Körttifoorumi

Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Kalistaja - 10.12.18 - klo:13:10

Otsikko: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: Kalistaja - 10.12.18 - klo:13:10

  Tampereen herättäjäjuhlilla juhlaopasta lukiessa, juhlilla kuljeskellessa ja juhliin liittyviä haastatteluja lukiessa saattoi saada sen käsityksen, että herännäisyydessä on vasta vuonna 2018 ryhdytty käsittelemään vuoden 1918 tapahtumia.

 Noinhan ei ole.

Otetaanpa esiin, käyttöön ja luettavaksi vaikka Hengellinen Kuukauslehti  8/ 1956. Tuossa lehdessä on Ahti Lampelan yli kolmesivuinen kirjoitus otsikolla Punainen ja valkoinen. Siinä todetaan muun muassa:

- Punainen ja valkoinen eivät enää puhuttele tämän kansan nuorta polvea niin, kuin ne sanat koskettavat v:n 1918 miehiä ja naisia ja kansamme itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä ylennyttä polvea...

Lampela muistuttaa Korkeasta Veisusta, jossa on: Minun rakkaani on valkoinen ja punainen...

- Todella: punainen ja valkoinen ovat Herramme Jeesuksen Kristuksen värit, ja niissä voivat yhtyä tämän maan punaiset ja valkoiset, ja loppua veljesvihan kirot. Se tiedetään ystävienkin parissa.

Lampela jatkoi HK:ssa vuonna 1956:

- Kohta vuosikymmen on kulunut siitä, kun seurojen alkaessa ahdistettuun mieleen tuli ikään kuin helpotuksena: Kas, tuossapa ovat Kristuksen värit. Ikkunalaudalla kukki silmieni edessä punainen ja valkoinen verenpisara. Verenpunainen kello näytti ikään kuin suojelevan valkeata sydäntä. Siitä lähtien on punainen ja valkoinen puhutellut sydäntä entisestä poiketen.

Lampelan koko teksti käsittelee kahden jo mainitun värin ( paljolti yhteiskunnallista ) tematiikkaa, historiaa, Kristusta ja Raamattua.

Tuo siis vuonna 1956.

Tampereen herättäjäjuhlat, joissa mainittu asia nostettiin ikään kuin uudeksi asiaksi, järjestettiin siis vuonna 2018.

Että täten.

 :kahvi:
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: vasara - 11.12.18 - klo:10:51
  130 vuotta on Hengellinen Kuukausilehti käsitellyt kait yhteiskunnallisia ilmiöitäkin.   Mikä merkitys herännäisyydellä on ollut teollisuuspaikkakuntien työväestön keskuudessa? :icon_rolleyes:   Haavion ja Karekseni olen lukenut, vaan vähän on jäänyt mieleen, että olisi aihetta muisteltu.   Yltiöisänmaallisuudesta ja punavihasta on kyllä mainintoja, myös muissa kuin heränneiden historiassa.     Tampereen vaikutuspiirissä eläneenä aihe on ollut kiinnostava myös toisten silloisten herätysliikkeiden käyttäytymisen ja toiminnan kannalta. :icon_lol:
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: 1944 - 11.12.18 - klo:13:04
Vasara kirjoittaa asiasta. Varmasti  aiheesta on kokemuksiakin, kun on alueella asunut. Minulla ei ole läheisiä suhteita kumpaankaan osapuoleen, joten voin kirjoittaa, että valkoista kohtaan on myös vihaa tunnettu toiselta puolelta tähän päivään asti. Näin asiat menevät. Yltiöisänmaallisuudesta en osaa kirjoittaa, koska se tunnettanee henkilökohtaisena tunteena. Minua voinee siitä myös syyttää, kun kirjoitan Wanhoissani "isänmaan kunnian päiviltä" musiikkiani. Musiikkimakuni lienee puolueeton, koska samoilla sävelmillä on laulettu ja kaikki mikä on mennyttä minua kiinnostaa.
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: Riitta-mummi - 11.12.18 - klo:13:22
Minulla on käsitys että toisella osapuolella tunnettiin pitkään katkeruutta ja toisella ylemmyyttä.
Ne ovat tuntemuksia jotka ovat tutut kaikissa kahdenvälisissä konflikteissa, pienissäkin, avioliitoissakin.
Mistä näihin apua ? Yksin sydämen anteeksiaanosta ja - pyytämisestä.

