Päivän virsi 8

[Riitta-mummi]

SV 49   Syntien paulasta irrota meidät

https://www.youtube.com/watch?v=TtqsTR5aFBw

1. Syntien paulasta irrota meidät,
joudu jo, Jeesus, ja voimasi tuo.
Heikot ja horjuvat helmaasi nosta,
johda ja kanna ne laumasi luo.
Siellä on meille nälkiintyneille
kylliksi ruokaa, sen armosi suo.

2. Vihreille niityille johdata meidät,
sanasi laidun on ihmeellinen.
Vie veden ääreen ja virvoita siellä
lähteestä armon ja laupeuden.
Luo ilomieli, suo pyhä kieli
kiittäen veisata murheellisten.

3. Kosketa, Jeesus, myös sielujen pohjaa,
saata ne armoa tarvitsemaan.
Herätä meidät ja Hengellä ohjaa
syntimme nöyrästi tunnustamaan.
Herättyämme sydämestämme
taivuta sinua palvelemaan.

Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, J. Löytty 2013

[Riitta-mummi]

VK  579   Oi Herra korkein valtiaamme

https://www.youtube.com/watch?v=Z0rZox0wL9M

1.
Oi Herra, korkein valtiaamme,
kansaamme kaitse, armahda.
Hengelläs siunaa päämies maamme
ja esivaltaa johdata.
Suo vallankäyttöön viisautta
ja vastuun mieltä, rakkautta.

2.
Oi Herra, siunaa Suomen kansa,
tee siitä palvelijasi,
se että täällä toimissansa
sinua aina kuulisi.
Suo mieli uskollinen meille,
varjelus Suomen heimon teille.

3.
Oi Herra, siunaa synnyinmaamme
runsailla taivaan lahjoilla,
niin että ahkeroiden saamme
rakentaa maata rauhassa.
Myös lapsenlapset saavat kiittää,
kun halki aikain armo riittää.



Alfred Brynolf Roos 1868. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1937, 1984. | Sävelmä: Dimitri Bortnjanski 1822.

[Riitta-mummi]

VK 8   Nyt tahdon käydä vastaan

https://www.youtube.com/watch?v=3zD1RS5zh04

1.
Nyt tahdon käydä vastaan
maailman auttajaa,
vaan kuinka voisin tietä
hänelle valmistaa?
Oi Jeesus Kristus, itse
valaise minutkin,
niin että tullessasi
valmiina olisin.

2.
Kuin kansa kerran tielle
levitti vaatteita,
hajotti palmupuista
tuoreita oksia,
niin sydämeni tuokoon
sinulle kiitostaan,
riemusta vihannoikoon
elämä kokonaan.

3.
On kaikki valmistettu
puolesta tuomitun.
Vapahdit vihan alta
synteihin sidotun.
Kun rauha oli poissa
ja ilo kaukana,
kiiruhdit, rauhantuoja,
toit ilon taivaasta.

4.
Siis, sielu, näitä muista
myös tuskan aikana.
Ei epäilysten valtaan
tarvitse suostua.
On ystäväsi läsnä,
hän ovella jo on.
Hän rauhansa voi antaa
keskelle ahdingon.

5.
Näin Herraasi saat luottaa
öin päivin kokonaan
kyselemättä suotta,
tuleeko auttamaan.
Hän voi, hän tahtoo tulla,
hän tietää vaivasi
ja täynnä rakkautta
sen muuttaa rauhaksi.

6.
Myös syntisi hän tuntee
ja aina uudestaan
sen tuoman murheen alta
vapahtaa armollaan.
Hän voi, hän tahtoo tulla,
hän voittaa kiusaajan,
hän katkoo valheen verkot
ja kahleet kuoleman.

7.
Saa tuomionsa kerran,
ken Herraa kiroaa,
vaan joka häntä etsii,
sen Herra armahtaa.
Oi saavu, aurinkomme,
ja loista, valaise,
ilosi valtakuntaan
vie meidät perille!




Paul Gerhardt 1653. Suom. Elias Lönnrot 1874. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Melchior Teschner 1615.

[Riitta-mummi]

VK 11   Sinua Kristus odottaa

https://www.youtube.com/watch?v=fBD5rqRZEJE
1.
Sinua, Kristus, odottaa
kirkkosi ristin tiellä.
On ahdistusta täynnä maa,
vaan viivyt, Herra, vielä.
Oi, milloin kuivaat kyyneleet
ja vaivastamme lopun teet?
Jo joudu, Herra Jeesus!

2.
Jo täällä seurakunnassa
kanssamme aina kuljet.
Suot voimaa armon sanasta
ja siunaukseen suljet.
Kuitenkin huokaa sielumme,
sinua nähdä kaipaa se.
Jo joudu, Herra Jeesus!

