Körttifoorumi

Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Sanneli - 01.06.05 - klo:18:12

Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Sanneli - 01.06.05 - klo:18:12
...mielipiteitä termistä uskovainen? Millainen mielikuva siitä tulee, koetko sen hyväksi vai huonoksi, ketkä luokitellaan uskovaisiksi jne. Sana on vapaa.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: myyräpartio - 01.06.05 - klo:18:35
ihminen, joka uskoo jumalan/jumalien/[insert higher power of choice here] olemassaoloon. däts it.


edit: tämän luokittelun perusteella siis aika monet ihmiset ovat uskovaisia, vaikka he eivät sitä omasta mielestään olisi. mutta en kyllä tajua kyseisten ihmisten logiikkaa, sillä jos sitä rajaa ei tuohon vedetä niin mihin sitten. jos rukoilee 1,2 kertaa päivässä on uskovainen?
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Teme - 01.06.05 - klo:18:42
Uskovainen - ihminen, josta Jumala pitää kiinni. ;) Minä henk. koht. en uskalla kyllä lähteä ketään luokittelemaan mihinkään suuntaan. Satun vain tietämään, kuinka pahasti saattaa sattua, kun joku menee pistämään ihmisen väärään kategoriaan julkisesti.

Teme
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: myyräpartio - 01.06.05 - klo:18:50
Ja saa olla aika herkkä, jos moisesta vetää herneen nenään.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Sanneli - 01.06.05 - klo:18:58
Uskovainen on siinä mielessä paha termi, että sillä on niin helppo luokitella ihmisiä: "Minä olen uskovainen, sinä et!" ja siinä välissä ei sitten olekaan mitään.

Itse olisin taipuvainen ajattelemaan. "Sinä olet uskovainen, minä en, olenpahan vain herätysliikkeeseen kiinni kasvanut rassukka."
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: m.k - 01.06.05 - klo:22:33
Itse käsitän uskovaisella sellaisen ihmisen, joka aktiivisesti harjoittaa uskoaan, eli käyvät seuroissa tai jumalanpalveluksissa. Termiä kuulee ainakin nuorten suussa käytettävän oikeastaan vain ja ainoastaan negatiivisessa merkityksessä, muuten en osaa sanoa.

Niitä ihmisiä jotka oikeasti uskovat Jumalaan ja ajattelevat tällaisia asioita kovinkaan usein, on ehkäpä jo vähemmistö kansastamme. Enemmistö kyllä kuuluu kirkkoon, mutta se on eri asia että onko ajatellut asioita vai kuuluuko vain koska ei ole jaksanut erotakaan.

Minä en kyllä ketään ihmisiä harrastuksien takia luokittele mihinkään ryhmiin, minulle on aivan sama mitä joku muu tekee sunnuntaiaamuna 10 ja 11 välissä. Minä nukun, kirkossa käyn hyvin harvoin (jouluna ja pääsiäisenä?). Seuroissa viihdyn jotenkin paremmin, en tiedä mistä johtuu.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Teme - 01.06.05 - klo:23:09
Lainaus käyttäjältä: "myyräpartio"
Ja saa olla aika herkkä, jos moisesta vetää herneen nenään.


Jos mun kommenttiin viittaat, niin et taida tietää, mitä kaikkea voidaan sanoilla tehdä. Joskus saatan siitä kirjoittaa, mitä kaikkea on saatu aikaan ja mitä tapahtuu, kun jossain vaiheessa snaoja vastaan rakennettu muuri murtuu...

Lainaus
Hengellinen väkivalta tappaa ihmisen sielun, hengen ja lopulta ruumiin. Tai ainakin se muuttaa maailmankuvaa rajusti.


Teme
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Anonymous - 02.06.05 - klo:14:40
Ala-asteella luokkakaverini kysyivät minulta, olenko uskovainen. Vastasin, että joo. Seuraava kysymys oli, että onko teillä telkkaria. Kun vastasin siihenkin myöntävästi, kaverit sanoivat, että et sinä sitten voi olla uskovainen. Selitin, mitä tarkoitin sillä että olin sanonut olevani uskovainen ja he sanoivat, joo kyllä mekin Jumalaan ja Jeesukseen uskotaan, mutta ei me olla uskovaisia. Heille uskovainen oli sama asia kuin vanhoillislestaadiolainen.  :)

Mutta alkuperäiseen kysymykseen vastatakseni olen samaa mieltä Elizan ja Temen kanssa että uskovaiseksi luokittelu, kuten kaikki muukin luokittelu, voi olla vaarallista. Kuka sitten haluaa sanoa olevansa uskovainen ja kuka ei, mutta toisia ei pitäisi mennä tuomitsemaan puoleen tai toiseen.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: mari - 02.06.05 - klo:14:41
joo, se olin minä. Unohdin kirjautua sisään... :oops:
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Kristian - 02.06.05 - klo:16:13
Minustakin luokittelu uskovaisiin ja ei-uskovaisiin on tietyllä tavalla vaarallista, mutta jos välttämättä haluaa luokitella, niin minusta uskovaiseksi voi luokitella kaikki ne, jotka sanovat itse itsestään, että he ovat uskovaisia. (Tulipas oikein hirviövirke.)
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Jari L - 02.06.05 - klo:21:41
Uskovainen on sellainen, joka on ottannut vastaan Jumalan armon, Jeesuksen Kristuksen.

Eikä ainoastaan ottannut vastaan, vaan myös , elää Jeesuksen kanssa.
Sana sanoo myös että , usko ilman tekoja on kuollutta uskoa, Jaakobin kirjeessä, eli ojentaudumme Jumalan sanaan.
Eli parannusta kuolleista teoista ja synneistä.
Sillä uskon olemus on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentatuminen sen mukaan, mitä ei näy. Heb.11:1
mielestäni koko luku on hyvä, sillä se kertoo, mikä on usko.

Sekä uskova myös varjelee sydämensä , niin ettei maailma saastuta sitä.
Uskovaan elämään kuuluu myös pyhitys, sillä ilman pyhitystä ei kukaan ole näkevä Jumalan valtakuntaa Heb.12:14.
Ei omaa pyhitystä, vaan sen minkä Pyhä henki vaikuttaa uskovassa.

näitä ajatuksia tuli nyt ainakin mieleen.. :)
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Juho A. - 02.06.05 - klo:21:51
Lainaus käyttäjältä: "Jari L"
Uskovainen on sellainen, joka on ottannut vastaan Jumalan armon, Jeesuksen Kristuksen.