Kun maamme on tunnettu rauhaturvaajina ja- välittäjinä, tulisi jo alkaa sopia nämä ' oman pesän' asiat.
 :eusa_pray: :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: seppos - 11.12.18 - klo:17:31
Tämä on ollut hyvin yksilöllistä. Isoisäni olivat vankeja toinen valkoisten vankina Tammisaaressa ja Suomenlinnassa ja toinen bolshevikkien vankina Pietarissa ja myöhemmin valkoisten vankina Viipurissa. Toinen, joka kävi nämä kotimaiset vankileirit läpi ja hänen veljensä kuoli Tammisaaren leirille kuoli itse vasta 1969 oli innokas Tannerilainen ja vihainen vai kommunisteille, jotka varastivat Neuvostoliittoon työkaluja työpaikalta.
 Toinen kuoli 1942, joten hänestä en tiedä sen kummempaa. Meillä ei kotona koskaa puhuttu politiikkaa ja osapuolten sieluilla oli rauha. Varoittaisin vain yleistämästä, koska olemme yksilöitä, ettemme vahingossa tuomitse syyttömiä.
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: vasara - 11.12.18 - klo:21:35
 Yksilöllistähän tuo on kokemus, oli suku kummalla puolella tahansa, tai me jälkeläiset molemmilta.... Rakkaus ylitti raja-aitoja jo ainakin -30 luvulla... :icon_confused:
 Lapuan sillan pielessä syntyneen rovastin kanssa on jonkun verran syntyjä syviä keskusteltu vuodesta 1973 :icon_rolleyes:lähtien.

 Tampereellehan rakennettiin noin 1880 luvulla Aleksanterin, Finlaysonin kirkot, Evankeliumi Yhdistyksen, vapaan lähetyksen(vapaakirkko), baptistien rukoushuoneet.... körttiläiset taisivat päästä kirkon tiloihin.... eivät tietääkseni ruoushuonetta tehneet.  Hannulan Herätyksen "kirkkojahan" on sitten koko lounaiskulman kyläkunnat täynnään.  :039:
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: Kalistaja - 12.12.18 - klo:12:10
  Tampereen herättäjäjuhlilla juhlaopasta lukiessa, juhlilla kuljeskellessa ja juhliin liittyviä haastatteluja lukiessa saattoi saada sen käsityksen, että herännäisyydessä on vasta vuonna 2018 ryhdytty käsittelemään vuoden 1918 tapahtumia.

 Noinhan ei ole.

Otetaanpa esiin, käyttöön ja luettavaksi vaikka Hengellinen Kuukauslehti  8/ 1956. Tuossa lehdessä on Ahti Lampelan yli kolmesivuinen kirjoitus otsikolla Punainen ja valkoinen. Siinä todetaan muun muassa:

- Punainen ja valkoinen eivät enää puhuttele tämän kansan nuorta polvea niin, kuin ne sanat koskettavat v:n 1918 miehiä ja naisia ja kansamme itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä ylennyttä polvea...

Lampela muistuttaa Korkeasta Veisusta, jossa on: Minun rakkaani on valkoinen ja punainen...

- Todella: punainen ja valkoinen ovat Herramme Jeesuksen Kristuksen värit, ja niissä voivat yhtyä tämän maan punaiset ja valkoiset, ja loppua veljesvihan kirot. Se tiedetään ystävienkin parissa.

Lampela jatkoi HK:ssa vuonna 1956:

- Kohta vuosikymmen on kulunut siitä, kun seurojen alkaessa ahdistettuun mieleen tuli ikään kuin helpotuksena: Kas, tuossapa ovat Kristuksen värit. Ikkunalaudalla kukki silmieni edessä punainen ja valkoinen verenpisara. Verenpunainen kello näytti ikään kuin suojelevan valkeata sydäntä. Siitä lähtien on punainen ja valkoinen puhutellut sydäntä entisestä poiketen.

