Kirjoita runo II

[Pena]

Aavikon helle antaa periksi.
Sataa kaatamalla.
Joki tulvii
kuten viimeksi
viisi vuotta sitten.

Kuiva hiekka peittyy vyöryvän virran alle.
Uomaan kasvaneen puun
juuret katkeavat rytinällä.

Käsi kädessä
kiipeämme,
te ja me,
hädin tuskin turvaan
laakson reunalle.

Miten heidän kävi?


siipi
pää
pehmeä
kepeä
valkea

tumma
meri
rannikko
harvoin
vain

[Riitta-mummi]

Vain harvoin sanotut sanat,
lausumattomat ajatukset
ovat tummuvan meren
lailla rantaa kaipaavan ikävä.

Siellä odottaa  se kepeä
valkea hiekka astella,
pehmeä, kuin turva emon siiven alla
pää piilossa.

Loiskukoon meret.
Myrskytköön taivaat.
Vaviskoot maat ja metsän.
Minun turvani on tietty.



vastaus
ojennus
nauraa
nousee
punaisena

häpeä
ujo
rohkea
viihtyä
nahka

[Riitta-mummi]

Koulumuisto


Ylpeys oikeasta vastauksesta olisi otettava
siinä missä häpeän punan nousu kasvoille
jos tieto oli jäänyt kirjan kansien väliin tai
äidin taskuun.

Opettajan ojennus on kuin lupa
luokan ivalliseen nauruun.
Rohkeimmat viheltelevät.

Ujo istuu alas eikä viihdy.
"Nahka-konvaan" en mene, on sisäinen jupina.

Tätä ei tajuttu syrjäytyvän kiusaamiseksi.
Oppiminen on usein katkeraa.



aavistus
viesti
hellyys
paino
kova

talo
ihmiset
eläimet
työ
laatu

[Pyryharakka]

Ikävän laatu

Eivät ihmiset,
eivät eläimet,
ei työ
anna minulle tyydytystä.
Tämä talo on tyhjä
ilman sinua.

Kaipaus on kova.
Sanoissa haikea paino.
Viestissä aavistus
hellyyttä.


Tampere
tori
kirkko
syödä
puisto
lehti
nauraa
sadepisara
valo
koira

[Riitta-mummi]

Toijalan takana, nääs.


Ennen torilla myätiin ja syätiin riävää ja mustaa makkaraa.
Ny ei syärä.Ny turistit kattelee Tampereen teatterin kolhoja
kiviseiniä ja suurta nimee.
Ne  valokirjaameet on mahtavan olooset.
Kirkko viäres on puuta ja piän mut nätti mun miälestä.

Koirille kelpaa kuljeskella Hämeenkarun nupukivillä,
ja puiston miähille kelpaa Koskipuisto.
Aamulehdessä kansa valittelee kaikesta,
sadepisaroistakin nyssen laseissa.

Mua melkee nauratta, sillä mun miälestä koirat ja pultsarit on
kunnonkansalaisia viksumpia.



itäsuomi
marjat
sienet
Saimaa
Kallavesi
laivat
kyytöt
muikut
Lapinlahti
körtit

[Pena]

Mitä se on se itäsuomi?
Onko se kansa, kieli vai elämäntapa?
Onko Kallavesi kaiken napa?

Onko se marjoja,
kyyttö-karjoja,
muikkusarjoja,
sienien pieniä varjoja?

Löytyykö se körttien huivista,
laivoista Saimaalla uivista
vai tulitikuista lainatuista,
mutta kuivista?

Kalakukosta
vai sitä järsivästä ukosta?


onnistua
korkeatasoinen
nuori
erehtyä
moni

lahjakas
helppo
vakuuttaa
noudattaa
sanoa

[Riitta-mummi]

Vakuuttakaa minut
jos onnelliseen elämään ovat
kelvolliset vain
korkeatasoiset, lahjakkaat,
nuoret, kauniit ja rikkaat.

Helppoa elämää
nuo saattavat
tietää
jos noudattaa vielä
ylenmääräistä uurastusta ja vaivaa
elintason eteen.

Moni on erehtynyt
tähän menestyksen oppiin
noudattaen samalla
välinpitämättömyyttä
mikä ei edes näe muita.
Korkeintaan kanssamatkustajia.

Mutta minä sanon teille, helpompi on...
sanoo opettaja,
jolta saa jos kykenee antautumiseen


miksi
koskaan
kukaan
vaivaa
rakastaa

tuleva
tiedostaa
valoisa.

[Pirska]

Miksi menin taas möläyttämään,
kun kukaan ei kuitenkaan koskaan ymmärrä.
Maksaako vaivaa selittää:
En tykkää rienauksesta.
Vihaan kun pitäisi rakastaa,
enkä aina edes tiedosta sitä.

Tässä olen, enkä muuksi muutu.

pyhä
kaunis
suora
varjo
lipua

[Riitta-mummi]

Suorat sanat, selkeät varjot.
Tietää missä mennään ja miten.

Pehmeät ajatukset. Niiden
esittäminen on kuin joutsenen
lipu pitkin vedenkalvoa.
Veden pinta on tyyni, kaunis.

Mutta annapa olla kun joutsen
painaa kaulansa pohjamutaan.
Se on pyllistävä näky.

Pyhäpäivisin joutsenet lipuvat
kirkkolammella
Kanakin taapertaa  sinne riisinjyvän löytääkseen.
Jääkö varis istumaan kirkon aidalle?


jokainen
ihminen
arvokas
laji
olemus
vapaa
rakkaus

[Riitta-mummi]

Rakkauden kolme käskyä.

Rakkaus vapauteen.
Ihmisen lajin oikeus ja vaikeus.

Jumalan rakkaus.
Arvokkainta elämässä.
Se on jokaiselle annettu.

Vapaa rakkaus.
Sen olemus ei ole
ainoastaan viettelys.
Se on uhrattu
Täyttymys.


viesti
sinulle
alapuolella
koskee
myös
minua



palataan viiteen sanaan.
en pane kynääni tanaan.

[Pirska]

Miksi puhelin ei soi,
tuli vain viesti:
"Heippa, täällä sataa lunta."
Sään näen netistäkin,
haluaisin tietää, mitä sinulle oikeasti kuuluu.
Olen kai arvostelusi alapuolella,
se mikä koskee sinua,
koskee myös minua.
Ymmärrätkö sen?

elämä
raadollisuus
lintu
kirja
villasukat

[Riitta-mummi]

Tämän raadollisen elämäni
parhaimpiin ystäviini kuuluvat villasukat.
Lapsuudenkodin kylmät lattiat
pakottivat ystävystymään ,
vaikka ne ovat aina hiukan pistelleet
minun herkkähipiäisyyttäni.

Elämä ei olisi juuri mitään
ilman kirjoja.
Ne avaavat kotoilijan
maailmaa.

Lintukirjat ovat erikseen.
Niistä opin ystävistäni linnuista.

Villasukat jalassa, kirja kädessä.
Siitä tuntee minut.



huoli
tulevaisuus
päivä
päättyy
huomenna

[Pena]

Villasukat jalassa
ja hyvä kirja kädessä
sietää paremmin
elämän raadollisuutta.

Silloin ei niin tunne
olevansa orpo lintu
tuulen tuivertamalla
oksalla.


kevyt
jalat
pois
yli
ranta

[Pena]

Tulevaisuus on
vasta huomenna.

Annan huolen vaivata vasta,
kun tämä päivä
päättyy.

[Riitta-mummi]

Seraavalla on valittavanaan taas 10 sanaa. Me julkaistiin Penan kanssa Villasukat yht´aikaa.