Porvoon kirkon katto

[Tiitiäinen]

En tiedä kiinnostaako tämä oikiasti ketään,mutta tämmöinen pieni metsäläinen kun olen, niin luin ihan tohkeissani juttua Porvoon kirkon katon rakentamisesta. Eli jos paanukaton tarina tai muut metsäiset jutut kiinnostaa,niin vierailkaapa osoitteessa www.forest.fi

[Viisveisaaja]

 Mustakin on tulossa porvoolainen, yks vuokraa sellasen omakotitalon mulle sinne. Mitä mäkin teen yksin sellasessa?

Mut niinku toi puukatto ja muutenkinluonnon säilyttäminen on kyllä ihan hyvä asia, varsinkin kun nyt noita kuusia on joka puolella.
 Ne kylläkin on kasvatettuja, et ei niistä niin.
 Tanskassa joskus muinoin kun olin, niin oli aina kauhea protesti jos vaikka turvallisuus syistä joku kaateli puita puistosta, siis kunnan työntekijä.
 On varmaankin niin, että muille kaukana oleville luontoasiat on tärkeämpiä kuin meille kun ollaan täällä metsien keskellä.

Tuntuu itsestä tosi kaukaiselta ja itsensä pieneltä puuttumnaan mihinkään luonnonsuojelua koskevaan.
 Pitäis kyllä ottaa hybridiauto tai jotain, että maailma pelastuisi.


 :roll:

[Tiitiäinen]

Samoit,että tuntuu vaikealta puuttua mihinkään luonnonsuojeluun, mutta ihan pienellä teoillahan sitä jo vaikuttaa...esim.kierrätys yms.toimenpiteet, jotka eivät vaadi paljoa, ovat jo sinänsä luonnonsuojelua. Pienillä valinnoilla on merkitystä.

Euroopan tiukimmin suojellut metsät ovat Suomessa. Suojelussa pyritään turvaamaan uhanalainen elinympäristö/-laji ja vielä vaaditaan, että nämä alueet ovat luonnontilaisia tai sen kaltaisia, eli ihmisen jäljet eivät näy alueella. Suojelun merkitys huomattiin oikein tosissaan 80-90-luvuilla ja siksipä suurinosa niistä alueista, jotka vaativat suojelua on jo suojeltu. Toki ihan perus metsätaloudessakin tutkitaan onko alueella, joka aiotaan uudistaa, jotain erityisen arvokasta luontokohdetta esim.lähde ja jos on, niin nämä arvokkaat kohdat jätetään käsittelyn ulkopuolelle ja pyritään turvaamaan, että ne kestävät ennellaan.

Ja vielä eräs asia...jotkut lajit, jotka ovat Suomessa harvinaisia esim.valkoselkätikka, ovat uhanalaisia myös siksi, että Suomi on niiden esiintymisalueen äärirajoilla eli valkoselkätikan tapauksessa Suomi on liian lännessä. Totta kai valkoselkätikan elinalueet pitää turvata Suomessa,mutta tarkoitan vaan, että vaikka kaikki Suomen metsät olisivat näennäisesti sellaisia kuin missä valkoselkätikka esiintyy,niin eipä siitä yleisyyydessään mitään talitiaisen kaltaista tulisi.

Kyllä osa niistä kuusista tänne on ihan itsekseen syntyneitä, samoin kuin osa männyistä ja muista ovat kylvettyjä/istutettuja.  

Kaamee mitä paatosta...innostuin....sori...

Miksi aiheen laitoin edes tänne, niin epäilin, ettei kaikilla ole ihan tuoreessa muistissa miten oikeaoppinen paanukatto rakennetaan. :wink: Ja ainakin mie opin siitä artikkelista paljon paanukaton erinomaisuudesta...miusta se oli jännä juttu ja aattelin, et joku muukin saattaa lukea sen ihan mielellään....

[Viisveisaaja]

Ei hätää Hippiäinen ainakaan, mun kohdalta ei haittaa pattoksen kuuntelu.
Joudun työkseni kuuntelemaan myyntimiesten jorinoita ja olen jo tottunut.

Ai kattoasiasta oli kysymys, sorry kun tajusin väärin, taas.
Siis luulin että sua huolestutti puun käytetty määrä Porvoonkirkon rakentamisessa.
 Siksi tosta luonnonsuojelu asiasta.

En osaa sanoa Paanukatosta, mutta en luulisi sen olevan kovinkaan säitä kestävä, jos nyt tulis ees joskus kylmä Talvi ja luulisi puun vääntyvän vesikeleistä?
 Kaunis se kieltämättä on ja koristeellinen.
 
Ikävä kyllä kun olen yhdenhenkilön talous, en ole jaksanut kierrätyslinjalle lähteä, pitäis kait, mutta ton auton ehkä teen sellaiseksi, että kulkee biokaasulla ja bensalla, niitä vastaaviakin kun jo on kuulemma.

Oispa kaikki veneetkin purjeveneitä, ois hiljaista je egolokista. Moottoriveneille haittavero.

