan määrättyyn uskonsuuntaan. Körttipuku muodostui heränneille omantunnon asiaksi ja heidän yhteiseksi tunnusmerkikseen.

Puku loi yhtenäisyyden tunnetta, mutta oli myös jyrkkä raja maailmallisuuteen. Kun lapsetkin puettiin tähän pukuun, oli se helppoa
siellä, missä herännäisyyttä oli paljon, mutta siellä missä körttipuvun pitäjiä oli vähän, se oli lapsille vaikeaa. Kerrotaan, että joidenkin piti jopa vaihtaa koulua körttipuvun aiheuttamien vaikeuksien tähden. Kirjailija Juhani Aho kirjoitti körttipuvusta, kun oli nähnyt puvun Lapuan
herättäjäjuhlilla 1901: ”Se ei ole vain muotia, ei vanhaa tapaa tuo puku, sillä on syvemmät juuret. Se ikään kuin tulkitsee Suomen maalaisväestön parasta puolta: vakavuutta, yksinkertaisuutta, lujuutta, omintakeisuutta ja omistaan elämistä.”

2. Kansanpuku

Körttipuku on nimenomaan kansanpuku. Vilhelm Malmivaara kirjoittaa vuonna 1914. ”Heränneet kantavat erikoista vaatetusta. Koska tämä heidän tapansa näkyy olevan ylen vaikea käsittää, vaatinee se jotain selitykseksi.” Malmivaara kertoo, ettei Jumala katso vaatteita vaan sydäntä. Kuitenkin se on yksi niitä puolitotuuksia, joilla saatana ihmisiä eksyttää. Raamatussa puhutaan Israelin tytärten koristuksista tuomitsemalla, sillä Paavali sanoo: ”Älkää mukautuko tämän maailman ajan mukaan.” Koreileminen vaatteilla on syntiä. Eihän Jumala näin puhuisi, jos Hän olisi piittaamaton siitä, miten pukeudumme. Ellei Israelin kansa olisi käyttänyt yleisesti omaa itämaista kansallispukua, vaan kujeillut maailman tavoin, olisi siitä varmasti paljonkin Raamatussa puhuttu. Tietysti ei Jumalan Sana mitään erityistä puvun kuosia säädä, mutta säädyllisyyttä se vaatii kaikessa elämässä.

Ovatko sydän ja vaatteet vieraita toisilleen? kyselee Malmivaara ja selittää kuinka herännyt kansa pysyy muodin orjuuden oikuista vapautettuna. Sen muoti pysyy samana kuin se oli sata vuotta sitten. Sen verran aika on sitä muuttanut, että ns. nuppalakkien sijaan ovat tulleet käytännöllisemmät huopahatut, mutta siinä kaikki. Eikö herännyt kansa olekin kadehdittavaa? Haluttavia ja pelottavia olivat talonpojille vaihtotalouden tuotteet ja muodin vaihtelu: körttipuku oli sen vastakohta.

Muodista vapaina olemisen rinnalle tulee muitakin asioita. Säästettiin paljon tällä tavalla pukeutumisella, sillä yhä edelleen pyritään edistämään kaikkea kotimaista ja säästäminen on suositeltavaa. Tältäkin osin puku ansaitsee tunnustusta. Yksinkertainen elämäntapa oli
heränneitten omana elämäntapana. Se aiheuttaa taas monia hyviä asioita. Vaatetus oli syntiä vain osoittaessaan pyrkimystä maailman hallintaan ja sen kaltaiseksi tulemalla.

Körttipukua pidettiin yhteisenä tunnuksena maallistumista vastaan, vaikka jo 1920- luvulla maallisten ”suruttomien” ja körttikansan
puvut lähestyivät toisiaan.

Malmivaara perustelee pukeutumista tarkemmin: Heränneen kansan puku on valmistettu kotikutoisesta kankaasta. Villat on saatu omilta lampailta, lanka kehrätty ja kangas kudottu talvipuhteilla kotona. Siten ei tarvitse ostaa ulkomaisia kankaita, ei kalliita kauluksia ym. Rahaa säästyy tällä tavalla. Näin koetetaan edistää kaikkea kotimaista sekä kehottaa säästäväisyyteen. Tältäkin osin ansaitsee heränneitten puku tunnustusta.

3. Puku valmistettiin kotona

Miehillä on harmaa, lyhyt pystykaulustakki, jota myös sanottiin röijyksi, Etelä-Pohjanmaalla västiksi. Takaa helmat halki, harmaat housut ja pieksusaappaat, päässä huopahattu, talvella mustasta nahasta tehty lämmin lakki. Naisilla oli sininen, joskus harmaa röijy ja hame, päässä ja kaulassa sininen huivi vaaleansinisillä rannuilla. Arkitöissä röijyn asemasta yksinkertainen pusero ja harmahtava huivi, jalassa
pieksukengät.

Minna Ala-Talkkari kirjoittaa lopputyössään vuonna 1990 naisten körttipuvun tunnusmerkeistä: Yleinen tunnusmerkki körttipuvulle oli siis se, että kaikki materiaali valmistettiin kotona. Hursti eli rohdinpellavakangas ja toimikas saatiin oman pellon hampuista ja pellavista. Sarka lampaiden villoista samaten kuin puolivillainenkin. Jalkineet tehtiin kotona parkituista nahoista. Sinipainetta eli mariansinistä saatettiin ostaa kaupasta, jolla värjättiin hameiden raitalangat. Tyttöjen ja naisten tukkaan kammattiin jakaus keskipäähän ja palmikoitiin, useimmiten yhdelle letille niskaan. Hiukset peitettiin tummalla, siniraitaisella huivilla.

Ihoa vasten oli pitkä paita. Riihenpuinnissa ja hamppusaunassa naiset saattoivat olla paitasillaan. Alushame oli harmaata puuvillaista kangasta. Alushameen tuli olla väriltään hillitty, koska kuumina kesäpäivinä ja
jalkamatkoilla päällyshame nostettiin ylös laskoksille ja silloin alushame tuli helmoistaan näkyville. Päällyshame oli sarssia eli palttinakangasta. Eri puolilla maatamme on ollut värieroja. On käytetty tummanharmaata, tummansinistä tai mustaa.

Myöskin on saatettu kangas raidoittaa. Kaikkein vanhimmissa puvuissa on käytetty esiliinaa. Röijyn kangas oli myös sarssia. Röijyssä oli takana ja sivuissa pienet körtit, jotka laskeutuivat lanteille. Röijy kiinnitettiin edestä hakasilla ja myöhemmin painonapeilla.
Röijyssä ei ollut olkasaumoja, vaan se oli malliltaan kimono. Röijy leikattiin kahdesta kappaleesta, jolloin keskelle taakse muodostui vino langansuunta. Röijyn päälle kuului kaula- eli rintahuivi. Se oli samanlainen kuin päähuivi, mutta isompi. Se kiinnitettiin hakaneulalla. Koruja ei körttipuvussa
saanut käyttää.

4. Tarkat säännöt

Puvussa ei riittänyt yleinen yksinkertaisuus, vaan sen piti olla tarkkojen sääntöjen mukaan tehty. Poikkeukset olivat heti maailmallisuutta eli syntiä. Kuitenkin eri puolilla maatamme oli puvussa poikkeavuuksia. Kustaa Vilkuna kertoo kuinka Savon ja Pohjanmaan herännäisyyden yhtyessä v. 1834 alkoivat Pohjois-Pohjanmaan heränneet leikata vaatteensa savolaiseen mallin mukaan. Se suututti aluksi pohjalaisia herännäisjohtajia Lagusta ja Malbergiä. Oliko tämä suuttumuksen syy, vai joku toinen, sitä ei Vilkuna kerro.

Kainuun heränneitten kerrotaan myöskin lainanneen Savosta körttipuvun käyttämistavan. Koko pukua he eivät kuitenkaan sieltä lainanneet, vaan muodostivat sen isiensä käyttämän puvun mukaiseksi. Kainuun heränneitten miesten röijyistä puuttuivat körttipuvulle ominaiset körtit eli takaliepeet. Naisten röijy Kainuussa oli pitkäliepeinen ja hame liivitön. Kainuun heränneet olivat omaksuneet niin täydellisesti körttipuvun käytön, että heidän uskonsa mukaan tuskin kukaan toisella tavalla pukeutunut pääsi taivaaseen.