Eikä ainoastaan ottannut vastaan, vaan myös , elää Jeesuksen kanssa.
Sana sanoo myös että , usko ilman tekoja on kuollutta uskoa, Jaakobin kirjeessä, eli ojentaudumme Jumalan sanaan.
Eli parannusta kuolleista teoista ja synneistä.
Sillä uskon olemus on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentatuminen sen mukaan, mitä ei näy. Heb.11:1
mielestäni koko luku on hyvä, sillä se kertoo, mikä on usko.

Sekä uskova myös varjelee sydämensä , niin ettei maailma saastuta sitä.
Uskovaan elämään kuuluu myös pyhitys, sillä ilman pyhitystä ei kukaan ole näkevä Jumalan valtakuntaa Heb.12:14.
Ei omaa pyhitystä, vaan sen minkä Pyhä henki vaikuttaa uskovassa.

näitä ajatuksia tuli nyt ainakin mieleen.. :)


En ole uskovainen. Ainakaan tuolla mittapuulla.

En osaa nähdä, että uskovaisuus on summa moisista suoritteista. Vaikka kylläkin jos näin olisi, olisi naurettavan helppoa jakaa oikeille uskovaisille kultainen mitali rintaan.

Minusta on aika väkivaltaista lähteä kyselemään toisilta uskon määrää tai sen nimikkeitä, mutta tätä on liikkeellä. Itseasiassa tuskin kukaan on onnistunut välttymään tältä ja jotakin pitää vastata kun sinulta tivataan ja rehellisesti olekin vastannut: "Toisinaan."

mutta minusta koko termi on niin negatiivis sävytteinen että en ainakaan itse käyttäisi sitä mielelläni.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Satunnainen Etsijä - 02.06.05 - klo:22:43
Uskovainen on hän, jonka turva Jumala on.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Teme - 02.06.05 - klo:22:53
Uh.. olipa lista. Onneksi Joh 3:16 ja 1 Joh 1:9 ovat myös Raamatussa... ja Tuomas ja Job ja Daavid ja Jeesus ja Risti ja Ilm 21...

Teme
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Sanneli - 03.06.05 - klo:13:18
Lainaus käyttäjältä: "Jari L"
Uskovainen on sellainen, joka on ottannut vastaan Jumalan armon, Jeesuksen Kristuksen.

Mää en osaa :cry: Tai siis, kyllä mää uskon että Jeesus on mun vapahtaja mutta olen varmaan liian ylypiä että osaisin sen armon ottaa vastaan. Tai no emmää tiiä. :roll:
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Teme - 03.06.05 - klo:16:35
Lainaus käyttäjältä: "Eliza"
Lainaus käyttäjältä: "Jari L"
Uskovainen on sellainen, joka on ottannut vastaan Jumalan armon, Jeesuksen Kristuksen.

Mää en osaa :cry: Tai siis, kyllä mää uskon että Jeesus on mun vapahtaja mutta olen varmaan liian ylypiä että osaisin sen armon ottaa vastaan. Tai no emmää tiiä. :roll:


*pst* se on vain harhaa, että "ottaa Jumalan armon vastaan" ... ihmisen on helppo kuvitella tuollainen, kun ekana on saanut sen armon ilman omia ansioita. (Kyllä sain  hakata kauan päätäni seinään, että tajusin tuon... Jos minun pitäisi ottaa vastaan ja pysyä Jumalan armossa, niin kyllä silloin olisi jo usko jäänyt. Kokemukseni mukaan se on Jumala, joka pitää huolta minun uskostani... vaikka muuta kuinka yrittäisin itselleni joskus vakuutella.)

Teme
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Jari L - 03.06.05 - klo:18:40
Lainaus käyttäjältä: "Teme"
Lainaus käyttäjältä: "Eliza"
Lainaus käyttäjältä: "Jari L"
Uskovainen on sellainen, joka on ottannut vastaan Jumalan armon, Jeesuksen Kristuksen.

Mää en osaa :cry: Tai siis, kyllä mää uskon että Jeesus on mun vapahtaja mutta olen varmaan liian ylypiä että osaisin sen armon ottaa vastaan. Tai no emmää tiiä. :roll:


*pst* se on vain harhaa, että "ottaa Jumalan armon vastaan" ... ihmisen on helppo kuvitella tuollainen, kun ekana on saanut sen armon ilman omia ansioita. (Kyllä sain  hakata kauan päätäni seinään, että tajusin tuon... Jos minun pitäisi ottaa vastaan ja pysyä Jumalan armossa, niin kyllä silloin olisi jo usko jäänyt. Kokemukseni mukaan se on Jumala, joka pitää huolta minun uskostani... vaikka muuta kuinka yrittäisin itselleni joskus vakuutella.)

Teme


Niin omassa voimassa usko ois voinut jäädä...mutta esim. Joh. 1 luku jae 12....mutta kaikille jotka ottivat hänet (Jeesus) vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat häneen nimeensä...eli Jeesukseen.

Noissa edellisissä kommenteissa viitaten..sanoisin että EI OMASSA VOIMASSA VAAN PYHÄN HENGEN VOIMALLA, jonka on luvattu antaa jokaiselle joka uskoo Jeesukseen elämmän pyhitettyä elämää.
sillä tiedämme mm. ettei juomarit , huorin tekijät peri Jumalan valtakuntaa...se vaatii myös meiltä jotain...hyljätä synti.
mutta kiitos Jumalalle siitä että HÄN antaa voiman, jos tahdomme kulkea Jeesuksen jalan jäljissä, kaste haudan kautta.
sanoisin vielä että Jumala ei vaadi meiltä suurta uskoa , vaan USKOA suureen Jumalaan.

lopuksi sanoisin ettei tule väärin käsityksiä..
Vain usko Jeesukseen pelastutaan, mutta jos haluat olla Jumalan käytössä..niin lue 2 tim. 2: 19-23
Kuitenkin Jumalan vahva perustus pysyy lujana, ja siinä on tämä sinetti: "Herra tuntee omansa", ja: "Luopukoon vääryydestä jokainen, joka Herran nimeä mainitsee".
20 Mutta suuressa talossa ei ole ainoastaan kulta-ja hopea-astioita, vaan myös puu-ja saviastioita, ja toiset ovat jaloa, toiset halpaa käyttöä varten.
21 Jos nyt joku puhdistaa itsensä tämänkaltaisista, tulee hänestä astia jaloa käyttöä varten, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis.
22 Pakene nuoruuden himoja, harrasta vanhurskautta, uskoa, rakkautta, rauhaa niiden kanssa, jotka huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä.
23 Mutta vältä tyhmiä ja taitamattomia väittelyjä, sillä tiedäthän, että ne synnyttävät riitoja.

Siunausta t: Jari  :)

Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Jari L - 03.06.05 - klo:18:45
Eliza...
Jeesus rakastaa sinua äärettömästi..
Sinun ei tarvitse muuta kun hyväksyä (uskoa)sen mitä Jeesus on sinun puolesta tehnyt.
Jeesus on antanut sinun syntisi anteeksi Golgatan ristillä ja on mennyt valmistamaan sinulle sijan taivaan kotiin...Eikö se jo laittaa kiittämään ...
Jeesuksen veri puhdistaa tänäänkin....
siunausta Jari :)
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Teme - 03.06.05 - klo:19:57
Miksi puhutaan uudestisyntymisestä, jos ihmisen täytyy ottaa jotain vastaan? Olen nähnyt 4 lapsen syntymän läheltä, ja aktiivinen rooli synnytyksessä on vain synnyttäjällä eikä syntyvällä.

Jostain syystä tuo "uudesti syntyminen" terminä herättää minulla kysymyksiä aika paljon, jos ihmisellä on jotain muuta roolia siinä kuin vastaan tappelu. Joko Raamattu valehtelee ja käyttää väärää sanaa "uudesti syntyminen" tai ihmisellä ei ole mitään aktiivista roolia siinä prosessissa. Minä olen valmiimpi uskomaan jälkimmäiseen kuin ensimmäiseen.

Teme
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Satunnainen Etsijä - 04.06.05 - klo:13:40
Lainaus käyttäjältä: "Jari L"
... se vaatii myös meiltä jotain...hyljätä synti.

Niin siihenhän Jumalan rakkaus meitä ohjaa, elämään ihmisiksi. Mutta ei sillä tavoin kukaan pelastu eikä sillä ole mitään tekemistä pelastuksen kanssa. Ei synti ole tekoja tai tekemättä jättämisiä, ne ovat vain meissä kiinni riippuvan synnin ilmentymiä. (Room. 7:14-25)

Usko on Jumalan teko meissä, emme me voi siihen mitään lisätä, emme yhtään mitään - vastaan ottamista, vaatimusta - mitään.

Ja siinähän se suurin vaikeus on. Tunnustaa, ettei minusta mihinkään ole. Että kaikki on armon varassa, että yksin Jumala, Kristus on turvani.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: myyräpartio - 04.06.05 - klo:16:55
minusta on kaikkeen, koska olen YLI-IHMIN..MYYRÄ!
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Satunnainen Etsijä - 04.06.05 - klo:18:21
Lainaus käyttäjältä: "myyräpartio"
minusta on kaikkeen, koska olen YLI-IHMIN..MYYRÄ!

Toki, toki,... Myyräintöissähän me olemme aika lailla yli-... hmm... vertaisia. :D
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Jari L - 04.06.05 - klo:20:50
Teme kirjoitti:
Miksi puhutaan uudestisyntymisestä, jos ihmisen täytyy ottaa jotain vastaan? Olen nähnyt 4 lapsen syntymän läheltä, ja aktiivinen rooli synnytyksessä on vain synnyttäjällä eikä syntyvällä.


aivan mutta ei me olla vauvoja koko ikäämme ;)

Me joudutaan opettelemaan kävelemäänkin, syömään...eli joudumme olemaan aktiivisia myös...ellei ole sairas lapsi.
Jota on paljon myös hengellisissä piireissä..
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Satunnainen Etsijä - 06.06.05 - klo:00:29
"opettelemaan... olemaan aktiivisia..."

Riippuu ehken paljonkin siitä, mitä tarkoitetaan.

Päivittäinhän joutuu muistuttelemaan (opettelemaan), että vain Jumalan armon varassa...

Sitten on eri juttu, jos nostetaan väkisin pystyyn ja tyrkätään ihmistekoiset kainalosauvat kyynärtaipesiin, jotta köpöttele noilla pitkospuita pitkin hyllyvällä suolla...
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Teme - 06.06.05 - klo:12:34
Luotan yhä enemmänkin siihen, että Jumala kasvattaa meitä Pyhän Henkensä kautta, eikä meidän tarvitse itse olla se aktiivinen osapuoli. Olen nähnyt sen helvetin, joka tulee siitä, että joku laskee kasvunsa oman pyhyyden ansioksi. Siinä ei ole enää armoa lainkaan, vaan lain asettamista muille ja usein vielä sillä tavalla, että omat mokat ja synnitkin vielä viskotaan muiden niskaan, eikä niistä itse oteta vastuuta ihmisten eikä Jumalan edessä.

Olen pahoillani, että minulla on hyvin negatiivinen kuva kristillisyydestä ja erityisesti pyhyyttä korostavasta kristillisyydestä. Sen kristillisyyden negatiiviset jäljet näen itsessäni ja olen nähnyt aivan liian monessa ihmisessä, jotka ovat olleet minulle rakkaita ja tärkeitä. Rauha joidenkin heidän muistolleen.

Minusta Satunnaisen Etsijän tarkoittama aktiivisuus on juuri se ainoa aktiivisuus, joka voi kasvattaa meitä todella tuntemaan Jumalaa, todella rakastamaan lähimmäistä. Ja se lienee ainoa tapa, jolla voimme korottaa Kristuksen omassa elämässämme sille paikalle, johon Hän oikesti kuuluu eli meidän vapahtajaksemme, joka tuli ja sovitti meidät ilman omia ansioita ja joka sovittaa meitä yhä edelleenkin ilman omia ansioitamme.

Teme
Otsikko: uskovaisuus
Kirjoitti: juhani - 07.06.05 - klo:13:12
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon teologiaan kuuluu se, että kun ihminen on kastettu niin hän on uskovainen. Tyrannimainen Jumala pitää häntä uskovaisena. 8) Siinä ei meidän mielipiteet auta.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: An-na - 07.06.05 - klo:20:54
Jos ajattelee sanaa uskovainen pelkästään sanana, eikä liitä siihen mitään mielleyhtymiä, niin sehän tarkoittaa ihmistä, joka uskoo. Tämän kai jo joku muukin totesi.

Mutta... itse en voi sietää sitä sanaa. En ikinä sano, että olisin uskovainen. Koska se herättää niin vahvat ennakkoluulot, ym. Jos joku minulta kysyy, olenko uskovainen, sanon, että uskon Jumalaan, mutta välttelen tuon sanan käyttöä nimenomaan sen aiheuttamien mielleyhtymien vuoksi.