 :roll:

[Tiitiäinen]

Siinä oli se linkkivinkki justihinsa siksi, että voi uteliaat käydä lukasemassa arikkelin sivustolta. Se linkki itse artikkeliin löytyy heti siitä etusivulta ja siellä on puhuttu juurikin siitä, että katto kestää säät, kun se rakennetaan oikein ja sitä hoidetaan tervaamalla.

Olen puurakentamisen kannalla henkeen ja vereen....miksei Suomessa ole puisia kerrostaloja kuten Ruotsissa? Tiedän, että esim.sen jälestä kun Loviisa ym.puukaupungit paloivat aika iloisesti, niin tuli tiukat säännökset millaisia taloja saa rakennella. Nyt paloturvallisuus on toista luokkaa...vuosituhatkin eri... Puutalot hengittää ja ovat asukeilleen terveellinen koti.

Asun minäkin yksin ja kierrätän silti...löysin juuri kivan pieniä biojätepusseja (vetävät ehkä max. yhden hengen biojätteet viikolta), niin nyt ei tarvitse enää mädättää omia biojätteitään sisätiloissa...kotini on tällä hetkellä täynnä banaanikärpäsiä.. :oops:

[Liisa]

Ikävä kyllä kun olen yhdenhenkilön talous, en ole jaksanut kierrätyslinjalle lähteä, pitäis kait,

Minäkin tähän kommentoin. Suomessa on liki miljoona yhden hengen taloutta (tarkistin Tilastokeskuksen sivuilta). Jos kaikki nämä miljoona taloutta olisivat kierrättämättä, olisi ympäristörasite valtava. Koko maailman yhden hengen talouksien määrää en selvittänyt, mutta siinä mittakaavassa ajatellen merkitys sen kuin kasvaa.

Eli kyllä yhdenkin ihmisen teoilla on väliä. Minusta jätteiden lajittelu on hauskaakin ja nykyään myös helppoa, kun eri jätteiden keräyspisteet tuodaan aina vain lähemmäs. Uusimpana on kartonginkeräysastia 10 metriä kotioveltani... Ihanaa, kun ei tarvitse kaiken maailman muropaketteja ja wc-paperirullien hylsyjä enää sekajätteeseen laittaa tai maitopurkkeja roudata viiden km päähän keräysastiaan.

mutta ton auton ehkä teen sellaiseksi, että kulkee biokaasulla ja bensalla, niitä vastaaviakin kun jo on kuulemma.

 :smt023

[jUHOMA4]

Siinä oli se linkkivinkki justihinsa siksi, että voi uteliaat käydä lukasemassa arikkelin sivustolta. Se linkki itse artikkeliin löytyy heti siitä etusivulta ja siellä on puhuttu juurikin siitä, että katto kestää säät, kun se rakennetaan oikein ja sitä hoidetaan tervaamalla.
----------------------------------------------------------------------------------

Kyllä paanukatto on hyvä ja erittäin pitkäikäinen.    Edellyttäen, että paanujen veistäjät ja asentajat ovat ammattimiehiä.  Kestää kaikenlaiset säät, kun pidetään tervauksesta huoli.  Kuten  Tiitiäisen viestissä sanotaan.  Tyrvään ja Porvoon kirkothan ovat uusipia paanukattoisia.
Erittäin kauniita.  Sopisivat hyvin kyllä muihinkin rakennuksiin.
Hyvä Tiitiäinen   :wink:

[Pena]

Kärsämäen kirkko on esimerkki paanujen käytöstä modernissa rakennustaiteessa.

[seppos]

Meillä on Tuusulassa paanukattoinen puukirkko. Asennutimme sinne juuri Marioffin huippukalliin painesumusammutusjärjestelmän, kun se on ainoa, joka tehoaa,  muut soveltuvat jälkisammutukseen. Johtuen kirkon rakenteesta ja iästä meilläon kynttilän polttoa rajoitettu voimakkaasti. Jos on tarvetta erkoistilanteessa muuhun niin palokunta tulee valmiiksi pihalle ja palomiehet joka ovelle. Jos palo pääsee alkamaan niin ei ole kuin tämä yksi sammutusjärjestelmä, joka voi auttaa. Palokuntaan on vajaa kilometri, mutta se on liian paljon.

[Juho A.]

Kevään verran tulen minäkin porvoostamaan.

Kesällä kävin kirkon aitaan notkumassa ja tervaksia tuoksuttelemassa!
Ai, että!
Tutustutaampa kirkonkattoon sitten teknisemminkin.

[mt]

 Mustakin on tulossa porvoolainen, yks vuokraa sellasen omakotitalon mulle sinne. Mitä mäkin teen yksin sellasessa?

Terveiset tulevan kotikaupunkisi kirkosta, jossa jouluaamun jumalanpalvelus alkaa asiallisimpaan aikaan eli kuudelta. Ja tervetuloa Porvooseen (vaikka olen vain osa-aikaporvoolaismaaseutulainen), suosittelen lämpimästi torin kahvibussia, siellä pääset myyjärouvan ja asiakkaiden avustuksella sisälle kaupungin kuvioihin.

Mt