Minä en nyt näe kuka täällä olisi "vastustamassa seurakuntalaisten aktivointia äänestämään vaaleissa". Ennemminkin mietitään keinoja, joilla seurakuntalaisia voitaisiin aktivoida äänestämään.
Voi olla, että pointtisi meni ohi.
Minäkin toivoisin että äänestysprosentit olisivat korkeammat. Mutta karsastan äänestysaktiivisuuden nostamista seurakuntavaalien
tärkeimmäksi asiaksi kahdesta syystä:
1. Kaikissa seurakunnissa on todellisia asioita hoidettavana eli ratkaisuja tehtävänä. Nämä asiat - ja se että ne tulevat hoidettua - ovat tärkeämpiä kuin vaalit, eivätkä siksi saa jäädä vaalijärjestelyjen alle. Mitään järkeä ei olisikaan vaaleissa, jotka pidettäisiin pelkästään äänestämisen vuoksi.
2. Suurin osa seurakuntalaisista jättää äänestämättä, mutta
ei sen takia että he olisivat tyhmiä, valistumattomia, väärän tietoisuuden vallassa tms. Heitä ei tarvitse holhota, kun vaan on järjestetty heille mahdollisuus valita, äänestävätkö vai eivätkö. Äänestämättä jättäminen ei myöskään välttämättä tarkoita, että ko. henkilöt olisivat niin tympääntyneitä ja tyytymättömiä, etteivät viitsi edes äänestää. Monet yksinkertaisesti eivät tunne tarvetta vaikuttaa asioihin, vaikka mahdollisuus olisi.
Kuningasajalta peräisin olevasta
paroikiaaliperiaatteesta (ihminen on sen seurakunnan jäsen, jonka alueella hänellä on virallinen asuinpaikka maallisen oikeuden mukaan) seuraa, että jos työ, opiskelu tai muu elämäntilanne pakottaa asuinpaikan vaihdokseen, on pakko liittyä johonkin ylhäältä määrättyyn seurakuntaan - tai erota kirkosta (jos siis haluaa nauttia esim. Helsingin tai Ruotsinpyhtään kunnan jäsenen etuja). Uuteen seurakuntaan ei välttämättä kotiudu, eikä tämän tarvitse olla oma, seurakunnan, tai seurakuntahallinnon vika. Tai vika ylipäätään, oikea kotiseurakunta on edelleen olemassa, vaikka se olisi kaukanakin.
Minä en tästä syystä äänestänyt viime vaaleissa (satoi), ja tuskin äänestän tänäkään vuonna. Minulle on nimittäin ihan sama ketä työntekijöiksi valitaan, pidetäänkö tuomasmessuja tai kirkkokonsertteja tms. Kirkkolaki velvoittaa joka tapauksessa järjestämään jumalanpalvelukset sunnuntaisin ja pyhinä, ja saarnaamaan siellä Jumalan sanaa puhtaasti sekä toimittamaan sakramentti oikein. Yhtään sen enempää minä en nk. kotiseurakunnastani kaipaakaan.
---
Vielä olen muuten sitä mieltä, ettei pieni äänestysprosentti romuta edustuksellisen demokratian periaatteita. Sen sijaan se voi vaikuttaa valittavien vallankäyttäjien hienosti sanottuna
legitimiteettiin. Minut valittiin vuoden 1998 vaaleissa Sääksmäen seurakuntaneuvostoon 20 äänellä! Ei siinä voinut paljon rinta rottingilla kulkea sanomassa, että minä edustan niin ja niin suurta porukkaa. Eikä minulla ollut mitään tietoa siitä mitä he olisivat minulta odottaneet - muuta kuin että osallistun harkitsevasti ja vastuullisesti tarpeelllisten päätösten tekoon. Olisin silti ollut aika harmissani, jos joku olisi asettanut seurakuntaneuvoston päätösten oikeutuksen kyseenalaiseksi sen vuoksi, että äänestämässä kävi vain kymmenkunta prosenttia seurakuntalaisista. Luultavasti olisin silloin kysynyt: "Missäs ne vaalit sitten pidettiin, missä äänestettiin seurakuntaneuvoston valitsemista
vastaan?"