5. Körttipuvun leikkaus ja kuosi

Vilkuna kertoo että körttipuvun leikkaus ja kuosi on verrattain myöhäinen länsimainen, lähinnä ruotsalainen laina. Pitkä röijy, josta lyhyt körttiröijykin muotoutui, tuli länsimailla 1680-luvulla säätyläisten kesken muotiin. Röijy lyheni nopeasti ja kehittyi 1770-luvulla liiviksi, jolloin entinen röijy korvattiin pitkällä takilla. Lopulta röijy siirtyi herrasväeltä rahvaalle. "

Lue lisää https://www.h-y.fi/media/herannaisyys/tietoa/korttipuku-kansanpukuna.pdf  :eusa_pray:
« Viimeksi muokattu: 08.02.23 - klo:10:23 kirjoittanut luterilainen »

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #16 : 08.02.23 - klo:12:40 »
Tekstissä mainittiinkin erottautuminen suruttomista. Puku on siis tästäkin näkökulmasta surevien asu. Mitäpä heränneet muuta surisivat, kuin syntisyyttään, jonka ovat heränneet näkemään.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #17 : 08.02.23 - klo:13:34 »
Pistän 'lusikkani samaan soppaan'. Pohdin mikä on röijy, ja hakusanalla löytyi tietoa jossa mainitaan myös körtti eli volli. Hauska sana !


Mitä ovat röijy, körtti ja harakka? Kansallispukutietoa aloittelijoille

Mitä ne röijy, körtti ja harakka sitten ovat?
Kansallispukuihin liittyy oma kielensä, joka voi tuntua aloittelijasta vaikealta ja turhauttavalta, mutta kun sen sisään pääsee, ei enää edes muista, mikä siinä oli haastavaa. Se on kuin kutomaan opettelua: ensin menevät sekaisin vipuset ja välittäjät, mutta jossain kohtaa ne löytävät paikkansa ja ovat kuin olisivat olleet siinä aina.

Röijy tarkoittaa kansallispukukielellä naisen tai miehen takkia. Körtti eli volli on röijyn, liivin tai takin takaosan laskostettu tai läpällinen helmus. Harakka taas on karjalan kielellä sorokka ja merkitsee ortodoksivaimojen huivimaista, valkeaa ja koristeltua päähinettä.

Kansallispukusanastoon voit perehtyä esimerkiksi Suomen kansallispukukeskuksen ylläpitämän kansallispukusanaston kautta.


Taito-lehti
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #18 : 08.02.23 - klo:22:55 »
Ehkä oleb hieman vierastanut  sekä herännäisyyden palvontaa,  se nyt saattaa näyttäytyä körttipuvun yliarvostuksena,  mulle-kanssa-heti _suhtaitumisena,  tai  nöyryyskisana, minä-kyllä-olen-siihen-liian-surkean-arvoton.  Kumpikin saa vierastamaan,  en voi sille mitään.  Enkä usko KörttiHenkeen,  mutta Jumalan Henkeen uskon ,  ja sen liikkuminen ei kai ihmiselle näy. 

Kun innostuin Bonhoefferista,  meni juttu mielestäni överiksi kohdallani,  olkoon vaan että  Keski-Euroopassa,  erityisesti saksaa puhuvalla alueella,  sain kuulla on yhdeenlainen Bonhoeffer-kuume vallalla.  En aivan takkaan tiedä miksi.  Henkilö joka tästä kertoi oli itse koko tyyppiin tuskastunut. 

Voin  edelleen arvostaa -- tuntui että käsitin ensimmäisenä kristinuskosta jotakin kun luin hänen tekstejään, ne siirappiset elämäkerrat,  joissa leivottiin arkisista tapahtumista umpihengellisiä,  ja koko perhettä nostettiimn korokkelle, olin lukenut nuorena ja unohtanut.   Mutta odotellessa opettaja  jäi taka-alalle.

........................

Ekumeenisilla Italian matkoilla tutustuin suunnilleen ikääiseeni naiseen,  hän oli hengellinen etsijä  nuoruudestaan,  mitä en itsestäni voi todeta.  Oli ensin kai kotiseurakunnassaan,  sitten löysi lestadiolaisuuden jostakin suunnasta omansa,  oli siinä aika hurmaannuksissaan mukana vuosia,  kunnes vähitellen m¨
jokin alkoi siinä vieraannuttaa. 

