Keskustelu > Seuratupa
Iltahartaus 14.
Riitta-mummi:
Psalmit 115
Luota Herraan, Israel
1Älä meille, Herra,
älä meille anna kunniaa,
mutta anna kunnia omalle nimellesi,
sinä hyvä ja uskollinen!
2Miksi saisivat vieraat kansat sanoa:
»Missä on heidän jumalansa?»
3Meidän Jumalamme on taivaassa.
Kaiken, mitä hän tahtoo, hän myös tekee.
4Muiden kansojen jumalat ovat hopeaa ja kultaa,
ihmiskätten työtä.
5Niillä on suu, mutta ne eivät puhu,
niillä on silmät, mutta ne eivät näe.
6Niillä on korvat, mutta ne eivät kuule,
niillä on nenä, mutta ne eivät haista.
7Niillä on kädet, mutta ne eivät kosketa,
niillä on jalat, mutta ne eivät kävele,
niiden kurkusta ei kuulu mitään ääntä.
8Niiden kaltaisiksi tulevat niiden tekijät,
kaikki, jotka niihin turvaavat.
9Sinä, Israel, luota Herraan!
Hän on sinun turvasi ja kilpesi.
10Aaronin suku, luota Herraan!
Hän on sinun turvasi ja kilpesi.
11Te, Herran palvelijat, luottakaa Herraan!
Hän on teidän turvanne ja kilpenne.
12Herra muistaa meitä ja siunaa meitä,
hän siunaa Israelin sukua,
hän siunaa Aaronin sukua.
13Herra siunaa niitä, jotka häntä palvelevat,
niin pieniä kuin suuria.
14Lisätköön Herra kansaansa,
teitä ja lapsianne, polvesta polveen.
15Siunatkoon teitä Herra,
hän, joka on tehnyt taivaan ja maan.
16Taivas on Herran,
maan hän on antanut ihmisille.
17Eivät kuolleet ylistä Herraa,
ei yksikään, joka on hiljaisuuteen laskeutunut.
18Mutta me kiitämme Herraa
nyt ja ikuisesti.
Halleluja!
https://www.youtube.com/watch?v=i0MCTpQJ8Wc&list=RDi0MCTpQJ8Wc&start_radio=1
Riitta-mummi:
Johannes 3
Jeesus ja Nikodemos
1Fariseusten joukossa oli Nikodemos-niminen mies, juutalaisten neuvoston jäsen. 2Hän tuli yöllä Jeesuksen luo ja sanoi: »Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Ei kukaan pysty tekemään sellaisia tunnustekoja kuin sinä, ellei Jumala ole hänen kanssaan.» 3Jeesus vastasi hänelle: »Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.» 4Nikodemos kysyi: »Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?»
5Jeesus vastasi: »Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. 6Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. 7Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: ’Teidän täytyy syntyä uudesti.’ 8Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.»
9»Miten tämä kaikki on mahdollista?» Nikodemos kysyi.
10Jeesus vastasi:
»Etkö sinä, Israelin opettaja, ymmärrä sitä?
11»Totisesti, totisesti: me puhumme mitä tiedämme ja todistamme siitä mitä olemme nähneet, mutta te ette ota vastaan meidän todistustamme. 12Jos te ette usko, kun puhun teille tämän maailman asioista, kuinka voisitte uskoa, kun puhun taivaallisista! 13Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika.
14»Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, 15jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän. 16Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
17»Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. 18Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. 19Ja tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden. 20Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. 21Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta.»
Johannes Kastaja ja Messias
22Tämän jälkeen Jeesus lähti opetuslapsineen Juudeaan. Hän viipyi siellä heidän kanssaan jonkin aikaa ja kastoi ihmisiä. 23Myös Johannes kastoi edelleen; hän oli Ainonissa, Salimin lähellä, missä oli runsaasti vettä, ja ihmisiä tuli sinne kastettaviksi. 24Johannes ei näet vielä ollut joutunut vankilaan.
25Kerran Johanneksen opetuslapset kiistelivät erään juutalaisen kanssa puhdistautumisesta. 26Opetuslapset menivät Johanneksen luo ja sanoivat: »Rabbi, nyt on ruvennut kastamaan myös se mies, joka oli kanssasi Jordanin toisella puolen ja josta annoit hyvän todistuksen. Kaikki menevät hänen luokseen.»
27Johannes vastasi: »Kukaan ei voi ottaa mitään, ellei sitä anneta hänelle taivaasta. 28Te voitte itse todistaa, että minä sanoin: ’En minä ole Messias. Minut on lähetetty kulkemaan hänen edellään.’ 29Sulhanen on se, jolla on morsian. Mutta sulhasen ystävä seisoo hänen vieressään ja kuuntelee, mitä hän puhuu, ja iloitsee suuresti sulhasta kuunnellessaan. Niin iloitsen minäkin, ja iloni on nyt täydellinen. 30Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.»