Lampelan koko teksti käsittelee kahden jo mainitun värin ( paljolti yhteiskunnallista ) tematiikkaa, historiaa, Kristusta ja Raamattua.

Tuo siis vuonna 1956.

Tampereen herättäjäjuhlat, joissa mainittu asia nostettiin ikään kuin uudeksi asiaksi, järjestettiin siis vuonna 2018.

Että täten.

 :kahvi:

Asia on hypähdellyt vähän sivuraiteille. Tarkoitukseni oli sanoa, että tätä punainen & valkoinen -asiaa ja asetelmaa on käsitelty herännäisyydessä siis jo paljon ennen Tamperetta sovintoa hakien ja Kristus esille ottaen.  Tampereen viime kesän herättäjäjuhlilla ja sen yhteydessä saattoi saada käsityksen, että vasta Tampereella... Toki erilaisissa kotikeskusteluissa, kaveripiireissä ja yhteiskunnallisissa kokoontumissa tätä asiaa on tavalla tai toisella puitu tietenkin jo sadan vuoden ajan. :kahvi:
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: Pena - 12.12.18 - klo:12:32
Tampereen viime kesän herättäjäjuhlilla ja sen yhteydessä saattoi saada käsityksen, että vasta Tampereella...

Kenties saattoi, mutta sitä vaikutelmaa tuskin pyrittiin luomaan. Pikemminkin liityttiin yleisempään sadan vuoden takaisten tapahtumien käsittelyyn. Minusta on tärkeää, että sodan kuvaan saatiin uusia sävyjä kovin kahtiajakautuneeksi jähmettyneen käsityksen sijaan. Kummallakin puolella oltiin mukana kovin monenlaisista syistä. Sen lisäksi palautettiin mieleen, että suuri osa suomalaisista pyrki olemaan tapahtumista sivussa.
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: Riitta-mummi - 12.12.18 - klo:14:01
Kaija Pispa käsitteli aihetta puheessaan Tampereen Julilla Vuoroveisuissa 7.7.2018:

https://herattajajuhlat.fi/4515-vuoroveisuut-kaija-pispa
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: myyrä - 05.01.19 - klo:16:45
  130 vuotta on Hengellinen Kuukausilehti käsitellyt kait yhteiskunnallisia ilmiöitäkin.   Mikä merkitys herännäisyydellä on ollut teollisuuspaikkakuntien työväestön keskuudessa? :icon_rolleyes: 

Asuin nuoruuteni Suolahdessa, tarkemmin Suolahden ja Äänekosken noin puolivälissä vuosina 1968-1983. Keskikoulun ja amiksen kävin tietyistä syistä Äänekoskella. Kaksi pientä teollisuuspaikkakuntaa, joitten molempien valtuustoissa oli selvä vasemmistoenemmistö. Suolahdessa ykkönen oli SKDL ja koskella SDP (jos sitä voi nykyään vasemmistoon laskea...ennen sai.) Kavereita oli niin porvaris- kuin työläisperheistäkin (myös tyttöystäviä  :060:) Herännäisyydellä ei ollut paljon mitään merkitystä kummissakaan perheissä...sen uskallan sanoa kokemuksesta. Tämä johtui ja johtuu kyllä siitä, että körttiläisyys ei ole Äänekoskella juurikaan tunnettua; Suolahdessa kyllä jonkin verran. Kyllä minusta aika outoa olisikin, jos agraarioloista lähtenyt liike, ja vielä uskonnollinen, olisi juurtunut tehdaspaikkakunnalle. Kyllä siellä Lapuan lahtarit ja valkohurtat tiedettiin, vaikka sisällissota ei seutua koskenutkaan. Siis vastaus kysymykseen on: ei merkitystä. 
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: Pena - 05.01.19 - klo:17:13
Mikä merkitys herännäisyydellä on ollut teollisuuspaikkakuntien työväestön keskuudessa?

