Kirjoittaja Aihe: "Ukkojen aika"  (Luettu 5013 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Bengt Sandberg

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 903
  • Vieras.
"Ukkojen aika"
« : 09.05.17 - klo:21:15 »
Ukkojen aikana 1860 – 1870 henkilö kohtainsesti minun olisi ollut mahdollisesti paljon helpompaa käsitellä hengellistä elämääni. 
Ei olisi tarvinnut kuunnella pitkiä selvityksiä esimerkiksi vaikka miten Sanaa luetaan ja missä sitä saa lukea.

Olisiko sielunhoito ollut syvällisempää tai puhuttelevampaa silloin ”ukkojen aikana”?
Uskon että olisi.

Sillä nykyisin jos haluaa yksittäistä tai ryhmä sielunhoitoa, niin pahin vihollinen on kirkon työntekijän kello.
Tämä johdosta minusta sielunhoito jää hyvinkin usein pintapuoliseksi.

Mutta palatakseni ”ukkojen aikaan” niin Pohjanmaalta Nivalainen Taneli Rauhala joka oli syntynyt 1813.
Hänen suurempana voimanaan pidettiin sielunhoidollista puhetta. Tässä lainaus hänen puhuttelussaan:

”Kun tunnet itsesi oikein onnettomaksi, kun ei ole parannusta, ei uskoa, ei mitään hyvää, niin löytyy vielä yksi: Kristus on minut lunastanut. Tartu siihen, siitä lähtee elämä.”

Olavi Tarvainen
Tässä Päivässä eilinen
Herättäjä – Yhdistys 1963
s.125


…”Tartu siihen, siitä lähtee elämä.”…

Lähtee elämä…




Pitäisi löytää enemmän tietoa ”ukoista”.

Poissa Bengt Sandberg

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 903
  • Vieras.
Vs: "Ukkojen aika"
« Vastaus #1 : 10.05.17 - klo:16:05 »
"Niilo Kustaa Malmbergin kuoleman jälkeen 1858 herännyt kansa jäi vaille pappis-johtoa. Alkoi useita vuosikymmeniä kestävä jakso, joka herännäisyyden historiassa tunnetaan nimellä "ukkojen aika". Lahjakkaat maallikot siirtyivät pappien paikalle "kellokkaiksi". Nivalan kellokkaihin kuului Taneli Rauhala, jonka asunto oli Matti Marjoniemen maalla Kepuli-nimisessä torpassa. Taneli-ukko olikin sitten tienviittana Matille Herran luo. Ollessaan vielä suruton nuori isäntämies Matti Marjoniemi tuli kerran Taneli Rauhalan luo ja pyysi seuroja kotiinsa. Taneli-ukko hämmästyi naapurin, "isoisen isännän", pyyntöä ja lausui itseään tarkoittaen: "Korkealtapa nyt tänä vuonna siat saavat rukiita syödä, kun kuhilasten nenistä."

Matti Marjoniemestä tuli Nivalan kellokas, mutta hän alkoi puhua seuroissa vasta Rauhalan kuoltua 1883. Seurapuheissaan Matti oli tosin suppea-aiheinen. Hän oikeastaan toisti aina samaa ajatusta:"Ottakaa ajasta vaari". Hänen voimansa ei ollutkaan puheissa vaan siinä rakkaudessa, jolla hän kokosi ja kantoi ystäväjoukkoa. Hän tiesi puhujalahjainsa rajoitukset eikä siinä suhteessa vaatinutkaan itselleen mitään arvoa ja tunnustusta. Kuvatessaan Matti Marjoniemen merkitystä Nivalan herännäi-syydelle sanoi Vilhelmi Malmivaara: "Palosaaren suuri talo oli aina ystäville avoinna ja isännän sydän lämmin heitä vastaanottamaan. Koko perheeseensä hän istutti saman rakkauden ystäviin. Kanssakäyntiä Etelä-Pohjanmaalla olevien ystävien kanssa hän piti ahkerasti vireillä kuolemaansa asti."


http://www.marjoniemensuku.net/matti_marjoniemi.html




Seuratupa / ihmisyys
Merkillistä kyllä siitä Martti Lutherista ei myöskään pidetty valistuksen ja ortodoksisen yhtenäiskirkon aikana. Herännäisyys (J.Lagus, NGMalmberg, LStenbäck) ja pikkusisko evankeelisuus (Hedberg) löysivät Lutherin 1830-luvulla. NGMalmbergin ystävä maallikkoteologi Wilhelmi Niskanen kirjoitti hieman myöhemmin jopa kommentaarin Ausburgin tunnustukseen. 
Savo, E-Pohjanmaa, K-Pohjanmaa, E-Suomi, Karjala ja Kainuu olivat mukana 1810-1850 herännäisyyden leviämisessä, mutta joitakin kyläkuntia ja pappejakin oli tämän liikkeen sivualueilla. Hieman ennen ukkojen ajan alkua papit lähtivät ja hylkäsivät herännäisyyden. Pappi Malmberg jäi aivan yksin, mutta hänellä oli ystäviä ”ukoista”. W.Niskanen, Arvid Logren, T.Rauhala yms. Mielestäni ”ukkojen ajasta” on jäänyt minulle  mieleeni luettuani mm. kirkkohistoriallisia kertomuksia kiinnostavia asioita. Ukot olivat talonpoikia.
Herännäisyyden piiristä nousseet jotkut kirkkohistorioitsijat pitävät ”ukkojen aikaa” notkahduksena historiassa. Mutta kun papit olivat lähteneet ovet paukkuen beckiläiseen pyhitysliikkeeseen, biblisismiin ja toiset lähtivät muualle parempiin työpaikkoihin. Ukot lukivat vain Lutheria ja seuratilanteissa kävivät Lutherin tekstejä läpi. ”Ukkojen aika” oli aika lyhyt, mutta he pelastivat rakkaan liikkeen ja oli ajallisesti n. 1852-1880". 
   

Alkaa hieman selventää minulle mitä tarkoittaa "kiire talvi".






Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: "Ukkojen aika"
« Vastaus #2 : 10.05.17 - klo:16:29 »
Ukkojen ajasta kirjoittaa mm Samuli Paulaharju kirjassaan Härmän aukeilta osiossa "Körttilääsiä" ss 337-373. Härmäin, Kauhavan ja Ylistaron sekä Lapuan körttien hajaannuksesta oli kyse.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: "Ukkojen aika"
« Vastaus #3 : 10.05.17 - klo:20:07 »

http://www.marjoniemensuku.net/matti_marjoniemi.html

Olipa todella mielenkiintoista luettavaa. Ihan jännälle tuntui lukea "Pidisjärvi oli sen pienimpiä kappeliseurakuntia, jossa oli asukkaita vajaa 2000. Tällaiseen ympäristöön, jossa köyhyys, puute, paheet ja tapainturmelus vallitsivat, saapui 1833 kappalaisen apulaiseksi nuori 26-vuotias Niilo Kustaa Malmberg. Niissä vajaassa viidessä vuodessa, jotka Malmberg vaikutti Nivalassa, hän käännytti paljon pahamaineisen Pidisjärven asukkaita kaidan tien kulkijoiksi."

Tuohon aikaan sitä on vielä käännytetty ihmisiä kaidan tien kulkijoiksi.






Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: "Ukkojen aika"
« Vastaus #4 : 10.05.17 - klo:21:19 »
Tuohon aikaan sitä on vielä käännytetty ihmisiä kaidan tien kulkijoiksi.

Arveletko, ettei enää?

Poissa Bengt Sandberg

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 903
  • Vieras.
Vs: "Ukkojen aika"
« Vastaus #5 : 11.05.17 - klo:22:21 »
"Niilo Kustaa Malmbergin kuoleman jälkeen 1858 herännyt kansa jäi vaille pappis-johtoa. Alkoi useita vuosikymmeniä kestävä jakso, joka herännäisyyden historiassa tunnetaan nimellä "ukkojen aika". Lahjakkaat maallikot siirtyivät pappien paikalle "kellokkaiksi". Nivalan kellokkaihin kuului Taneli Rauhala, jonka asunto oli Matti Marjoniemen maalla Kepuli-nimisessä torpassa. Taneli-ukko olikin sitten tienviittana Matille Herran luo. Ollessaan vielä suruton nuori isäntämies Matti Marjoniemi tuli kerran Taneli Rauhalan luo ja pyysi seuroja kotiinsa. Taneli-ukko hämmästyi naapurin, "isoisen isännän", pyyntöä ja lausui itseään tarkoittaen: "Korkealtapa nyt tänä vuonna siat saavat rukiita syödä, kun kuhilasten nenistä."

Matti Marjoniemestä tuli Nivalan kellokas, mutta hän alkoi puhua seuroissa vasta Rauhalan kuoltua 1883. Seurapuheissaan Matti oli tosin suppea-aiheinen. Hän oikeastaan toisti aina samaa ajatusta:"Ottakaa ajasta vaari". Hänen voimansa ei ollutkaan puheissa vaan siinä rakkaudessa, jolla hän kokosi ja kantoi ystäväjoukkoa. Hän tiesi puhujalahjainsa rajoitukset eikä siinä suhteessa vaatinutkaan itselleen mitään arvoa ja tunnustusta. Kuvatessaan Matti Marjoniemen merkitystä Nivalan herännäi-syydelle sanoi Vilhelmi Malmivaara: "Palosaaren suuri talo oli aina ystäville avoinna ja isännän sydän lämmin heitä vastaanottamaan. Koko perheeseensä hän istutti saman rakkauden ystäviin. Kanssakäyntiä Etelä-Pohjanmaalla olevien ystävien kanssa hän piti ahkerasti vireillä kuolemaansa asti."

Alkaa hieman selventää minulle mitä tarkoittaa "kiire talvi".
http://www.marjoniemensuku.net/matti_marjoniemi.html

Tuohon aikaan sitä on vielä käännytetty ihmisiä kaidan tien kulkijoiksi.



Ukkojen ajasta kirjoittaa mm Samuli Paulaharju kirjassaan Härmän aukeilta osiossa "Körttilääsiä" ss 337-373. Härmäin, Kauhavan ja Ylistaron sekä Lapuan körttien hajaannuksesta oli kyse.