31Hän, joka tulee ylhäältä, on kaikkien yläpuolella. Joka on maasta, on maan tomua ja puhuu tämän maailman asioista. Hän, joka tulee taivaasta, 32todistaa siitä, mitä on nähnyt ja kuullut, mutta kukaan ei ota vastaan hänen todistustaan. 33Joka ottaa hänen todistuksensa vastaan, tunnustaa, että Jumala puhuu totta, 34sillä hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu julki Jumalan sanat. Ei Jumala anna Henkeään määrämitalla. 35Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaiken hänen valtaansa. 36Sillä, joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään.
https://www.youtube.com/watch?v=TyZTiMcAwb0
Riitta-mummi:
SV 103 Maa, katso, Herran käsi jo
https://www.youtube.com/watch?v=SidKNWFNXOA
1. Maa, katso, Herran käsi jo
ojentuu suojaksesi.
Ja huomaa, armon aurinko
valaisee synkkyytesi.
Se valo vanhurskauden
ja armoistuin ikuinen
tuo lohdutusta, rauhaa.
2. Kun Jeesus tänne alensi
itsensä tuskaan, vaivaan,
Isänsä hänet korotti
hallitsijaksi taivaan.
Ja hänen seurakuntansa
Kristuksen morsiamena
veisailee kiitosvirttä.
3. Maa, taivas vaikka kumartaa
edessä ystävämme,
hän virvoittaa ja lohduttaa
murheista sydäntämme.
Hän meitä siunaa, varjelee
ja voimallansa hallitsee
maailmaa kaikkinensa.
4. Riemussa taivaallisessa
myös muista murheitamme
ja sieltä korkeudesta
viitoita polkujamme.
Sinusta voima säteilee.
Myös meidät väkeviksi tee,
valaise varjot tiemme.
5. Rukoile meitä muistaen
ja puhu puolestamme,
kastellen, maata muokaten
vahvista juuriamme.
Näin meitä armoon istuta,
vainioillasi varttua
päivästä päivään anna.
6. Paimenna, kaikkivaltias,
ja kutsu lampaitasi.
Huolehdi meistä, laupias,
ja ohjaa sauvallasi.
Hengellä laumaa johdata,
eksyneet yhteen kokoa,
pieninkin turvaan kanna.
7. Ylistys, kiitos, kunnia
soi taivaaseen maan päältä.
Se kuule, Herra korkea,
ja vastaan ota täältä.
Äänellä paremmalla me
soisimme ylistävämme
sinua ikuisesti.
Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, M. Nuorva 2015
Riitta-mummi:
Päivän sana
Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän. Sitä teille antaa Ihmisen Poika, sillä Isä, Jumala itse, on merkinnyt hänet sinetillään.
Joh. 6:27
Virsi 202 Jeesus sana elämän:
https://www.google.com/search?q=jeesus+leip%C3%A4+el%C3%A4m%C3%A4n+tule+meid%C3%A4n+keskellemme&rlz=1C1JJTC_fiFI1084FI1084&oq=jeesus+leip%C3%A4+el%C3%A4m%C3%A4n+tule+meid%C3%A4n+keskellemme&gs_lcrp=EgZjaHJvbWUyBggAEEUYOTIHCAEQIRigATIHCAIQIRigAdIBCTEzMDk0ajBqN6gCALACAA&sourceid=chrome&ie=UTF-8#fpstate=ive&vld=cid:48b501ca,vid:0LEPofJd-5o,st:0
Riitta-mummi:
Psalmit 62
Jumalan edessä minä saan rauhan
1Laulunjohtajalle. Jedutunin tapaan. Daavidin psalmi.
2Jumalan edessä mieleni hiljenee,
hän antaa minulle avun.
3Hän on kallio, hän on minun pelastukseni,
hän on linnani, minä en horju.
4Kuinka kauan te jatkatte syyttelyänne,
hyökkäätte kaikki kimppuuni?
Minä olen kuin kaatuva seinä tai luhistuva muuri.
5He juonittelevat syöstäkseen minut maahan,
he rakastavat valhetta.
Suullaan he siunaavat,
mutta sisimmässään he kiroavat. (sela)
6Hiljene, sieluni, Jumalan edessä!
Hän antaa minulle toivon.
7Hän on kallio, hän on minun pelastukseni,
hän on linnani, minä en horju.
8Jumalassa on pelastukseni ja kunniani.
Hän on luja kallio,
hänessä on turvani.
9Luottakaa aina Jumalaan,
tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa!
Jumala on turvamme. (sela)
10Ihmisiin ei ole luottamista,
he ovat vain tuulenhenkäys.
Vaakakupissa he eivät paljon paina,
kaikki he ovat tyhjää ilmaa.
11Älkää luottako väkivaltaan,
älkää rakentako ryöstösaaliin varaan.
Vaikka omaisuutenne karttuu,
älkää kiinnittäkö siihen sydäntänne.
12Jumala on sanonut kerran,
kahdesti olen tämän kuullut:
Jumalan on valta.
13Sinun, Herra, on uskollisuus.
Sinä maksat ihmiselle
hänen tekojensa mukaan.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta