Miten vietät paastonaikaa?

[Samuli]

n. 300 siikkaria kärsimysvirsien ja n. 5-8 siikkaria pääsiäisvirsien puolesta...  :wink: häh-hää

Mainitsin joskus rippikoulun musiikinopetuksen yhteydessä kärsimysvirret, johon eräs maailman tympeimmällä ilmeellä varustettu teinityttö totesi ykskantaan: "Kaikki virret on kärsimystä."  :lol:

[myyrä]

www.ortodoksi.net

ja

http://www.ortodoksi.net/tietopankki/paasiainen/paasiaisajan_lukupaketti.htm

[juhani]

eikö tämä pitkäperjantai ole ennen pääsiäistä...

[Salis]

Onneksi pääsiäisenviettoon meillä eivät kuulu karnevaalit, eivät lahjavuoret eikä suursiivoukset. Sanoman suuruuden kohtaan Joulua paremmin näissä hiljentymiseen pyrkivissä tekemättömissä teoissa.

Itsekin arvostan tuota kovasti, että pääsiäinen ei ole liian kaupallinen juhla.

No jaa. Perjantaisin, kun tulen kotiin Helsingistr, kaupat ovat täynnä pääsiäisrihkamaa. Pääsiäinen alkoi kaupoissa jo pari viikkoa sitten.

Aion syödä pääsiäisenä aivan normaalisti. Lihaa ja kalaa vähän ja roppakaupalla hedelmiä ja vihanneksia. Mämmiä en paljon suo, koska vatsa reagoi mallakseen. En halua olla pytyllä koko pääsiäistä. :roll:

[Riitta-mummi]

Tulimme puolison kanssa äsken kirkolta rakentamsta Pääsiäisvaellusta.
Oli meitä aika suuri joukko. Kaksi naispappia, kolme lapsi- ja nuorisotyöntekijää, nais-suntio, kaksi mummoa ja viisi kirkkoväärtiä ja yksi diakonia-opiskelija (mies). Satmanin aamun kirjoitus pani oikein tarkistamaan onko naisenemmistö. Niukasti oli.     Huomisen messun jälkeen
pääsee seurakunta vaeltamaan aina kiirastorstaihin asti. Purkutalkoot on torstaina iltapäivällä. Että talkoohommia, messua ja seurat huomena.
Lapsenlapsi tulee virpomaan upo-uuden aviomiehen kanssa huomena ip.
ja pääsiäislammasta kertynee lähisuku nauttimaan ensi sunnuntaina.

Aion kuunnella Atanasian linkin kirkkomusiikkia pienin annoksin edelleen
joka päivä. Sen kummempaan hartauteen en pysty, enkä tekemällä halua.

[korhp]

Yritän paastota TV:n katselusta, se on aika helppoa, kun hyviä ohjelmia tulee niin harvakseen.

[Viisveisaaja]

Juu telkun kattomista tulisi minunkin vähentää.

Pääsiäinen on sellainen yksi surumielinen aika taas.
Kait tulee syötyä puolipakollinen lammasateria joillain katkerilla yrteillä höystettynä ja jos jaksais niin kait joku Bachin hallelujahymni vois olla paikallaan, mutta passioita en jaksa. Pitkiä ja rasittavia.

Kait joku noitavainokin olisi paikallaan. Josko miettisi jonkun paheen ja lopettaisi sen tekemisen, vaikka laiskuruudenhengen ajais ulos kotoa.
Se riivaa täällä, mutta kumma kyllä töissä tulee ahkeroitua ja muualla.

Niin ja josko pääsisi jo kalaan silleen että jäät on jo lähtenyt?

Yhtä kärsimysnäytelmää tää elämä on muutenkin, että toivottavasti kirkoissa ei ole niitä näytöksiä ja jos on ei jaksaisi.
Kaikenkaikkiaan synkkä ja körttiläinen aika tää Pääsiäinen, kunhan alkaa. :roll:

[myyrä]

Yritän paastota TV:n katselusta, se on aika helppoa, kun hyviä ohjelmia tulee niin harvakseen. Punaista lihaa en juuri syö, joten sekin käy helposti. Kupat pullistele keltaista krääsää ja sekään ei kiehdo. Nyt on aikaa lukea ja veisata hyviä virsiä.

Itse katson hyvin vähän telkkaria kun on niin paljon tuota muuta aktiviteettia. Tiedän kuitenkin monia yksinäisiä, joille TV on tärkeä, enkä pidä sen tuijottamista ollenkaan tuomittavana. Kuuleepahan siitä joku edes toisen ihmisen äänen. Joillekin ainoa oikea ihmiskontakti voi olla kaupan kassa, jollekin toiselle pubin baaritiskin tarjoilija. Itsellänikin on ollut aika, jolloin tuttu tarjoilija toimi kuuntelijana ja sielunhoitajana (paremmin kuin joku pappi).

En paastoa enää mistään enkä mitenkään, mutta paastotkoon se, jolla on siihen halua.

[myyrä]

Juu telkun kattomista tulisi minunkin vähentää.