3.
Suo meidän aina valvoa
ja kestää uskossamme.
Rohkaise heikot armolla,
kun saavut, auttajamme,
kun kohta huudon pauhina
soi sydänyössä valtava:
Nyt ylkä häihin saapuu!

4.
Sinua, Jeesus, kaipaamme
ja taivaan ihanuutta.
Ah, siellä kuivuu kyynele,
veisaamme virttä uutta.
Suo kestävyyttä kaikille
ja voimaa toivonvirteemme:
Jo joudu, Herra Jeesus!




Dora Rappard 1875. Suom. Martti Ruuth 1903. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Englannissa noin 1535.

[Riitta-mummi]

SV 80  Ristin luona ankkurissa

https://www.youtube.com/watch?v=J7KZiG_YFcE

1. Ristin luona ankkurissa
laivan olla pitäisi.
Myrskyn kuljetettavissa
ajelehtii purteni.
Läpi tuulten, aallokon
vaikeata paluu on.

2. Aalto nousee, myrsky pauhaa,
veden varaan vajoan.
Valheellista mielenrauhaa
lohdukseni tavoitan.
Herra haaksirikkoisten,
auta, että huku en.

3. Jeesus, tunnen kaipausta,
omaksesi haluan,
mutta toista ajatusta
hetken päästä noudatan;
epävakain sydämin
huojun edestakaisin.

4. Anna, Herra, päivän koittaa
sydämeni pimeään,
jolloin armon valo voittaa,
jolloin omaksesi jään.
Kuule, auta, paranna,
hoida rakkaudella.

Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, K. Pispa 2012

[Riitta-mummi]

VK   197   Ajasta aikaan varjellut

https://www.youtube.com/watch?v=PL2jwEPTBPQ

1.
Ajasta aikaan varjellut
Herra on kirkkoamme,
sanallaan meitä ohjannut
kaikissa vaiheissamme,
vieläkin tahtoo siunata
kansaansa köyhää armolla,
tarjota taivahan rauhaa.

2.
Taivasten yltää taivaisiin
kunnia kuninkaamme,
kuitenkin halpaan temppeliin
luoksemme Herran saamme.
Siunaten armolahjoillaan
Herra on seurakunnassaan
kansansa keskellä täällä.

3.
Kaste ja usko yhteen näin
kirkoksi meidät liittää.
Kristusta täällä vierekkäin
elävät kivet kiittää.
Joskus vain kaksi yhdessä
on koolla Herran nimessä,
silloinkin Kristus on läsnä.

4.
Tänne kuin äidin armaan luo
johdata, Herra, meitä.
Henkesi lahja meille suo,
suojaasi meidät peitä.
Lähetä kirkko maailmaan
kutsua suurta kantamaan
keskellä aikojen pauhun.

5.
Kirkkoon kun kellot kutsuvat,
suo sinne tiemme johtaa,
niin että kasvos armahat
kansasi siellä kohtaa.
Sinua, Herra, kiitämme!
Ristisi voitto kaikille
tuonut on autuuden toivon.


Nicolai Frederik Severin Grundtvig 1837. Suom. Lauri Pohjanpää 1923. Uud. komitea 1937. Virsikirjaan 1938. Säk. 3 suom. Anna-Maija Raittila virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Ludvig Lindeman 1840.
Sama sävelmä: 251

[Riitta-mummi]

SV 30   Ah Jeesus, Herrani


1. Ah Jeesus, Herrani,
kirkasta toivosi,
yöhöni synkkään näännyn,
puoleesi vaivoin käännyn.
Suo armon aamun koittaa,
yö epäilysten voittaa.

2. Pois pilvet hajota,
huoleni huojenna.
Raota salaisuutta,
armosi avaruutta.
Jo yksi säde sieltä
valaisee synkkää mieltä.

3. Taas saavun eteesi.
Vaivattu mieleni
tarvitsee uskallusta
pyytääkseen lohdutusta.
Pääsenkö lähellesi
ja suojaan siipiesi?

4. Suo, että kuulla saan
äänesi uudestaan.
Päivässä, arkityössä,
illassa, sydänyössä
odotan kutsuasi
orpona, luotunasi.

5. Opeta luottamaan,
vaikka en kuitenkaan
voi nähdä silmilläni
sinua vierelläni.
Vakuuta armostasi,
suo kasvaa lapsenasi.

Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, VK 1938, VK 1986, M. Nuorva 2015

VK 308   https://www.youtube.com/watch?v=0HTjBRQTluo

[Riitta-mummi]

SV 89  Airuet, nyt maitten ääriin

https://www.youtube.com/watch?v=XBaC3jvMjnQ

1. Airuet, nyt maitten ääriin
rauhan juhlaa soittakaa.
Kuuluttakaa kaikkialle:
Kansat kokoon saapukaa.
Juhla alkaa Siionin
pidoin yltäkylläisin.

