Tervetuloa foorumiin. Kaikki saavat lukea, mutta kirjoittaa voivat vain kirjautuneet. Liity joukkoon. Kaikki mielipiteet ovat kirjoittajien henkilökohtaisia eikä foorumilla ole mitään osuutta tai vastuuta niihin.
0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.
Johtuneeko laiskuudesta, muutoksen pelosta.., että diggaan tästä: Immanuel Kant teki päivittäisen kävelylenkinsä täsmälleen niin samaan aikaan, että ihmiset tarkistivat siitä kellonsa.
Jotkut ovat ns. löytäneet itsensä kyseisen reitin taivallettuaan. Minusta saman asian voisi saada aikaan muukin vaellus. Tai irtoaminen entisistä kuvioista. Siis ylipäänsä se, että poistuu tutuksi tulleesta tavasta olla olemassa, siirtyy toiseen paikkaan ja tapaan elää elämäänsä pätkän verran eteenpäin. Etukäteen ei voi tietää, mitä vastaan tulee.
Olen samaa mieltä. Ei Santiago de Compostelan vaelluksessa ole muuta hyvää kuin suosittu kohde, hyvät etappipalvelut ja merkitty reitti.
Compostela on kuulema fyysisesti yllättävän raskas.
Elokuussa on vaellus Juuan Nälkömäestä Aholansaareen.
Vaellatko sinä myyrä, ja jos vaellat, vaellatko jalkaisin - pappamopo jää Poutiaisen liiteriin?