Itselleni, vaikka uskon Jumalaan, sanasta uskovainen minulle tulee mieleen helluntailaiset, vapaakirkkolaiset, vitoslaiset jne., jotka julistavat Jumalan sanaa Kolmen sepän patsaalla, Provinssirockissa ja junassa, he, jotka haluavat kuuluttaa uskoansa koko maailmalle. Ja koska itse olen niin perikörtti, että haluan uskoa hiljaa, eikä se asia paljon muille kuulu, niin en osaa käyttää sanaa uskovainen itsestäni.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Sanneli - 20.06.05 - klo:12:57
Lainaus käyttäjältä: "Jari L"
Eliza...
Jeesus rakastaa sinua äärettömästi..
Sinun ei tarvitse muuta kun hyväksyä (uskoa)sen mitä Jeesus on sinun puolesta tehnyt.
Jeesus on antanut sinun syntisi anteeksi Golgatan ristillä ja on mennyt valmistamaan sinulle sijan taivaan kotiin...Eikö se jo laittaa kiittämään ...
Jeesuksen veri puhdistaa tänäänkin....
siunausta Jari :)

Kiitos :)

Vähän offtopiccia: Mitä mieltä olette termistä "Tulla uskoon"? (Onko tästä jo puhuttu jossainpäin foorumia?)
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Teme - 20.06.05 - klo:20:28
"Tulla uskoon" noh... taustanihan on vapaakirkollinen, joten termi on aika tuttu ja tulkitsen sitä vapaakirkollisesta kontekstista. Siinä asiayhteydessä "tulla uskoon" on synonyymi "ottaa Kristus vastaan", joten minulle "tulla uskoon" -sanonnassa on liikaa mukana ihmisen omaa tekoa. Minä ajattelenkin, että ajatus ihmisen omasta ratkaisusta tai vastaan ottamisesta tai tulemisesta on tulkintavirhe tilanteelle, jossa usko on jo annettu Jumalan toimesta. Siinä tilanteessa ihminen ei voi enää tehdä kait mitään sitä vastaan eikä mitään sen puolesta. Usko on annettu, usko on saatu, usko on tungettu meidän kurkusta alas suoraan sydämeen - kasteessa! Ja siis missä kasteessa? Siinä, jonka meistä useimmat on saanu sylivauvana. Usko saattaa kyllä herätä ravistelemalla Jumalan toimesta ja siinä ihminen saattaa kokea ottaneensa jotain vastaan, vaikka ravistelun tekikin Jumala.

(Ja niille, joita ei ole kastettu vauvana... Jumala antaa uskon myös ohi kasteen.)

Voin olla, että tuossa ajattelussani olen vienyt asian liian pitkälle, mutta en voi nähdä ihmisen ansioksi uskossa yhtään mitään. Pyhä vs. syntiinlangennut. Jos joutuisin pienimmälläkään omalla ansiollani kohtaamaan Pyhän Jumalan, minä tuhoutuisin sillä sekunnilla. Ei taitaisi jäädä edes tomua jäljelle. Onneksi saan kohdata Jumalan Kristuksen pyhyydellä, jonka Hän on antanut meille ristillä tehdyllä sovituksella.

Teme
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Hölkänen - 22.06.05 - klo:23:34
Kristianin määritelmä (eli että uskovainen on itsensä sellaiseksi määrittelevä) on minusta kaikkein paras. Radikaali.netissä on ketju (http://www.radikaali.net/yhteiso/keskustelualue.html?a=11&v=14098 ), jossa aika monta uskovaista (vieläpä sataprosenttista!) ilmoittautuu ihan oma-aloitteisesti. Yksi vitsiniekka kuitenkin osoittaa koko homman typeryyden tyylikkäästi julistautumalla superuskovaiseksi.  :lol: Niinhän se juuri on: termin käyttötarkoitus on muiden kristittyjen yläpuolelle kohottautuminen.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Yasmin - 13.07.05 - klo:23:08
Itse en käytä nimitystä uskovainen, koska lapsena minua kiusattiin sillä nimellä. Käytän mieluummin sanaa uskova, koska siitä ei tule minulle ikäviä muistoja ja outoja mielikuvia. Minulle, kai osaksi niistä lapsuuden kokemuksista johtuen, tulee uskovainen-sanasta mieleen oikein ahdasmielinen virren veisaaja, jolla ei mitään iloa saa olla elämässä.

Mutta kai se uskovainen tai uskova voi olla kuka vaan, joka itseään sellaiseksi nimittää, oli se uskon kohde sitten Jumala tai mikä tahansa. Minusta toisesta ihmisestä ei edes saa mennä sanomaan, ettei hän ole uskovainen, vaikka hän itse tuntisi sellainen olevan. Ei toisen sielunelämää voi kukaan tietää. Mielestäni uskovaisena oleminen ei vaadi sitä, että on aktiivinen seurakuntalainen. Omassa elämässäni hengellisyys on kyllä vahvasti mukana ja olen seurakunnan toiminnassa mukana.

No joo, lestadiolaisen ystäväni mielestä en kyllä ole uskovainen ja jos tapaan hänen ystäviään, he eivät noteeraa minua ollenkaan. Heidän mielestään olen epäuskoinen tai elän väärässä hengellisyydessä. Mutta nyt en enää välitä siitä, ennen se tuntui tosi pahalta. Mutta kun Jumala kerta minut hyväksyy lapsekseen niin mitäpä tointaa tuota mennä joltain lestadiolaiselta kyselemään. Oliko se Aku Räty vai kuka kun kysyi joltain lestadiolaiselta, että onko siellä taivaassa tehty remontti, kun on ovien paikkaa muutettu. No, menikö jo vähän asian viereen tämä juttu...
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Teme - 13.07.05 - klo:23:13
Joo, aika rankkaa tuo toisen uskon huomiotta ottaminen. Minulla siitä on kokemusta, kun olen tehnyt jotain nettijuttuja helluntailaisten kanssa. Siinä toistuvasti (varsinkin kun olen siirtynyt vapaakirkosta luterilaiseksi) minun uskoani ei ollutkaan uskoa, vaan jotain muuta. Mutta joo... siitä jäi ikävät muistot, mutta enpähän enää tule tekemään yhteiskristillisiä juttuja. Uusin lähtee sitten luterilaisuuden pohjalta ja jos joku muu tykkää, niin sitten tykätköön. Kuitenkaan "joku muu" ei pääse vaikuttaan sisältöön.

