Olimme Mukkulan kirkossa. Tehtävät kutsuivat, mutta emme vain siksi. Väkeä oli eilistä vähemmän, vakiporukka puuttui lähes täysin.
Luin tekstit. Kanttori, hyvin taiteellinen ihminen, ehdotti että Hoosean tekstin alun jälkeen pidän tauon jolloin hän aloittaa hiljaisen urkukappaleen. Hetken kuluttua jatkoin lukemista musiikin päälle. Olisimpa ollut kuulemassa miltä se vaikutti. En ole tällaista ennen kuullut. Melodraaman tuntua.
Matti sanoi että teksti kyllä kuului. Urkuja ei sen hiljaisemmin saanut soimaan.
En ole varma pidänkö tällaisesta tavasta, en kuitenkaan halunnut kieltäytyä kun pyydettiin.