Pääsiäinen on sellainen yksi surumielinen aika taas.
Kait tulee syötyä puolipakollinen lammasateria joillain katkerilla yrteillä höystettynä ja jos jaksais niin kait joku Bachin hallelujahymni vois olla paikallaan, mutta passioita en jaksa. Pitkiä ja rasittavia.

Kait joku noitavainokin olisi paikallaan. Josko miettisi jonkun paheen ja lopettaisi sen tekemisen, vaikka laiskuruudenhengen ajais ulos kotoa.
Se riivaa täällä, mutta kumma kyllä töissä tulee ahkeroitua ja muualla.

Niin ja josko pääsisi jo kalaan silleen että jäät on jo lähtenyt?

Yhtä kärsimysnäytelmää tää elämä on muutenkin, että toivottavasti kirkoissa ei ole niitä näytöksiä ja jos on ei jaksaisi.
Kaikenkaikkiaan synkkä ja körttiläinen aika tää Pääsiäinen, kunhan alkaa. :roll:

  Älä sure viisveisaaja, kyllä se tästä iloksi muuttuu!

Tulee ainakin kesä ja kärpäset.

[B.H.S]

Kuukauden verran tässä on yritetty ymmärtää henkilökohtaisella tasolla. Mitä nöyrtyminen ja itsekeskeisyys merkitsee minun elämässäni. Voin vain sanoa että, helppoa ei ole kasvaa kiittämättömänä ihmisenä.
Tänään Palmusunnuntaina, alkavana kärsimys viikkona riisutaan minulta oma uskoni Jumalaan ja raadollisuuteni paljastetaan koko surkeudessaan.

[Riitta-mummi]

Omatekoinen nöyryys on ylpeyttä, sanoi meidän Leena-pappi tänään saarnassaan. Todellista nöyryyttä ei itse huomaa, toiset sen havaitsee jos sitä oikeaa on. Puhuisipa Leena tästä lisää illalla seuroissa.

[hippiäinen]

Minä varmaan kaivelen liikaakin näitä vanhoja ketjuja, mutta kun näissä on jo niin mukavasti päästy aiheessa alkuun. Näkyi olevan jo toinenkin 'Ajatuksia paastosta' -ketju....

[amanda]

Yhdet koulutoverini olivat ortodokseja, ja näin ihan käytännössä, että ainakin lukiolaisina
he noudattivat paastoa, joka tarkoitti muutakin kuin ruokavalion muuttamista. Toinen tytöistä oli
aika kipakka luonteeltaan, ja paaston aikana hän mm. kävi sopimassa ja pyytämässä anteeksi kiukkujaan.
Meitä luterilaisia se jotenkin nolotti, kun jokainen tiesi, että ihan samanlaisia tässä ollaan.
Ei se anteeksipyytäminen edes levinnyt meidän muiden keskuuteen, vaikka olisi voinut hyvin levitäkin.

[öppiäinen]

Minä varmaan kaivelen liikaakin näitä vanhoja ketjuja, mutta kun näissä on jo niin mukavasti päästy aiheessa alkuun.

Kiitos samoin   Aihehan on taas ajankohtainen.

Voisin viettää paastonaikaa sanomalla monta kertaa "ei mun tarvitse". Ei tarvitse ruveta kaikkeen tarpeettomaan höseltämiseen.

Ajattelin että paasto voisi olla jonkinmoinen tutkimusmatka kristityn vapauteen, ts. vaikka kaikki on sallittua ja kaikesta voi iloita (pl. lähimmäisten vahingoittaminen), ei sitä kuitenkaan tarvitse, ainakaan aina. Voipi siinä miettiä, miltä tuntuu olla ilman jotakin ja jos pahalta niin miten. Miksei voi vaikka olla seuraamatta uutisia, olisiko niin noloa muiden edessä olla ihan kärryiltä pudonnut? Tai olla leikkuuttamatta tukkaa ja muuttua kaikessa rauhassa peikon näköiseksi? Mikä estää, mikä sitoo?

Ja sitten tosiaan kun taas pääsen sinänsä hyvien mutta ei-välttämättömien asioiden ääreen, voi niistä ehkä hetken aikaa muistaa olla kiitollisempi, tajuta etteivät ole itsestäänselvyyksiä.

Ruokapuoli saa nyt olla entistä yksinkertaisempaa jottei tarvitse hellan ääressä turhia seisoskella. Voisin myös miettiä, miksi säilytän niin paljon vanhaa roinaa itseäni sitomassa.

[PekkaV]

Koetan jättää taas karkinsyönnin pois. Ehkä myös juuston - Ekopaasto- ajatus leijuu mielessä, ja juustohan on herkullisuutensa lisäksi mahdottoman hukkaenergian takana.

Toisaalta mietityttää, josko menevät nuo yllämainitut taas puuhastelun puolelle. Kiusaajalla on monta hyvää tilaisuutta tulossa: jos syön suklaapatukan, lankean kulutukseen ja makeanhimoon. Jos taas kieltäydyn siitä, ylpistyn kestävyydestäni. Herra, armahda!

   Ekopaasto ei siis olekaan uusi ajatus.
http://www.ekopaasto.fi/fi/etusivu