Teme
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: myyräpartio - 14.07.05 - klo:18:17
Taivaassa tarvitaankin kohta remonttia, kun kaikki lestadiolaiset sinne muuttavat.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Sanneli - 19.07.05 - klo:11:39
Lainaus käyttäjältä: "Hölkänen"
Kristianin määritelmä (eli että uskovainen on itsensä sellaiseksi määrittelevä) on minusta kaikkein paras. Radikaali.netissä on ketju (http://www.radikaali.net/yhteiso/keskustelualue.html?a=11&v=14098 ), jossa aika monta uskovaista (vieläpä sataprosenttista!) ilmoittautuu ihan oma-aloitteisesti. Yksi vitsiniekka kuitenkin osoittaa koko homman typeryyden tyylikkäästi julistautumalla superuskovaiseksi.  :lol: Niinhän se juuri on: termin käyttötarkoitus on muiden kristittyjen yläpuolelle kohottautuminen.

En minä ainakaan uskovaiseksi pystyisi itseäni sanomaan. Liian koriaa tuommonen. Tai myöskään "olevani uskossa", se vasta tyhymältä kuulostaa. :roll:
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Kristian - 30.07.05 - klo:14:41
Olen samaa mieltä muutamien muiden nimerkkien (esim. Annakreeta), että termillä "uskovainen" on negatiivinen sävy valtaväestön keskuudessa juuri vanhoollislestaadiolaisista johtuen. Minusta "uskovainen" on vain henkilö joka uskoo asiaan, jota hänen edustamansa uskonto/suuntaus/lahko (olipa se sitten luterilaisuus, islam, jokin uususkonto tai ihan mikä hyvänsä) edustaa.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Pinni - 10.08.05 - klo:12:01
Sanalla uskovainen on kyllä minun korviini negatiivinen sävy. Jos minä puhun jostakusta uskovaisena, niin ei se kyllä taida tarkoittaa mitään positiivista.
Kerran tosin olin jopa loukkaantunut siitä kun minua ei määritelty uskovaiseksi. Mutta se johtui siitä, että kuuluin määrittelijän kanssa samaan kirkkoon, johon suuri osa suomalaisistakin kuuluu, mutta minä en vain ollut "oikea uskovainen", siksi että hyväksyin naispappeuden.  

Tuli tässä mieleen sekin, kuinka eri tavalla ihmiset suhtautuvat siihen, jos on risti kaulassa.

Minä en pidä sitä minään erityisenä uskonnollisuuden merkkinä. Todennäköisesti ristiä kantava henkilö on joskus käynyt rippikoulun, ja kuuluu kirkkoon, mutta muuta en kyllä rististä menisi päättelemään. Se on monelle vain koru. Pidän ristiä keskustelutoverin kaulassa merkkinä siitä, että jos satun ohimennen mainitsemaan että menen illalla seuroihin, niin minua ei heti katsota kuin jotain vaarallista pieneläintä, vaikka keskustelutoveri ei itse mitään "uskonnollisia aktiviteetteja" harrastaisikaan.

Toisille risti taas on selvä uskovaisuuden merkki. Ja erityisesti "himouskovaisuuden" merkki. Eihän risti kaulassa voi mennä baariin ja juoda alkoholia! Hyi, kirosana, ja sillähän on risti kaulassa! jne.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: myyräpartio - 10.08.05 - klo:12:37
Lainaus käyttäjältä: "Pinni"

Tuli tässä mieleen sekin, kuinka eri tavalla ihmiset suhtautuvat siihen, jos on risti kaulassa.

Minä en pidä sitä minään erityisenä uskonnollisuuden merkkinä. Todennäköisesti ristiä kantava henkilö on joskus käynyt rippikoulun, ja kuuluu kirkkoon, mutta muuta en kyllä rististä menisi päättelemään. Se on monelle vain koru. Pidän ristiä keskustelutoverin kaulassa merkkinä siitä, että jos satun ohimennen mainitsemaan että menen illalla seuroihin, niin minua ei heti katsota kuin jotain vaarallista pieneläintä, vaikka keskustelutoveri ei itse mitään "uskonnollisia aktiviteetteja" harrastaisikaan.

Toisille risti taas on selvä uskovaisuuden merkki. Ja erityisesti "himouskovaisuuden" merkki. Eihän risti kaulassa voi mennä baariin ja juoda alkoholia! Hyi, kirosana, ja sillähän on risti kaulassa! jne.



Jos seuraisit television asiaohjelmia niin tietäisit, että ristillä karkotetaan vampyyrit ja muut pahan lähettiläät, jotka käyvät päälle vaikkei Jessen kanssa enemmälti kaveeraisikaan. Eli siis puhutaan perusturvatoimista!
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Pinni - 10.08.05 - klo:19:17
Lainaus käyttäjältä: "myyräpartio"
Jos seuraisit television asiaohjelmia niin tietäisit, että ristillä karkotetaan vampyyrit ja muut pahan lähettiläät, jotka käyvät päälle vaikkei Jessen kanssa enemmälti kaveeraisikaan. Eli siis puhutaan perusturvatoimista!


Onkin jo vähän ihmetyttänyt, että kenen suunnalta tämä painostava valkosipulin tuoksu aina leijailee.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Johannes - 27.08.05 - klo:09:23
Itselleni uskovainen tarkoittaa Jumalaan turvaavaa ihmistä, mikä vaihtoehto on tainnutkin tulla jo useampaankin kertaan esille tässä ketjussa. Kyllä se taitaa nykymaailmassa olla myös jonkinlainen haukkumasana. Itse en esimerkiksi tykkäisi, jos minua sillä kutsuttaisiin. Joku ehdotti sanaa uskova, mikä onkin paljon parempi sanavalinta.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Iha Miikka Vaan - 13.10.05 - klo:23:33
Uskovainen on ehkä paskin sana mitä löytyy! Sillä se on niin laaja käsite, sillä KAIKKI ihmiset on jollain tasolla uskovaisia. Hindut ovat uskovaisia, Budhat, muslimit, Juutalaiset yms, mutta yleensä Ateistit ovat vahvimpia uskossaan. He uskovat siihen ettei ole mitään luojaa tai mitään yliluonnollista. Heidän uskoaan on vaikein saada horjumaan ja heikkenemään. En tiiä onko katsomukseni hieman typerä mutta asian näin koen. mutta tottakai tässä suhteessa uskovainen myös kristitty ja körtitkin ovat...
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Jaakkoopuukkoo - 14.10.05 - klo:00:30
Lainaus käyttäjältä: "Hölkänen"
Kristianin määritelmä (eli että uskovainen on itsensä sellaiseksi määrittelevä) on minusta kaikkein paras.


