"Ilmaisella" voitaisiin tarkoittaa tässä muutakin kuin materiaalista korvausta. Esimerkiksi ystävälle sukulaisesta puhumattakaan annetaan, mutta vieraalle ei. Näin pääsemme keskustelemaan ""verkosto"-ilmiöstä, joka verkosto taas muodostuu... niin millaisin ehdoin?
Lapsuudesta voimme lähteä hakemaan selitysta. Ympäristötekijät, geenit muodostavat yhdistelmän, joka säätelee valmiuksia pärjätä elämässä.
Sinnikkyys, sisu, kestävyys, luottamus, usko, itsetuntemus kannattelevat, ettei ole tarvetta mennä luukulle eikä soppajonoon nauttimaan yhteiskunnan köyhäinapua.
"Köyhät meillä on aina keskellämme", totesi esimieheni.
Yhteisesti yhteiskuntana on tarkoituksenmukaista minimoida "ilmaisen" jakamisen tarve, luoda olosuhteet ihmisen kasvuun ihanteena "kukin tulee toimeen omillaan". Sitaateissa, sillä kukaan ei tule toimeen omillaan. Toisaalta kaikkien on vain yksinkertaista tultava toimeen omillaan - tulevatkin - aikansa.
Ihmisen ajat ovat eri pituisia.
Aika on kallis, sillä se on rahaa. Aika ei ole ilmaista. Aika maksaa. Kaikki maksaa. Kaikesta on viimeisen veräjän tuolla puolen tehtävä tili.
Mikään ei ole ilmaista.