2. Tulla saatte, kaikki luodut,
jälkeläiset Aadamin.
Sovituksen päivä koitti
syntisille viimeinkin.
Älä enää pakene,
pelätä ei tarvitse.

3. Ontuvat ja raajarikot,
köyhät, maahan poljetut,
mykät, sokeat ja kuurot,
kaikki juhlaan kutsutut,
syökää nyt ja nauttikaa
maitoa ja hunajaa.

4. Herramme on huonoillekin
runsaan pöydän kattanut.
Tulla rohkenemme mekin,
kujiltamme kutsutut.
Armon ovi aukeaa,
jokainen nyt tulla saa.

Arkkivirsi 1786, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, J. Löytty 2013

[Riitta-mummi]

VK 7   Valmistu Herran kansa

https://www.youtube.com/watch?v=K77d_Zm7Qmc

1.
Valmistu, Herran kansa,
nyt vastaanottamaan,
kun saapuu taivaastansa
kuningas päälle maan.
On hänet maailmaan
valkeudeksi suonut,
Vapahtajaksi tuonut
Jumala armossaan.

2.
Suurelle vieraallenne
nyt tietä raivatkaa
ja portit sydäntenne
hänelle aukaiskaa.
Tie tehkää suoraksi.
Te laaksot, kohotkaatte,
te vuoret, vaipukaatte
aukeiksi, sileiksi.

3.
Nöyryyttä, hiljaisuutta
Jumala rakastaa,
ei kärsi kopeutta,
ylpeitä vastustaa.
Kun sydän haluinen
Herraansa odottaapi,
se tietä valmistaapi
tulolle Jeesuksen.

4.
Oi Jeesus, armon tuoja,
nyt sydän avaja,
ja uuden mielen luoja,
tie itse valmista.
Voi, jospa minäkin
huoneesi olla voisin,
niin kiitokseni toisin
sinulle, armoisin.




Säk. 1–3 Valentin Thilo nuorempi 1642, säk. 4 saksalainen 1657. Suom. Elias Lönnrot 1874. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Ranskassa 1557.

[Riitta-mummi]

SV 95   Armon suurin taideteos


https://www.youtube.com/watch?v=XldMYlwYnmI

1. Armon suurin taideteos,
kallis yksinkertaisuus,
siinä uskolle on kruunu,
rakkaudelle kantavuus.
Kaiken pohjana jos emme
pidä taivaan armoa,
orjuutta on vapautemme,
työt ja toimet turhuutta.

2. Jeesusta kun ainoastaan
katsoo sielu levoton,
siinä, ristin kärsijässä,
kaikki tarpeellinen on.
Siinä yksinkertaisuutta
oppia saa syntinen,
armahdusta aina uutta
ihmetellen, kiittäen.

3. Joka seuraa Jeesustansa
sinne, minne johtaa hän,
joka hänen askelissaan
löytää kutsun tärkeimmän,
häntä kiehtoo arjessansa
yksinkertaisuuden tie,
häntä, Jeesus, rakastamaan,
palvelemaan muita vie.

4. Siispä kaikki armon lapset
armohoitoon turvatkaa.
Kiirehtikää Herran vaunuun,
pois ei kukaan jäädä saa.
Pyytäkää nyt Vapahtajaa
ajamaan ja ohjaamaan.
Hänpä tietää, milloin kovaa,
milloin hiljaa kuljetaan.

5. Vaaroja on matka täynnä
yli vuorten, virtojen.
Tietä emme itse näytä,
Herra kyllä tekee sen.
Älkää mistään huolehtiko,
hän tuo kaiken mukanaan.
Pois jo kaikki turha pelko,
nukkukaa te vaunuun vaan.

August G. Spangenberg, ruots. 1745. suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, H. Kivekäs 1971, uud. 1.−3. säk. L. Ravantti 2016

[Riitta-mummi]

SV 118   On kaita Herran tie

1. On kaita Herran tie,
se vaivan alle vie.
Jos sillä tiellä lienet,
niin muista: köyhät, pienet
kantavat Herran iestä
seuraten Ristin Miestä.

2. Vaan riemuitakin saa
se, jota johdattaa
Herramme seurassansa
armollaan, voimallansa.
Jos painava on taakka,
hän auttaa loppuun saakka.

3. Matkalla taivaaseen
oppaaksi eksyneen
ei oma järki riitä,
et valoa saa siitä.
Valona kirkkaimpana
on tiellä Herran sana.

4. Hän sinut armahtaa,
et synnin palkkaa saa.
Et uuvu puolitiehen,
hän saattaa matkamiehen
armossaan taitavasti
perille, kotiin asti.