Sinänsä hauskaa, että kun punk-ihmisiltä kysyy punkin ja punkkarin määritelmää, saa yleensä analogisen vastauksen...

Muinoin lukiossa mulla oli liikuntatunnilla Herättäjäjuhla -t-paita päällä ja muuan luokkatoveri kysyi pettyneeseen sävyyn, että "Ooksä joku uskis vai?". En oikein osannut sanoa mitään, koska törmäsin pääni sisällä terminologioiden ristiriitoihin, eli siihen, että ko. sana herättää minussa vahvaa vastustusta. Jos tulisi nyt kysymään, vastaisin myöntävästi...
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Hölkänen - 14.10.05 - klo:07:48
Hmm. Olisi kyllä hankala vastata, jos joku suoraan tiedustelisi asiaa noin sanoin. Tunnustan uskoni aina kirkossa käydessäni, mutta uskovaisuus ja usko ovat minusta kaksi eri brändiä. Tahdon korostaa, että en pidä uskoa omana ansionani ja vastaan mieluummin kieltävästi, ettei kukaan saa väärää käsitystä. - Lisäksi silloin saattaa saada osakseen ihmetteleviä jatkokysymyksiä, jotka avaavat tietä moniulotteisemmalle ajatustenvaihdolle.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: llwyd - 14.10.05 - klo:10:15
Tosi monimutkainen kysymys. Koko tämä terminologia tulee siltä kristinuskon alueelta, jota kaikkein vähiten arvostan, mutta monien mielestä se on uskonnon ydin: kirkko, sen perinne ja formaalinen teologia. Minulle nämä taas ovat olleet perinteisiä ihmisen valtapelejä, joita käyttämällä saadaan väestö jaetuksi hallittuihin jäseniin ja hallitsemattomiin ja siten pahoihin ja tietämättömiin ei-jäseniin. Eli kysymykseksi tulee, mikä on kristinuskon ydin, mihin uskomme, toivomme kohdistuu? Itse pidän kristinuskon ytimenä suurta mysteeriä, mahdollista armon lupausta, jota on mahdoton pukea säännölliseksi opiksi ja mahtavaksi organisaatioksi. Juuri näiden asioiden suhteen pidän herännäisyyttä Suomen kirkon elävimpänä osana: se kieltäytyy vallasta ja varmuudesta, omasta viisaudesta. Se vaikenee omista sanoista ja odottaa, toivoo. Uskovaisena en pysty itseäni pitämään, ikävöijä olen.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Jaakkoopuukkoo - 15.10.05 - klo:13:21
Llwyd, puhut viisaasti. Ehkä harkitsen vielä vastaustani. Toisaalta, väittämällä itseni kaltaista ihmistä "uskikseksi", voin ehkä toista tietä murtaa rajoja vahvistavia mielikuvia ihmisten mielissä.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: jude - 17.10.05 - klo:12:11
(http://kuvat2.iltasanomat.fi/iltasanomat/iDoc/1069090-looppi_mv_iso.gif)

(mitä olette tästä mieltä?)
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Sanneli - 17.10.05 - klo:14:36
No voi hyvänen aika, kaikkia sitä näkee ko (ei vielä kovin) vanhaksi elää! Perusesimerkki siitä miks en tykkää termistä "olla uskossa"!!! ](*,)  ](*,)  ](*,)
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: m.k - 17.10.05 - klo:17:00
[ot]Ei mulla mutta, kun että tuo Sarasvuo vois vaikka vetää ****n päähänsä ja paeta vuorille...[/ot]
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Jaakkoopuukkoo - 18.10.05 - klo:00:10
Lintujenkin keskuudessa vallitsee näemmä harvainvalta.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: myyräpartio - 18.10.05 - klo:00:34
Eipä nyt mollata, kun toinen on löytänyt pelastuksen.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: minttu - 18.10.05 - klo:14:30
Lapset, lapset! Nyt vedetään henkeä eikä aleta sokeina raivosta pamputtaa tai hakata päätä seinään. Kyllä maailmaan toisinkin itseään ilmaisevia pitää  mahtua.

Antaa ihmisen "olla uskossa" tai sanoa olevansa "uskovainen", jos hän tuntee ne termit omikseen. Asiahan (kysymys näiden väitteiden paikkansapitävyydestä) on itse asiassa vain hänen ja hänen Luojansa välinen. Ja me muut voidaan sitten puhua vain omasta puolestamme.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: m.k - 18.10.05 - klo:15:55
Se vain, että ainakin minun silmissäni Jari Sarasvuon lausuntojen informaatioarvo ja uskottavuus on täysi nolla. Sattuupa vain olemaan jonkinsortin julkkis...
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Teme - 18.10.05 - klo:16:45
Mutta entäs jos hän puhuukin totta ja sinun pääsi päätyy pölkylle kommentistasi? Sori... mutta toisen uskon väheksyminen tai jopa nollaaminen on   todella törkeä tapa kohdella toista ihmistä ja toisekseen se on sama kuin ottaisi itselleen Jumalan aseman. Minä tiedän melko hyvin, kuinka palasiksi ja kuinka koville se vähäkin usko Jumalaan voi joutua, kun jatkuvasti arvostellaan ja arvioidaan toisen uskoa. En muista, olenko tänne kertoillut siitä, mitä minusta jäi hengellisen väkivallan jälkeen jäljelle.

Teme
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: jude - 18.10.05 - klo:20:33
alkulauseena haluan pahoitella, jos toistan täällä jo moneen kertaan todettua, en ole seurannut aihetta aivan täysipainoisesti. mutta asiaan.

oikeastaan (jälkikäteen on hyvä korjailla) en tarkoittanut tuolla sitä, mitä olette mieltä siitä, että J.S. on "tullut uskoon", vaan enemmänkin, että mitä olette mieltä IS:n tavasta ilmaista kyseinen asia, oli se totta tai ei. onko tämäkin vain temppu, jolla ihmiset saadaan lehteä ostamaan, vai onko lehti todella jotain mieltä "uskoon tulemisesta" ja uskosta yleensä. onko profaanin (lehden tai minkä tahansa) myyminen sakraalilla mielestänne oikeutettua, jos tarkoituksena on nimen omaan juuri myyminen, ei sen enempi?

kuten joku tuossa jo taisikin sanoa, jos joku "tulee uskoon", siinä ei ole mitään paheksuttavaa - ainakaan meillä ihmisillä. ei usko ole meidän annettavissamme tai vastaanotettavissamme. aivan toinen kysymys onkin sitten, miten heihin, "uskovaisiin", suhtautua. epävarma usko vaikuttaa varman vieressä olemattomalta, ja kun vielä joku selittää, miten se on niin helppoa - päästää vain Jeesus sydämeesi - tulee ehkä pahan olon tunne: jos se kerran on niin helppoa, olenko vain niin huono, ettei edes Hän halua tulla, niin syntisten ystävä kuin onkin? Minä kadehdin uskossaan varmoja. Kunpa voisin joskus itsekin saada varmuuden - oikeutetun, onhan Kristus sovittanut kaiken synnin. Mutta silti, tämän tietäen, häilyn ja epäilen. Toivottavasti ymmärrätte, mitä tarkoitan.

Sitä paitsi koko IS-juttu pelaa väärällä terminologialla, nimittäin pari päivää aiemmassa seurakunnallisessa lehdessä, olisiko ollut Vantaan Laurissa, en ole nyt ihan varma, Sarasvuo muistaakseni kertoi, kuinka hän on aina uskonut Jumalaan, mutta nimenomaan ei "ollut uskossa". Jos siis nyt muistan oikein. Korjatkaa, olkaa kilttejä, jos puhun soodaa, muuten olen aivan väärillä jäljillä.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Sanneli - 19.10.05 - klo:14:35
Lainaus käyttäjältä: "jude"
oikeastaan (jälkikäteen on hyvä korjailla) en tarkoittanut tuolla sitä, mitä olette mieltä siitä, että J.S. on "tullut uskoon", vaan enemmänkin, että mitä olette mieltä IS:n tavasta ilmaista kyseinen asia, oli se totta tai ei. onko tämäkin vain temppu, jolla ihmiset saadaan lehteä ostamaan, vai onko lehti todella jotain mieltä "uskoon tulemisesta" ja uskosta yleensä.

Just tuota mää meinasin.
Lainaus
jos se kerran on niin helppoa, olenko vain niin huono, ettei edes Hän halua tulla, niin syntisten ystävä kuin onkin? Minä kadehdin uskossaan varmoja. Kunpa voisin joskus itsekin saada varmuuden - oikeutetun, onhan Kristus sovittanut kaiken synnin. Mutta silti, tämän tietäen, häilyn ja epäilen. Toivottavasti ymmärrätte, mitä tarkoitan.

Presiis. Siksi vastasin tuohon armo ja armottomuus -topikin äänestykseen "En tiedä. Ehkä asia joskus ratkeaa."
Otsikko: Re: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Felix - 05.05.06 - klo:11:59
Lainaus käyttäjältä: "Eliza"
...mielipiteitä termistä uskovainen? Millainen mielikuva siitä tulee, koetko sen hyväksi vai huonoksi, ketkä luokitellaan uskovaisiksi jne. Sana on vapaa.


Hieno topic, jospa annan omaa maustetta sekaan...

Ensinäkin kuka voi määrittää sanan uskovaisen, mitä se oikeastaan on? Joillekin en ole uskovainen toisille olen uskovainen: Minusta uskovaisen voi määrittää yskin JLA.

Ihmisten tivaillessa: oletko uskovainen: Sanon mielummin että uskon. Uskon siihen että JLA pitää lupauksistaan kiinni, vaikka itse en itse aina jaksa uskoa yritän silti parhaani pitää dialogia JLA:n kanssa yllä.
"Minä uskon, auta epäuskoani."

Vältän myös nk ratkaisukristillisyyttä jossa tivaillaan olenko olenko tehnyt
uskonratkaisun:

Miten ihminen voi tehdä ratkaisuja jotka ovat uskonasioihin kytkössä? Mielestäni ei mitenkään: JLA yksin ratkaisee uskon. Jos uskonratkaisua vaaditaan mielestäni siinä tapauksessahan ihminen ehdollistaa JLA:n, eli nk on off suhde, ja näin vesittää armon.

Perustelen kyllä myöhemmin lisää jos joku tahtoo. Korostan kumminkin että tämä on käsitykseni, ja voit olla toistamieltä.

Lopuksi hieman OT:

Monet sanoo että leastadiolaiset luokittelevat toisia, siitä ovatko he uskossa vai eivät. Tämä on ikävä todellisuus, tosin onneksi Se ei päde kaikkiin: Olen saanut lestadiusliikkeen nuorille puhua ja olen kertonut heille omaa uskon näkemystäni- Vastaukseksi on toivotettu JLA:n siunaustakin jopa JLA:n tervettä sanoo osa.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Emerentia - 06.05.06 - klo:21:00
Uskovainen-sanalla on usein vähän ikävä kalske. Minusta sellaiseksi olisi kuitenkin hyvä tunnustautua.

Herätyskristillisyydessä tosiaan puhutaan paljon uskoon tulemista ja "uskossa olemisesta". Ihminen joko on tai ei ole uskossa. Itse vierastan tämmöistä kahtiajakoa. Muiden uskon arvottaminen ei ole meidän tehtävämme, nämä asiat tulee minusta jättää Jumalalle.
Otsikko: Olenko "uskovainen"? Kysykää mummoilta.
Kirjoitti: Hheikki - 06.05.06 - klo:21:19
Uutena ja outona kirjoitan ensimmäistä kontribuutiota körttien kanavalle... En pysty kuvaamaan itseäni "uskovaiseksi". Siinä sanassa on niin paljon alakulttuurin sävyjä ja omia ahdistavia muistoja: on vaadittu selvityksiä ja todisteita uskonratkaisun hetkestä ja henkikasteesta ja raamattunäkemyksen oikeellisuudesta ja syntielämästä luopumisesta ja  täydellisen kuuliaisuuden asteesta ja armolahjaspesialiteetista ja ja ja.

Nykyään jos kysytään uskostani, niin vastaan, että olen... luterilainen kristitty. Jos udellaan enempi, niin kerron, että toinen mummo oli karjalainen ortodoksi ja toinen savolainen körtti. Avomielisellä päällä saatan avautua tilittämään, että haluaisin olla Jeesuksen ystävä.
Otsikko: Re: Olenko "uskovainen"? Kysykää mummoilta.
Kirjoitti: Johannes - 06.05.06 - klo:23:30
Lainaus käyttäjältä: "Hheikki"
Jos udellaan enempi, niin kerron, että toinen mummo oli karjalainen ortodoksi ja toinen savolainen körtti.