Kotka tunnetaan savolaisten Amerikkana. Kun aikoinaan järjestimme kotiseurat, saimme mukaan iäkkäitä kotkalaisia, jotka kertoivat vanhempiensa muuttaneet työn perässä kaupunkiin Siionin virret taskussaan.
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: PekkaV - 06.01.19 - klo:04:52

    Siis körtit ovat vaikuttaneet suolana myös tehtaissa. Pelloilla ovat saaneet ja saavat huutaa vapaasti Jumalaa apuun.



Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: myyrä - 07.01.19 - klo:10:18
    Siis körtit ovat vaikuttaneet suolana myös tehtaissa. Pelloilla ovat saaneet ja saavat huutaa vapaasti Jumalaa apuun.

Jaa...en kyllä yhtään körttiä huomannut tehtaissa (Metsäliitto, Tikkurilan Väritehtaat, Neste) työssä ollessani. Onhan niitä siellä "suolana" saattanut olla. Pelloilla varmaan paljonkin körttejä, sitä en lähdekään tällä kepufoorumilla kiistämään. Se kepulaisten "suolana" olo on nyt nähty neljän vuoden aikana ja onneksi hallitus vaihtuu.
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: seppos - 07.01.19 - klo:10:41
Jaa...en kyllä yhtään körttiä huomannut tehtaissa (Metsäliitto, Tikkurilan Väritehtaat, Neste) työssä ollessani. Onhan niitä siellä "suolana" saattanut olla. Pelloilla varmaan paljonkin körttejä, sitä en lähdekään tällä kepufoorumilla kiistämään. Se kepulaisten "suolana" olo on nyt nähty neljän vuoden aikana ja onneksi hallitus vaihtuu.

Tuo kepufoorumiksi nimittäminen liioittelee liian paljon. Meitä ei kepulaisia on runsaasti ja aina on saanut olle omaa mieltään. Toivon, että puoluenimitykset pidetään poissa foorumilta.
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: Pena - 07.01.19 - klo:11:05
Jaa...en kyllä yhtään körttiä huomannut tehtaissa työssä ollessani.

Mitä kerroin edellä siioninvirsien kanssa Kotkaan joskus tulleista savolaisista sisältää sellaisen sivujuonen, että teollisuuskaupungin kirkollinen ilmapiiri kertoman mukaan torjui aikoinaan tulokkaiden edustaman hengellisyyden. Rankin tarina oli kertojan isästä, joka suivaantui herätyskristilliseen kirkkoherraan niin sydänjuuriaan myöten, ettei jalallaan astunut kirkonmäelle. Kotiimme tulleet seuravieraat olivat siis hiukan kuin kaapista mönkiviä piilokörttejä (tai pikemminkin heidän jälkeläisiään).
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: 1944 - 07.01.19 - klo:15:49
Kuopion Sorsasalossa on tänä päivänä iso puuteollisuuden massankeittolaitos. Minulla oli sen saaren rannoilla minkkien ja supien pyyntilupa em firman joltakin pomolta. Tunsin "talon" työntekijöistä kaksi, kun kävivät kesäisin herättäjäjuhlilla.
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: juhani - 19.01.19 - klo:21:13
Tuo kepufoorumiksi nimittäminen liioittelee liian paljon. Meitä ei kepulaisia on runsaasti ja aina on saanut olle omaa mieltään. Toivon, että puoluenimitykset pidetään poissa foorumilta.
Kiitos!
Otsikko: Vs: Punaista ja valkoista ( sovintoasia) herännäisyydessä jo paljon ennen Tamperetta
Kirjoitti: Viisveisaaja - 02.02.19 - klo:16:03
Jaa...en kyllä yhtään körttiä huomannut tehtaissa (Metsäliitto, Tikkurilan Väritehtaat, Neste) työssä ollessani. Onhan niitä siellä "suolana" saattanut olla. Pelloilla varmaan paljonkin körttejä, sitä en lähdekään tällä kepufoorumilla kiistämään. Se kepulaisten "suolana" olo on nyt nähty neljän vuoden aikana ja onneksi hallitus vaihtuu.
Myyrä, älä nyt aloita.

Olen ollut tehtaan liukuhihnan orja kerran jos toisen.

Sulla isot sympatiat meille orjille liukuhihnan ja kiitos iso.