5. Lieneekö yhtäkään,
ken kantaa ristiään
nöyrtyen alle painon
ja tuskan, pilkan, vainon,
sen tiedät, Jeesus, yksin,
kruunattu kärsimyksin.

6. Siis hoida minua
horjuvaa, heikkoa
ja liitä seuraajiisi,
rakkaisiin ystäviisi,
niin ettei mitään puutu.
Armo ei koskaan muutu.

Abraham Achrenius 1769, uud. W. Malmivaara 1893, H. Kivekäs 1971, L. Ravantti 2014

[Riitta-mummi]

SV 154   Kun, Herra, maailmamme loit


1. Kun, Herra, maailmamme loit,
sen taiten uurastit
ja viimein lepäsit.
Näin meille työn ja levon toit.

2. Kun pelto leivän lahjoittaa,
se lepoon kynnetään.
Maa kääntää kylkeään,
taas talven jälkeen kasvaa saa.

3. Kun työ on raskas, kiireinen
ja alleen uuvuttaa,
niin luvallasi saa
levätä voimaa keräten.

4. Varjele, etten työtä tee
vain vuoksi kunnian
tai vallan, tavaran;
se katoavaan kahlitsee.

5. Vaan aina sitä muista en:
on syytä kiitokseen,
kun työni, jota teen,
tuo leivän jokapäiväisen.

6. On arjessansa ihmisten
näin onni ahertaa,
kun levätä myös saa.
Niin teemme, Herra, kiittäen.

Teppo Nuorva 2000

[Riitta-mummi]

VK 17  Ilon päivä verraton

https://www.youtube.com/watch?v=2-fGJA59kLw&t=21s

1.
Ilon päivä verraton
koitti maailmalle,
poika syntynyt kun on
neitsyt Marialle.
Taivaan Herra iäinen
ihmiseksi syntyen
tuli veljeksemme.
Isä antoi armossaan
ainoansa päälle maan
pelastajaksemme.

2.
Riemuviestin enkeli
kertoi paimenille:
”Vapahtajan lähetti
Isä ihmisille.
Lapsi teille syntynyt
seimessänsä lepää nyt,
hallitsija taivaan.”
Orjan muodon otti hän,
antoi meille elämän,
luoksemme jäi vaivaan.

3.
Neitsyestä maailmaan
syntyi Jumalamme
käydäksensä kuolemaan
meidän puolestamme.
Sana tuli lihaksi,
Herra ihmislapseksi,
muuten hukkuisimme.
Ilman Herraa Jeesusta,
ilman ristin uhria
vaivaan joutuisimme.

4.
Halki maan ja taivasten
kaikuu kaikkialle
kiitoslaulu enkelten
armon Jumalalle:
”Jumalalle kunnia
olkoon korkeuksissa,
rauha maailmassa.”
Kerran saamme kumartaa
Isän Poikaa ainoaa
taivaan kunniassa.




Säk. 1 latinalainen Dies est laetitiae 1300-luvulta. Saks. ja säk. 2 1422. Ruots. ja säk. 3–4 Olavus Petri 1530. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Uud. Samppa Asunta ja Anna-Maija Raittila 1984. | Sävelmä: Keskiajalta / Böömissä 1531.

[Pena]

https://www.youtube.com/watch?v=onPg7GTygL8

[Riitta-mummi]

SV 119   Luo Jeesuksen me riennämme


1. Luo Jeesuksen me riennämme
voimattomuudessamme
ja tunnustamme hänelle
tien väärän kulkemamme.
Nyt pyydämmekin: virvoita
uudestaan Hengen voimalla,
ja neuvo, johda aina.

2. Kun hitaus ja ylpeys
jäytävät sieluamme,
ja ahdistus ja epäilys
näin ovat kiusanamme,
niin silmät luomme Jeesukseen,
muistamme hänen kärsineen
pitkänäperjantaina.

3. Nyt, Jeesus, sinuun uskomme,
armosi aina kestää,
suot turvan turvattomalle,
voit kiusaukset estää.
Jos vihollinen hirmuinen
saa meidät ansaan syntien,
sen mahti alas paina.

4. Kun, Jeesus, kuljet matkassa,
niin pelkomieli haihtuu,
masennus, huoli kalvava
iloiseen toivoon vaihtuu.
Siis oma sauva murtukoon.
Nojaamme ristin sovintoon,
kuljemme voitokkaina.

5. Siis kiitos Vapahtajamme,
kun autoit turman tieltä,
toit voiman voimattomalle
ja puhuit rauhan kieltä.
Kun matkan vaiva taakse jää,
suo meidän virsi virittää
taivaassa autuaina.

Arkkivirsi 1827, uud. W Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, J. Löytty 2013