Minullakin on justiinsa noin, isän äiti Karjalasta ortodoksi ja äitinäiti Savosta körtti eli käynyt Portaanpään opiston ja sellaista. Äitinisäkin oli ollut herännäisporukkaa, vaikkei opistoa olekaan käynyt, mutta isänisä oli kai ihan tavallinen tapaluterilainen. Ukkeja tosin en koskaan kerennyt nähdä, niin en enempää heistä tiedä. Mummoista on vielä se ortodoksimummo jäljellä.

Itse olen ylpeä kahdenlaisista juurista, luterilaisista ja ortodoksisista ja toivon menestystä kummallekin kirkolle. Samoin katoliset ja helluntailaiset on semmoisia, joista tiedän enemmän ja siten arvostan niitä. Muista en niin tiedä, kun en tiedä oppeja, tapoja ja muuta. On sitten tullut käytyä erilaisissa kirkoissa ja on ollut hienoa huomata, että jokaisella on omat perinteensä ja tapansa, mutta kuitenkin lopulta uskovat samaan Jumalaan.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Sanneli - 07.05.06 - klo:22:21
Mää oon tässä huomannu että mää pystyn nimittää itteäni vaan semmoseksi mitä varmasti olen. Että sen takia en vois itteäni uskova(ise)ksi sanoa kerta mielihän muuttuu joka päivä. Ja aina jos on paha mieli se vaan tuntus teeskentelyltä. Jos nyt joku tajus ton mun tarkotuksen.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Pena - 07.05.06 - klo:23:12
Haluan määritellä itseni pikemminkin seurakunnan jäseneksi kuin yksilönä paremmaksi tai huonommaksi uskovaksi. Raamatulliset kuvat ruumiin osasta, viinipuun oksasta, rakennuskivestä tai lauman lampaasta viehättävät. Yhden osasen ominaisuudet katoavat armollisesti kokonaisuuden moninaisuuden sekaan.
Otsikko: Usko?
Kirjoitti: AKUANKKA313 - 09.05.06 - klo:18:51
Uskovaisuus on niin henkilökohtaisuuksiin menevä asia,
että se on vaikea kysymys.
Jumalan kaipuuta minä kyllä harrastan.
Jumalan esiintymiseen elämässäni on vaikea löytää
logiikkaa.  Vaikka kärsimystä ei voida selittää Jumalan syyksi.
Se on aina maailmassa. Ihminenkin on eläin ruumiiltaan,
etiikaltaan toivottavasti parempi välillä.
Uskonasiat ovat kuitenkin uskonasioita,
niiden todisteleminen olisi liian absurdia.
Papitkin etsivät uskonnollisista teksteistä merkityksiä.
Uskontotiede, kuinka tiedettä se on?
Todennäköisesti sen oppii lukemalla.
Lapsuuden usko on sitä kauneinta uskoa.
Aikuisten maailma on kovempi.
Rahan perässä juoksemista..vai?
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: juhani - 09.05.06 - klo:23:44
Luterilaisen kirkon mukaan käsite "uskovaisuus" on ihan simppeli. Kastetut ovat uskovaisia. Kun minä näen ihan päivittäin nk. ateistikkoja, agnostistia jne. He ovat uskovaisia. He ovat kastettuja.   :evil:
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: juhani - 09.05.06 - klo:23:52
Käsite "uudestisyntyminen" on TÄMÄN MEIDÄN KIRKKOMME hyvä argumentointi. Minä uudestisynnyin 5.9.1963 klo 13. 14. Silloin minut kastettiin. 8)
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: ISOPAAVO - 06.08.06 - klo:03:14
Kyllä Jumalan sanassa on luokiteltu se kuka menee minnekin kun elämän aika on ohitse.
"Jokaisella, joka uskoo Jumalan Poikaan, on tämä todistus sisimmässään. Mutta jokainen, joka ei Jumalan todistusta usko, tekee hänestä valehtelijan, hän kun ei usko itse Jumalaa."


Tieto Jumalasta on annettu kaikille, mutta tieto että on uskossa tulee uudesti syntymisen kautta.Nikodemus sai jeesukselta hyvän opetuksen mitä usko on.Ei silti me emme ole tuomareita.Jumala on yksin tuomari ja pelastaja.Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa.
Mittailu uskon määrästä, laadusta yms.ei rakenna ketään.lampaat ja vuohet eroitellaan aikanaan.pysykäämme tässä toivon tunnustuksessa.Hän tuntee omansa.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Körttiina - 06.08.06 - klo:13:36
Lainaus käyttäjältä: "Jari L"
Uskovainen on sellainen, joka on ottannut vastaan Jumalan armon, Jeesuksen Kristuksen.


Minusta uskovainen on se joka uskoo jumalaansa/jumaliinsa ja toimii oman uskontonsa ohjesääntöjen ja moraalikoodien mukaan, pyrkien oikeamieliseen elämään.

On naurettavaa luokitella vain kristinuskoiset uskovaisiksi, muslimeissa ja juutalaisissakin löytyy hyvin hartaita ihmisiä. Ja tällä en nyt tarkoita mitään pomminrakentaja kiihkoilijoita.
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: PekkaV - 07.08.06 - klo:05:16
Uskovainen on ateistin vastakohta. Uskovainen uskoo Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen, Taivaan ja maan Luojaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi Neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin; nousi kolm...

Minä olen uskovainen.

Usko minua.

Uskomatonta, mutta totta.

Uskottava se on.

Kun usko puhdas säihkyvä on, niin vuoret siirtää voi...

Usko, Toivo ja Rakkaus, ja suurin niistä on Rakkaus.

Pakkaus.

Kun katson ja kuuntelen

Kun kuuntelen ja katson lähinnä olevaa, en muista olevani uskovainen. Kun kuljen hänen kanssaan, uskoni saattaa joutua koetukselle. Uskoni horjuu. Menetän uskoni ja joudun tyhjän päälle.

Saan vahvistusta uskolleni luotettavan ihmisen vakuuttaessa, että Jumala on Rakkaus.

Uskoni palaa huudettuani "Jumala! Jos sinä olet olemassa."

........................................................................................................................ :smt025
Otsikko: Uskovainen? Eli...
Kirjoitti: Pena - 07.08.06 - klo:13:03
Joillakin jumalankieltäjillä tuntuu olevan hyvinkin vahva usko. Kukapa näkisi niin paljon vaivaa olemattoman kieltämiseen? Minusta uskovan vastakohta on suruton, siis hengellisistä piittaamaton.