Oli marssinut   kirkkoherranvirastoon:  "Ja nyt tämä lesta lähti!"   Koska ei asunut perinteisellä lestadiolaisalueella,  taisin kysyä mahtoiko kukaan virkaailijoista käsittää.  Hän oli hiljan liittynyt roomalaiskatolilaiseen kirkkoon,  ja  hänelle tärkeitä olivat semmoiset kuin timjami Neitsyt Marian  mieliyrttinä.  Hänen innostumisessaan oli joa tapauksessa jotain miellyttävää,  joskin mietin,
 jaksaako hämn sitä ---  se ei ole ihan helpolta vaikuttava kirkko.  Tapailimme joitakin kertoja reissun jälkeen,  ja se  ettemme tapaa enää, johtui vain  siitä tavallisesta,  molemmilla oli oma sosieteettinsa ja omat juttunsa,  aikaa rajallisesti,  mutta tahtoisin tietää,  mitä hänelle nyt kuuluu.  Tahtoisin todella, ja harmittaa etten edes muista nimeä. 

En usko että suuttuu vaikka tämän kerroin.
------------------- 

En oikein usko, että olisi kovin väärin käyttää Herättäjäjuhlilla körttipukua, jos sen omakseen kokisi,  jos on lukenut niistä ajatuksista, jotka edelsivät koko tavan muotoutumista.  Eri juttu,  että viisainkin viisaus ihmiskäsissä  muuttuu usein vastakohdakseen ja huojennuksesta sukeutuu paineen aiheuttaja tai haaste,  len ko hyvä,  uskallsnko.  En sitä viimeisille juhlille edes ottanut mukaan. 

Olen joutunut niin syvästi ja niin raskaasti olemaan pahoillani koko olemassaoloani,  sitä, etten voi valita millään tietoisuuden tasolla käytöstäni kohtausten aikana,  että  minulla on suurin huojennus ollut,  että minut on lunastettu kokonaan. 

  Minula puhutteli ajatus siitä,  ettei tarvita jatkuvaa trendin aallonharjalla surffaamista --- aikka oma äitini miten sanoi suoraan häpeävänsä rytkyjäni,  ja totta kai toisinaan on aiheellista kunnioittaa muita,  ottaa hyt vähintään huomioon,  pukeutumalla hieman paremmin. 

En jaksa kantaa surupukua syntisyyteni takia  vaikka aihetta olisi,  ja olen pahoillani siitä,  että rippi jäi,   vaikka syyt käsitin,  lopulta tulematta sakramentiksievl kirkolle, jo  Luther oli,  mutta siihen ei liity aine, kuten kasteessa vesi ja ehtoollisessa leipä ja viini. 

------------------------------

Ortodoksisen krkon opetus  jonka mukaan Kristus maksoi meistä vain pohjarahan
 ja loppu on ansaittava kilvoituksella,  sai minut järkyttymään täydellisesti, sillä minä en ikinä voi lunastaa sieluani,  sitä valuuttaa minulla ei ole,   ja kuullessani evl kirkkoherralta,  että koko hinta on maksettu,  ymmärsin kuinka syvän levon tämä oli minulle suonut,  olin sittten innokas etsijä tai tauolla.  Oli muuten körtti   :003:

Mutta siis,  aivan kuten kukin omakseen kokee.  Ainut,  mikä särähti pahasti oli KörttiHenki ---   ovvatko he  Jumalan Hengen vaikutuksen ulkopuolella,  jorka eivät eläissään kohtaa koko herännäisyyttä?    Itselleni se merkitsi paljon,  muttei niin paljoa etten voisi mennä,   jos ja kun alkaa olla fiilis,  että paree olis.

Mistä vaan ne väkirikkahar joukoot haerahan,  jos kovin valikoovaa rupiaa meni olemahan...  :003:
« Viimeksi muokattu: 08.02.23 - klo:23:06 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #19 : 08.02.23 - klo:23:08 »
No niin,  KörttiHenki on JumalanHenki,  Saattaa olla.  Onko aivan aina,  en tiedä.   :kahvi:
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #20 : 08.02.23 - klo:23:11 »
aTuli pitkä juttu ja toistoa, muttei jokaiselle, ja matkan päästä kaikki näyttää taas uudelta,  tai sitten vahvistuu,  kyl näin yhä mietin.  :kahvi:
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #21 : 09.02.23 - klo:06:20 »

   ... Mihin minä menisin? Haluan pois näistä ristiriidoista. Haluan paratiisiin. En tahdo kuolla. Haluan elää 111-vuotiaaksi. 111 on Jumalan puhelinnumero. Se on körttivästin halkiot. Se on virsi ...

http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=5015.msg220985#msg220985


... Virsi 111

111 on Jumalan puhelinnumero

111 muodostuu körttivästin halkioista

111-vuotiaaksi tahdon elää

   Ihminen päättää, Jumala säätää. ...


http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=5477.msg256151#msg256151

Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #22 : 09.02.23 - klo:16:57 »
Tekstissä mainittiinkin erottautuminen suruttomista. Puku on siis tästäkin näkökulmasta surevien asu. Mitäpä heränneet muuta surisivat, kuin syntisyyttään, jonka ovat heränneet näkemään.
Erottautuminen suruttomista surevien asulla ei kuitenkaan johda ilottomuuteen.  :eusa_pray:

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #23 : 09.02.23 - klo:21:09 »
Erottautuminen suruttomista surevien asulla ei kuitenkaan johda ilottomuuteen.

Pikemminkin päinvastoin. Suruttomien ilo on enimmäkseen teeskentelyä.  :003:

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #24 : 10.02.23 - klo:13:19 »
Pikemminkin päinvastoin. Suruttomien ilo on enimmäkseen teeskentelyä.  :003:
Suruttomat ovat yksilöitä, joillakin ilo on enimmäkseen teeskentelyä, muutamilla useimmiten, toisilla harvemmin ja eräät eivät koskaan teeskentele.  :eusa_pray:


Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #25 : 10.02.23 - klo:13:32 »
Körttipuku - puhe (Martti Nissinen) muistotilaisuudessa https://www.youtube.com/watch?v=3_EkNIhgt_8  :eusa_pray:

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #26 : 10.02.23 - klo:14:02 »

   "Vuoden 1701 - virsikirjan
virren 391 säkeistö:

Äl´ann´mun vilpistellä
pois sinust´Jeesu Krist´.
Vaan vahvist´uskoon vielä,
kiinnit´sinuus kiintiäst´,
ett´sotii vahvast´taidan,
mua kätes tukekoon.
Sitt´iloll´veisat´mahdan,
jo kaikk´täytett´on.

Onkohan näitä vuoden 1701 - virsikirjoja jossain myytävänä?
Tuon säkeistön kirjoitin Viljo Porkolan Mitä se on - kirjan lopusta.
Ja kuinka monta virsikirjaa on ilmestynyt vuoden 1701 ja nykyisen virsikirjan välissä?"

http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=1042.0

Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #27 : 10.02.23 - klo:15:07 »
Suruttomat ovat yksilöitä, joillakin ilo on enimmäkseen teeskentelyä, muutamilla useimmiten, toisilla harvemmin ja eräät eivät koskaan teeskentele.

Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että ne, jotka eivät teeskentele, eivät edes ole iloitsevinaan.

Poissa Mörtti-57

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1561
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #28 : 10.02.23 - klo:18:59 »
Tämä nettikirjoittelu on siitä huanoa, kun niin heleposti syntyy monenlaasta ja suurta väärinkäsitystä, kun äkkiseltään laittaa ajatuksiaan riville. Sehän on nähty, että joku voi loukkaantua väärinymmärryksen vuoksi pahastikkin.

Tuskin Kalistajakaan halusi täälä mitään pahaa verta herättää, kun tuumasi: "Tällä foorumilla on tällä hetkellä - itseni lisäksi - muutamia foorumisteja, joille tekisi hyvää poistua v a p a a e h t o i s e s t i foorumilta joksikin aikaa. Pitää paasto. Oma(van)hurskaus pilkistää pahoin jo." Mainitsihan hän lauseessaan myös ittensä.
Kun ei näe kirjoittajan kasvoja, niin eihän voi tietää kirjoittajan tunnetilasta mitään. Siitä ei hyvää seuraa, kun sanoista otetaan aina kiinni kuin fariseus tai publikaani.
Politiikassahan tavataan joka sanaa, mitä poliittinen vastapuoli lausuu ja tartutaan vähäiseenkin asiaan, jolla taas voisi lyörä vastapuolta. Eduskunnan kyselytunnit ovatkin harvoin hyvää katsottavaa kauhean jankutuksen vuoksi.
Paree ymmärtää pikkuusen oikeen ku palio väärin.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Vapaaehtoinen paasto
« Vastaus #29 : 11.02.23 - klo:15:55 »
Rukoillla voi ja pitää. Mutta siitä ei tarvitse kailottaaa. :kahvi:
Pieni rukous riittää. Kailottaminen ei kuulu herännäisyyteen.  :eusa_pray: