Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Benkku - 26.06.08 - klo:21:40
-
Juhoma4 kirjoitti.24.06.2008 12:07
Lars Mikael: ” Palautit taasen vanhanajan Herännäisyyden mieliimme. Kiitos ! ”
Seppos kirjoitti- 24.06.2008 20:19
”Suosittelen Kareksen Heränneen kansan vaelluksen lukemista nuoremmalle polvelle, vaikka siinä sivuja runsaasti onkin. Se avartaa, lisää tietoa ja tuskaa.”
HK 2/97 .Jari Sarasvuon haastattelu. Janne Villa
http://www.h-y.fi/hk/hk1997/Sarasv.html
”Jos meillä on pitkäkestoisia ystävyys- tai rakkaussuhteita, ne ovat joka kerta poikkeus ja siunaus, joita täytyy erityisesti varjella. ”
Hyvin usein kohtaan körttifoorumissa iäkkäiden, ihmisten kaipuuta esim. Aku Rädyn aikaan. Välillä se on ärsyttänyt suunnattomasti ja jopa saanut minut ”sotaretkelle”. Mikä on sitten johtanut minut ”nuolemaan omia haavojani ”, kun taistelu on ohi ja aseessa ei ole enää patruunoita.
Näin Herättäjäjuhlien 2008 alla. Olen onnellinen siitä että minut on otettu vastaan omana persoonana, körttien joukkoon
” tuhlaajapoikana”. Sillä purinhan minä ”kihlauksen ” 1980 körttiläisyyteen ja ennen kaikkea, viittasin kintaalla Kristuksen kutsuun. Jos siis luoja suo, olen suunnattoman kiitollinen siitä että voisin tavata Teitä herroja Espoossa.
Se avartaisi, lisäisi tietoa ja tuskaa.
ps. Älä ole Juhani enää vihainen, mutta kohta tulee ottelu…
Seppos kirjoitti: 25.06.2008 17:19
Sovimme sinne tapaamisen, josta ilmoitetaan täällä jonkun päivän päästä kun ensin keksimme sen paikan.
-
En ole ollut vihainen kolmeenkymmeneen vuoteen... ja Aku Rädystä.. hänestä pietististä... minä ymmärrän... mutten hyväksy... anteeksi vaan vanhemmat :-?
-
Juhani: Tuossa ylhäällä oleva kirjoituksesi ei minulle oikein auvennut. Voisitko vähän selittää :?:
-
Minäkin pistän lusikkani soppaan Aku Rädystä. Niin olen ymmärtänyt, että Akun kautta ja vaikutuksesta moni kulkija täällä ajassa ryhtyi pitkäkestoisesti miettimään olennaisuuksia. Eli nopeasti sanottuna ja ennen juhanin juhoma4:lle ja muille antamaa täsmennystä taidan olla eri mieltä kuin hän tuosta konttiukosta - Kalistaja, ei enää nuori, ei vielä vanha. :roll:
Mutta, otsikon asiaan: joko Seppos on löytänyt meille vaivanalaisille alatien kulkijoille nuotiopaikan juhla-alueelta?
-
En ole ollut vihainen kolmeenkymmeneen vuoteen... ja Aku Rädystä.. hänestä pietististä... minä ymmärrän... mutten hyväksy... anteeksi vaan vanhemmat :-?
En katso ihan "kalkkis" olevani, mutta Aku on ollut ihan ´jees´, hyvä huumorintajuinen maallikkosaarnaaja, joka osannut auttaa alhaalta päin vaivaisia ongelmiensa kanssa kamppailevia syntisiä, siis hyvä sielunhoitaja ja "kallonkutistajakin".
(-piti vastata, vaikka olenkin päättänyt olla enemmän vaikenemislinjalla-)
-
En ole ollut vihainen kolmeenkymmeneen vuoteen... ja Aku Rädystä.. hänestä pietististä... minä ymmärrän... mutten hyväksy... anteeksi vaan vanhemmat
Odotellaan rauhassa ilmoitusta kohtauspaikasta. Mutta sitä ennen Juhani odotan sinulta selvitystä viimeisestä kirjoituksestasi ! :twisted:
Olisko ollut liian uskovainen körtti, niitähän ei kaikki suvaitse? :roll:
-
uskovaisia körttejä me olemme kaikki...
-
uskovaisia körttejä me olemme kaikki...
Just joo!
-
Juhani: Laiha perustelu :?:
-
En katso ihan "kalkkis" olevani, mutta Aku on ollut ihan ´jees´, hyvä huumorintajuinen maallikkosaarnaaja, joka osannut auttaa alhaalta päin vaivaisia ongelmiensa kanssa kamppailevia syntisiä, siis hyvä sielunhoitaja ja "kallonkutistajakin".
(-piti vastata, vaikka olenkin päättänyt olla enemmän vaikenemislinjalla-)
Se, joka tunsi Akun ei voi muuta mieltä ollakaan. Jotkut papit vastustivat Akua, mutta ei körttipapit. Hän oli aina tervetullut vieras pappiloissa - rakastettu ja odotettu.
Minäkin pistän lusikkani soppaan Aku Rädystä. Niin olen ymmärtänyt, että Akun kautta ja vaikutuksesta moni kulkija täällä ajassa ryhtyi pitkäkestoisesti miettimään olennaisuuksia.
Minäkin kuulun tuohon syntisten kulkijoiden joukkoon.
Lars Mikael
--------------------------
7. En tuota tahdo unhottaa, / Vaan mielesän' ain' pitää: /
Vaikk' hyvyyttäs ei lujettaa, / Eik' mitat' taida sitä; /
Niin sielusan' mä kuitenk' ain' / Sun armotöitäs kätken, /
Viel' muillen myös sun suuret työs / Julk' tuotan joka hetken'.
(1701 virsikirjasta ja Ukko-Paavon virrestä)
-
En ole tuntenut Aku Rätyä henkilökohtaisesti, lukenut hänestä olen, Sattuvia sanontoja ja Minna Kettusen: Aku Räty, maan ja taivaan matkamies. Kirjastossa lisää lukemista. Ja monessa seurapuheessa hänet muistetaan täällä Savossa. Olen saattanut kuulla hänen puhuvan joko kirkossa tai seuroissa nuorena, hänhän kiersi ympäri Suomea. Erityisesti pidän hänen huumoristaan. Ja valittiinhan hänet vuosisadan kiuruvetiseksi kotipaikkakunnallaan Kiuruvedellä vuonna 1999. En osaa kuvitella, millaisen vitsin hän olisi "murjaissut" ´arvonimestään´, jos olisi elänyt. :wink:
Kannattaa vielä mainita, että Aku Räty piti puheen peräkkäisillä herättäjäjuhlilla vuosina 1954 - 1965, viimeisen Iisalmessa. Hän kuoli 1.12 1965.
Uskoisin, että jos Aku nyt olisi "kuulolla", hän kehottaisi meitä puhumaan enemmän Kristuksesta, parannuksen teosta ja sielun pelastuksesta (kuin hänestä). Aku olisi pyyhkäissyt pois foorumista kaikki nämä viestit ja kirjoittanut päälle vaikkapa synnintunnustuksen: "Oi sinä kaikkein armollisin ristiinnaulittu Herra Jeesus Kristus..."
-
Härmän Vikurinpoika: Et ole antanut vielä selvitystä Akua koskevan mainintasi johdosta. Olis ennen herättäjäjuhlia hyvä kuulla. :?:
-
Härmän Vikurinpoika: Et ole antanut vielä selvitystä Akua koskevan mainintasi johdosta. Olis ennen herättäjäjuhlia hyvä kuulla. :?:
Otteita Herättäjäyhdistyksen kotisivuilta:
Mitä herännäisyys on?
...Armo kuuluu kaikille...Herännäisyydessä korostuvat kristillinen elämä ja keskusteleva ilmapiiri...voi pitää kuka tahansa, ja sen sävy on rinnalla kulkijan...
Ole vain tässä tapauksessa tiukkana juHOMA4...körtin on pysyttävä sanojensa takana - vanhankin suhteen...minunkin puoleltani pientä painostusta...
Lars Mikael
-------------------------------------------------------------
5. Jos ijällen' suot pituutta, / Ett' tulen heikoks', vanhaks', /
Niin älä hyljää minua, / Vaan korjaa, Isä armas! /
Sill' moni mies, juur' joka ties', / Mua vahingoittaa pyytää, /
Mä etten sais' sun apuas, / Enk' kasvois valoo löytää.
(Vuoden 1701 virsikirjasta ja Ukko-Paavon virrestä)
-
Huhtikuussa 1957 Aku Räty Johanneksen kirkossa :
"Täällä voi olla monta sellaista nuorukaista, jotka tuntevat tällä hetkellä: Olen ei- kenenkään maalla, en kuulu Jumalan puolelle enkä saatanan puolelle. Jos yritän mennä omalle puolelle, niin silloin ampuu vihollinen tulisia nuolia minuun. Mutta kuule, ystävä. Kristuksen silmä valvoo, ja hänellä on oma veri, että voit sitä nauttia, kun hän vie omalle maalle, siihen maahan, jossa kenties sinun isäsi ja äitisi ovat ylistämässä Jumalaa. Tällaista sotaa käydään nyt Suomen maassa."
Ja sitä sotaa käydään edelleen, Suomen niemessä.
Minä aloitin tämän sopan keittämisen Aku Rädystä ja nenilleen sain. :oops: Annetaan Juhanille "Härmän Vikuripojalle" mielenrauha Aku Rädystä. Tuskaa hänellä tulee olemaan ihan tarpeeksi tänään 29.06.08 klo.21.45. :twisted:
-
Näkyy Aku tänään olevan niin "tapetilla", että pistän otteita Espoon hiippakunnan piispan Mikko Heikan saarnasta Vihdissä 6.3.2005:
Tunnettu herännäisjohtaja Aku Räty kävi tervehtimässä kuolemaisillaan olevaa ystävää. Tämä oli raskautetulla mielellä. ”Ei ole eväitä, ei ole eväitä”, sairas toisteli sielun hädässä. ”Ei hätää”, vakuutti Aku Räty. ”Siellä ollaankin talon ruuissa.”
piispa Heikka jatkaa:
Taivaassa ollaan talon ruuissa. Siellä ei omilla eväillä ole mitään virkaa. Parhaatkin herkut ja gourmet-ruuat ovat siellä mauttomia. Taivaassa nautitaan Karitsan hääaterian juhlapöydästä.
Toivotan kaikille "Vikuripojille" mielenrauhaa Espoon herättäjäjuhlille.... :wink:
-
Olen lukenut kaikki hänen kirjansa ja tykännyt niistä suurelta osin... vähäisen hän pahasta maailmasta rupeaa tyrkyttämään toiseen maailmaan lähimmäistä... Luther ei halunnut mielestäni... :?: jumalattoman vanhurskauttauminen oli siellä pääteesissä...
-
Aku Räty oli koko perheellemme erittäin rakas ystävä. Viimeiset seurat Hänen järjestäminään olivat uudenkotimme tupaantuliais-seurat 25.03. 1964. Uskon vakaasti, että Aku Rädyn opit ja neuvot ovat päteviä vielä tänänpäivänäkin , nykykörtillekin ja kaikille muillekin.
-
Muistan lukeneeni jonkun teologin kommentoineen Aku Rädyn puheita tähän tapaan: oppi on virheellistä, mutta oikeaa.
-
Monelta teoligilta on tullut "sammakoita" suusta kautta-aikain :o
-
Minä ainakin torjuisin virheettömän, mutta väärän teologian.
-
Olen lukenut kaikki hänen kirjansa ja tykännyt niistä suurelta osin... vähäisen hän pahasta maailmasta rupeaa tyrkyttämään toiseen maailmaan lähimmäistä... Luther ei halunnut mielestäni... :?: jumalattoman vanhurskauttauminen oli siellä pääteesissä...
Aha!
Luther oli ihminen niin kuin mekin. Häntä ei ole syytä nostaa Jumalan asemaan. Jeesus oli toista mieltä "tyrkyttämisestä". Luulen Akun turvautuneen enemmän Jeesukseen kuin Lutheriin ja toimineen sen mukaan - siinä hän teki Jumalan sanan mukaan. Sitä paitsi, olen ymmärtänyt Lutherin vanhurkauttamisopin aivan toisin kuin sinä. Hän tukeutui siinäkin Raamatun ilmoitukseen ja julisti pelastukseen johtavaa uskoa.
"Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa" Tämä oli Luther-tutkijoiden mukaan Lutherin vanhurskauttamisopin ydin.
Hän sanoi heille: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille" (Mark 16:15). Tästä Aku piti kiinni ja siitä ei minun mielestäni ole syytä moittia häntä.
Lars Mikael
-
Mikä on käsite "usko"? :?:
-
Mikä on käsite "usko"? :?:
Ole hyvä, avaa Raamattusi ja lue sitä rukoillen.
-
Uskon voi määritellä uskaltautumiseksi jonkin varaan.
-
niskaslaiseen tapaan Wilhelmi aloitti seurapuheensa syntiinlankeemuskertomuksesta... siinä me ihmiset olemme samalla viivalla, ei pyhitystä, ei parannuksentekoa; minkä ihmeen takia se julistetaan kerettiläiseksi... :wink:
-
Mikä on käsite "usko"? :?:
Usko on syvään luottamukseen ilman järjellisiä syitä tai tarvetta perusteluille.
Näin ollen usko on eri asia kuin uskonto,uskovaisuus tai uskonnollisuus.
Siksi haluan säilyttää lapsen uskon Jumalaani ja niin kuin aikaisemmin totesin. Usko Jumalaan on lahja . Armosta, Kristuksen kautta.
ps. Toivottavasti kukaan ei vaan ilmaise itseänsä kirjoittamalla "eikö näitä asioita ole vatvottu ihan tarpeeksi".
Vastaukseni on: Raamattua on luettu satoja vuosia ja silti asioita "vatvotaan" ja erilaisia käsityksiä tulee joka päivä esiin myös täällä körttifoorumissa. Minä haluan säilyttää elävän uskon Herraani sen suurempia perusteluita, sillä minun järkenihän ei siihen riitä. :smt023
On hienoa että asioita muuten "vatvotaan", sillä sehän kasvattaa ihmistä esim. suvaitsevaisuuteen, rakkauteen ... Se on suurta lahjaa , kunhan vain aina ymmärtisin sen. Niin että eiköhän jatketa "vatvomista" yhdessä. :smt083 O:) :smt083
-
Ehkä usko körttiläisittäin on ennemminkin toivoa, uskon yritystä.
-
Körttiläisyydessähän puhutaan aina salatusta uskosta.
"Jyväskylään on mennyt mies, joka on totisen, salatun uskon nautinnossa" (tai jotain sinnepäin...)
Tai sitten sanotan juuri jotain tuon Liisan lausuman kaltaista, epävarmuuden varaan heittäytymisestä. (Joka muuten oli aika paljon esillä viime kesän herättäjäjuhlilla. "Armo kannattaa" jne.)
Lestadiolaiset puolestaan puhuvat elävästä uskosta. Uskon saa parannuksen armon myötä. Siis se kuulu vain harvoile ja valituille...
Uusi Pro Fide laulaa: "Usko on lahja, sen Jumala synnyttää..."
Mikä siis on usko, joka on yhdelle salattu, toiselle elävä, kolmannelle lahja?
Paremmin aiheeseen liittyen. Onko Räty itse määritellyt uskoa, esim. seurapuheessaan tai kirjoituksessaan?
-
niskaslaiseen tapaan Wilhelmi aloitti seurapuheensa syntiinlankeemuskertomuksesta... siinä me ihmiset olemme samalla viivalla, ei pyhitystä, ei parannuksentekoa; minkä ihmeen takia se julistetaan kerettiläiseksi... :wink:
En tiedä Wilhelmistä yhtään mitään, enkä näin ollen voi tulkita hänen ajatuksiaan. En myöskään näin ollen voi julistaa häntä kerettiläiseksi. Luotan kuitenkin enemmän Jumalan sanaan kuin ihmisten mielipiteisiin.
Mikä on käsite "usko"?
- Hepr. 11:1 "Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä". [Room. 8:24; 1. Kor. 2:9; 2. Kor. 5:7]
- Usko on yhteyttä Jumalaan. Siitä löytyy lukematon määrä todisteita koko Raamatusta eri henkilöiden kohdalla. Siitä löytyy todisteita heränneiden historiassa ja tänä päivänä (vaikka tutkijat väittävätkin körttipietismin muuttuneen körttihumanismiksi ja Raamatun arvovallan kärsineen romahduksen). Yhteyttä Jumalaan haetaan kohta alkavilla herättäjäjuhlilla (vaikka jotkut väittävät, että papit vain täyttävät virkavelvollisuuttaan, puhujat vain haluavat esiintyä,osallistujat vain tavata tuttujaan, hengailla jne.).
- Usko on tunnetta. Tunne voi seurata uskoa, mutta usko ei ole vain tunnetta.
- Usko on todellisuutta. Usko perustuu sellaiseen todellisuuden ulottuvuuteen, jota epäusko ei näe.
Uskon voi määritellä uskaltautumiseksi jonkin varaan.
Tässä yksinkertaisen maallikon poimintoja eri lähteistä, jotka mielestäni antavat vastauksia siihen mitä usko on.
Mitä sitten Juhanin käyttämä sanaa käsite sisältää, sitä voi tarkastella linkistä http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4site
--------------------------------------
- myös salattu;
Salattu tie, vain yksinkertaisille.
Se aukeaa, ei itsetietoisille.
Rampakin sillä kulkee joutuisaan.
Hän juoksee tiellä, kohden kotiansa,
Ja luulee eksyksissä ontuvansa.
Tie salattu.
(SV 101, 2 säkeistö)
-
Ehkä usko körttiläisittäin on ennemminkin toivoa, uskon yritystä.
Eikö "lapsi" nimeltä Benkku tee niin, toivo ja yritä(huonolla tuloksella kyllä). :-k
Mutta toistan vielä,usko on eri asia kuin uskonto,uskovaisuus, uskonnollisuus ja ...
Älkäämme antako usko sanalle nimeä Benkku, Jumala, körttiläisyys... :smt083
-
"Jyväskylään on mennyt mies, joka on totisen, salatun uskon nautinnossa" (tai jotain sinnepäin...)
Terveiset nimimerkille "mies valaan vatsasta": On kaksi aivan eri asiaa ja käsitettä olla totinen tai olla tosissaan jonkin asian suhteen. Ei aihetta sen enempään.
-
Ehkä usko körttiläisittäin on ennemminkin toivoa, uskon yritystä.
Niin juuri...
-
"Jyväskylään on mennyt mies, joka on totisen, salatun uskon nautinnossa" (tai jotain sinnepäin...)
Terveiset nimimerkille "mies valaan vatsasta": On kaksi aivan eri asiaa ja käsitettä olla totinen tai olla tosissaan jonkin asian suhteen. Ei aihetta sen enempään.
Joo, kyllä minä tuon nyt ennestäänkin tiesin. Vai onko tuossa jotain mitä en ymmärrä? :neutral: Joku salattu viisaus?
Tai jotenkin tulee semmoinen olo kuin Lars Mikael ajattelisi, etten ollut tosissani kun kirjoitin tuon. Se sulkukommentti nyt oli vain oman muistini heikkoutta osoittamaan, ei mitenkään vitsillä. Se on suora muistinvarainen lainaus Karjalaisen Urpon puheesta.
Ei siitä nyt sen enempää.
-
Aku Rädyn sanomaa:
"On se Jumala ihmeellinen, kun ei kerralla herätä, vaan koko elämän iän nujjuuttaa"
Aku Räty oli tuttu vieras isovanhempieni tuvassa, poikkesi aina mummua tapaamaan, kun matka toi pitäjään.
-
Vai onko tuossa jotain mitä en ymmärrä? :neutral: Joku salattu viisaus?
Ei ole...minä en ymmärtänyt...minulta meni puurot ja vellit sekaisin...anteeksi. Vanhuus ei tule yksin.
-
wikin mukaan Akun kirjallista tuotantoa näissä:
* Räty, Aku (toim. Olavi Kaukola): Kädenlyönti : saarnoja, raamattutunteja, seurapuheita. Lapua: Herättäjä-yhdistys, 1966. ISBN puuttuu kirjasta.
* Räty, Aku: Rakkaus on aina velassa. Helsinki: Kirjapaja, Lapua: Herättäjä-yhdistys, 1948. ISBN puuttuu kirjasta.
* Räty, Aku (toim. Inga Kaukola): Taivaassa on toisenlaista : kirjeitä ystäville. Lapua: Herättäjä-yhdistys, 1975. ISBN puuttuu kirjasta.
* Räty, Aku: Vähän on tarpeen. Lapua: Herättäjä-yhdistys, 1958. ISBN puuttuu kirjasta.
tietääkö kukaan onko noita jossain verkossa tai voisiko niitä saada verkkoon? (vai tuleeko näissäkin taas tekijänoikeusasiat vastaan?)
-
Aku Räty - Martti Luther 6- 1 ( 2-1 ). Tulos on oikein. Elämmehän Suomen Siionissa, emme Saksassa!
Herkullisia herättäjäjuhlia kaikille! :D
-
Aku Räty - Martti Luther 6- 1 ( 2-1 ). Tulos on oikein. Elämmehän Suomen Siionissa, emme Saksassa!
Herkullisia herättäjäjuhlia kaikille! :D
En nyt ymmärrä... Ihan tosissani. :-?
Ja mitä vikaa on Saksassa? Kysytäänkö juhanilta?
-
Aku Räty oli todella ihmisläheinen henkilö. Olin noin kymmenvuotias, kun tapasin hänet eräässä seuratilaisuudessa. Olin ujona poikana talon verannalla odottelemassa seuroje alkua. Aku tuli sinne keskustelemaan kanssani. Sain pian ymmrtää, että hanellä oli ote ihmisiin ja noin kymmenen minuutin aikana oli ystävyyssuhde syntynyt.
Tapasin hänet muissakin seuroissa vuosien varrella ja joskus Raudaskylän Keskikoulu j Lukion aamuhartaudessakin. Siellä hän oli arempi puhumaan ja joskus tuntui, että maallikko ujosteli olla esillä
suuren oppilasjoukon edessä ja sanoa valittuja sanoja.
Myöhemmin hänet oli kutsuttu kotipaikkakunnalleni pitämään seuroja. Olin kesälomalla ja tietenkin menin tilaisuuteen.
Usealla nuorellakin oli tippa tulossa silmään Akun puhuessa. Jotain läheistä ja lämmittävää oli hänen saarnassaan.
Tämä maallikko oli enempi kansanmies, kuin teologi. Suuria filosofisia ilmaisuja ei häneltä kuultu, mutta huumoria oli miehellä ainakin jonkin verran. Akun sattuvilla sanoilla oli tietenkin merkityksensä.
####
Edellisessä kirjoituksessa viitataan Martin Lutheriin. Kilpailu on hiukan epäoikeuden mukainen, koska henkilöt elivät eri aikakausilla.
Martin Lutherin kirjallinen työ on vieläkin huomattavaa. 350 kirjaa hän ehti kirjoittamaan ja kääntämään Raamatun kreikankielestä Saksankielelle. Hänen kirjojaan luetaan vieläkin.
Hänen opettaessaan Roomalaiskirjettä avautui uusi käsite Reformaatorinen löytö, joka antoi uuden käsityksen koko silloiseen kirkolliseen toimintaan, ja on edelleenkin luterilaisen kirhon ohjeita.
Laitettuaan 95 teeesiä kirkon oveen, muuttui suhde katoliseen kirkkoon aika hankalaksi. Kuitenkin oikeudenkäynnissä katolinen kirkko jäi häviölle. Hänen edeltäjänsä Juhana Hus tuomittiin kuolemaan ja poltettiin roviolla.
Suomessa on saatavana Lutherin elämäkertaansa käsittelevä videofilmi.
m
-
Kerroin vain sen ( Aku Räty - Martti Luther ) minkä tämä ketju näytti - ja kerroin myös sen, että Suomi on minulle enemmän kuin Saksa; enkä pahastuisi vaikka koko kirkkomme nimi muutettaisiin evankelis-kristukselliseksi kirkoksi.
Isäni työhuoneessa oli piirroskuva sekä Martti Lutherista että Kristuksesta. Aku Rädystä oli kaksi kirjaa.
-
Olisiko körttiläisyyttä, jos Lutheria ei olisi ollut?
Eikös Aku ollut Lutherin linjoilla puheissaan?
-
Jos lähtee miettimään oppipoika suhteita hierarkisesti, niin kyllä se taitaa puuseppä/rakennusmies Jeesus Nasaretilainen pestä nuo molemmat.
Luther oli Hänen oppipoikansa, ja Räty myös. Tosin Räty taisi olla myös Lutherin... :-?
-
Eikös Aku ollut Lutherin linjoilla puheissaan?
Akuliinin teologia oli väärää, mutta hän oli oikeassa.
-
Akuliinin teologia oli väärää, mutta hän oli oikeassa.
Selitä tarkemmin! "Pesikö" Akun puheet teologien saarnat?
-
Akuliinin teologia oli väärää, mutta hän oli oikeassa.
Selitä tarkemmin! "Pesikö" Akun puheet teologien saarnat?
Tavallaan. Kuitenkaan ei, sillä teologiassakin on monia tulkintoja, painotuksista kirjoittamattakaan. Tuo sanonta on lähtenyt lentoon, koska se selittää nasevasti pappien ja maallikkosaarnaajien julistusten erilaista luonnetta.
-
Akun "väärä" teologia ja Siionin virret taitavat sopia minulle paremmin kuin teologien oikea teologia, jota en aina ymmärrä. Niinkuin munkki-1 sanoi, Aku oli enemmän kansanmies kuin teologi. Vaikka minulla on vain Akun sattuvat sanat ja Minna Kettusen Maan ja taivaan matkamies, tajuan tai saan niistä enemmän kuin taitavien teologien kirjoittamista teoksista.
Seurojen ja herättäjäjuhlien puheet sopivat minulle jostakin syystä. Jotkut Siionin virretkin käyvät koskettavista minisaarnoista.
-
Akuliinin teologia oli väärää, mutta hän oli oikeassa.
Selitä tarkemmin! "Pesikö" Akun puheet teologien saarnat?
Tavallaan. Kuitenkaan ei, sillä teologiassakin on monia tulkintoja, painotuksista kirjoittamattakaan. Tuo sanonta on lähtenyt lentoon, koska se selittää nasevasti pappien ja maallikkosaarnaajien julistusten erilaista luonnetta.
Vaikeaa ymmärtää tällaista henkilöiden palvontaa. Oppi-isänsä on kullakin, mutta eikös olisi tärkeätä erottaa ajatus sen esittäjästä ja tarkastella ajatusta sellaisenaan.
-
satmanin linjoilla... :wink:
-
Miulla taitaa olla kaikki Rädyn kirjat! ( Räty oli mielestäni hyvä huumorimies ja näinollen sielunhoitaja niinkuin "esikuvani Paavo Ruotsalainen" mies - nykyään voi sanoa, kova pietisti, hyvä vai paha?) Siis pietismi? Ymmärtääkö siitä enää nykypolvi mitään. Miun mielestä koko körttiläisyys (ainakin nykymuodossaan siihen perustuu). Vanha herännäisyys ei ollut pietististi liike kai, koska siihen aikaan ei ko. pietisteijä (onneksi) ollut olemmassakan!
PS. Mie tulin juuri tilaisuudesta, jossa varteen varteenotettavana vaihtoehtona otettiin tilanna, että Venäjällä olisi taas keisari (jaa...etteikö ole, mutta oikeasti!)
No jaa, Romanovien suku taas valtaan...ehkä parempi kuin nykyinen homma.
Sillä kirkolla on traditio (niin hyvässä kuin pahassa).
-
Miulla taitaa olla kaikki Rädyn kirjat! ( Räty oli mielestäni hyvä huumorimies ja näinollen sielunhoitaja niinkuin "esikuvani Paavo Ruotsalainen" mies - nykyään voi sanoa, kova pietisti, hyvä vai paha?) Siis pietismi? Ymmärtääkö siitä enää nykypolvi mitään. Miun mielestä koko körttiläisyys (ainakin nykymuodossaan siihen perustuu). Vanha herännäisyys ei ollut pietististi liike kai, koska siihen aikaan ei ko. pietisteijä (onneksi) ollut olemmassakan!
Minusta tekstien vertailu 200 vuotta vanhoihin on epätoivoista. Silloin elettiin niin eri maalimassa, jossa kuolema oli ainoa ystävä. Pitää kun lukee aina yrittää ottaa ympäristö huomioon. Katso Pursiaisen Terhoa ilmielävä Paavo kopio, joka venkoilee sinne tänne, mutta kun puhuu puhuu hyvin ja asiaa.
-
Vuosikymmeniä sitten istuin seuroissa. Siellä oli puhujana mm. Aku Räty.
Häneen puheestaan....'tulee Raamatun ja virsikirjan tilalle viinapulloja ja korttipakkoja...'
Takanani istui eräs mies, jopka kuiskasi vierustoverilleen. ' yksikin pullo riittä. viis korteista'. Mies otti pullosta neuvoa antavat, kävi joskus seuroissa, ei tehnyt pelastumisen eteen mitään. Taisipa olla oikea uskova.
-
Teologien ja maallikkojeb välinen kuilu on aika syvä.
Ei ole ollenkaan varmaa, että saarnamies on teologien mielestä oikeassa.
Siksi voisikin kysyä, että onko teologia, jotakin josta on hyötyä riviuskovaiselle?
Jos tätä kysyy, niin voisi ainakin odottaa selvää ymmärrettävää vastausta.
Usein olen kuullut saarnoissa termejä, joita ei varmaan kaikki ymmärrä, vaikka olisivat Raamattua paljonkin lukeneita.
Usein kuulee sanonnan iltahartaudessakin: "Palatkaa kasteen armoon"
Jos lukija laittaa tämän lauseen rehellisesti kohdalleen ja ajattelee sen todellista sisältöä, niin ei varmaan ole kaikille täysin ymmärrettävää.
Kannattaa kysyä teologeilta. Jos joku sitä käyttää puheessaan, niin kysykää, mitä se käsite tarkoittaa? :?: :idea:
Teokogien ei saa laittaa aivosolmuja, vaan heidän täytyisi avata niitä, joita ennestään on.
Siitähän he saavat palkankin. Maallikot saavat usein vain vähän matkarahaa.
munkki-1
-
Siksi voisikin kysyä, että onko teologia, jotakin josta on hyötyä riviuskovaiselle?
Minä olen sitä mieltä, että vastaus on myönteinen. Siihen on muutama syy. Näihin kaikkiin voi alkuun lisätä sanan "mielestäni".
1) Teologia ei ole nippelitiedon kääntelyä edestakaisin, vaan oppia Jumalasta. Teologia ei ole jotain uskosta erotettua ("ne teologit siellä yliopistolla") vaan elävä todellisuus. Erilaiset teologiset painotukset, kuten vapautuksen teologia tai Lutherin ristin teologia, ovat tapoja ymmärtää ja hahmottaa yli ymmärryksen käyvää todellisuutta (tai kuvitelmaa, miten kukakin sen sitten tulkitseekin). Jokainen lause, johon sisältyy Jumala, on teologiaa.
2) Teologia elävänä todellisuutena pitää uskontoa kasassa ja antaa sille rajat. Kaikkien kristittyjen teologia on luettavissa uskontunnustuksissa, ja kukin alaryhmä korostaa eri asioita. Luterilaisen, ortododoksin tai vaikka kalvinistin on tärkeä tietää, mitä oman kirkon dogmit sanovat. Dogmatiikka, kirkollisen opin käsittelijä, on osa teologiaa. Ilman rajoja, oman identiteetin kehyksiä, ei voi määritellä itseään suhteessa muihin.
3) Teologia (yliopistollisen oppiaineen merkityksessä) antaa tarvittavaa tietoa tiettyyn ammattiryhmään aikoville. Tämä ammattiryhmä pystyy jakamaan spesiaalitietoaan ns. maallikoille, joille hyöty välittyy teologian olemassaolon ja tiedon akateemisen jakamisen kautta.
Usein olen kuullut saarnoissa termejä, joita ei varmaan kaikki ymmärrä, vaikka olisivat Raamattua paljonkin lukeneita.
Usein kuulee sanonnan iltahartaudessakin: "Palatkaa kasteen armoon"
Olen nähnyt hampurilaisravintolan seinällä ruokalistan, jota kaikki eivät ymmärrä mutta käyttävät silti hyväkseen. Spesifi aineisto leviää näin maallikoille ja tulee ehkä tutuksi muillekin kuin asiaan vihkiytyneille. Toki ammattiterminologian viljely sen itsensä takia haiskahtaa epäilyttävältä, mutta jotkut asiat vain täytyy sanoa tietyllä tapaa.
-
3) Teologia (yliopistollisen oppiaineen merkityksessä) antaa tarvittavaa tietoa tiettyyn ammattiryhmään aikoville. Tämä ammattiryhmä pystyy jakamaan spesiaalitietoaan ns. maallikoille, joille hyöty välittyy teologian olemassaolon ja tiedon akateemisen jakamisen kautta.
Usein olisi hyvä pitää myös kielenkäytön tasolla erillään teologia ja teologiset tieteet.
Teologia. Uskonnollisen yhteisön sisällä suoritettava uskon sisällön kognitiivinen hahmottaminen ja sen sovellukset.
Teologiset tieteet: yliopistotasoinen tieteellinen tutkimus, jonka kohteena on uskonto ja sen teologia, meillä erityisesti kristinuskon ilmenemismuodot.
Nämä kaksi ovat tietysti vuorovaikutuksessa. Kirkon dogmatiikan muotoilussa auttaa esim. Lutherin teksteihin kohdistuva tutkimus.
Hieman samanlaisessa suhteessa on esim. kirjallisuus- tai musiikkitiede ja kirjallisuudesta ja musiikista nauttiminen. Jos Albinonin Adagio ei olekaan Tomaso Albinonin vaan Remo Giazotton (http://en.wikipedia.org/wiki/Remo_Giazotto) sävellys, niin pilaako nimihuijaus sävellyksen?
Mt
-
Orson Welles käsitteli taiteen aitoutta elokuvassaan V niin kuin väärennös (F for Fake). Siinä väärennettiin mm Modigliania ja Picassoa niin että huimasi. En tiedä, oliko filmissä esiintyvä väärentäjä aito väärentäjä vai esittikö hän sellaista. Welles väärensi omaa filmiäänkin kaiken aikaa. Yhdessä filmin kuvassa hän seisoi keskiaikaisen katedraalin edessä ja sanoi: - tämä on ainakin aito taideteos, emme vain tiedä kenen tekemä.
-
Olen usein ajatellut, mitähän Aku Räty kirjoittaisi tällä foorumilla jos eläisi.
Mone kirjoittajat ilmoittavat hengelliseksikodikseen aivan muuta, kuin herännäisyyden. Toki puolestani kaikki voivat tälle foorumille kirjoittaa, mutta kun vielä ilmoittaa olevansa KÖRTTI , se minua ihmetyttää :!:
-
Olen usein ajatellut, mitähän Aku Räty kirjoittaisi tällä foorumilla jos eläisi.
Mone kirjoittajat ilmoittavat hengelliseksikodikseen aivan muuta, kuin herännäisyyden. Toki puolestani kaikki voivat tälle foorumille kirjoittaa, mutta kun vielä ilmoittaa olevansa KÖRTTI , se minua ihmetyttää :!:
Hupsis, yksi,kaksi...kaksitoista. Siis aika vähän A-luokan KÖRTTIÄ.
Ei voi kun ihmetellä sinun ajatusmaailmaa, kaikella kunnioituksella.
Mutta onnekseni uskon että osaan suhtautua sinun toteamukseen, ammattiroolistani katsoen ja myös B-luokan körttinä.
On vain kylmä totuus että ajat ja käsitteet muuttuu ja kaipuu omaan elämänkaaren "hyviin aikoihin" on kova, iäkkäimillä ihmisillä.
Pahoittelen että niitä ei saa takaisin.
Mutta voisitko ajatella että sinä voisit antaa meille B-luokan körteille muutakin kuin vain tuomitsemalla tai lokeroimalla meidät.
Siksi olisin halunutkin tavata esimerkiksi sinut Espoossa, valitettavasti hiljainen toiveeni ei toteutunut. Uskon että se olisi muuttanut käsitteitä.
Ystävällisin terveisin. Benkku / herännäinen-körtti ja paljon muutakin Herran Armosta. :smt083
-
En lokeroi mitään, mutta olisi hyvä pysyä jokaisen omassa lokerossaan :!:
-
En lokeroi mitään, mutta olisi hyvä pysyä jokaisen omassa lokerossaan :!:
Tätä, minä vähän ajattelinkin,että vastauksesi on sitä mitä se on.
Valitettavaa on että lokeroista jossain vaiheessa murtuu seinät, enemmin tai myöhemmin. Sen tulen minä niin kuin myös sinäkin vielä toteamaan.
Silloin ei ole nimellä ei arvolla,mitään merkitystä.
:smt083
Uskon, toivon ja lähimäisenrakkaudella että me olisimme kaikki siinä isossa lokerossa missä ei ole seiniä erottelemassa. O:)
-
Lueppa tarkemmin avaukseni. Olisi mukava, jos et kiertelisi asiaa :!:
-
Lueppa tarkemmin avaukseni. Olisi mukava, jos et kiertelisi asiaa :!:
Nuoria Akun vanhoillisuus saattoi hämmentää. Ollessaan kotiseuroissa Martikaisilla Lapinlahdella Aku kuuli, että perheen Ilpo-poika suunnitteli opiskelemaan lähtemistä. ”Hyvä se vaan olisi olla tässä ja antaa vanhemmille se viimeinen vesitilkka”, Aku virkkoi. Hän ajatteli kenties omaa kokemustaan äitinsä viimeisenä hoitajana. Nuorta poikaa vaatimus kuitenkin ahdisti, ja opintielle Ilpo Martikainen lähti.
Pohjimmiltaan tunne vanhenevalla Akulla oli kiitollisuus. Kaksi kuukautta ennen kuolemaansa hän kirjoitti Heikki Aurellille:
”Minulla on Jumala varannut siunatun työn, jossa on paljon tavannut Jumalan käden koskettamia ihmisiä. En ole muistanut kiittää taivaan Isää Hänen hyvyydestään, enkä ole myöskään osannut hoitaa Jumalan antamia ystäviä.”
Lainaus s.147
Aku Räty Maan ja taivaan matkamies / Minna Kettunen
Kirjapaja Oy. 2003.
Toivon että tämä kirjasta poimittu teksti antaa sinulle sen ajatuksen mitä minä ajattelen vastata sinulle. Eikä minulla ole tarkoitus kierrellä, vastauksessani.
Sillä jos nyt kysyt sitä olenko körtti vai jotain muuta. Niin jos meitä on kolme sisarusta ja kaikki kelmit ovat istuneet Paavon pirtissä ja ripitetty Nilsiän kirkossa. Katsoisin että hengellinen koti on herännäinen ja voin silloin kutsua itseäni körtiksi.
Nyt katson kyllä että loppu vastaukseni ei sovi enää tämän viesti ketjun alle , mutta onhan näitä virheitä sattunut meille kaikille ja tulee sattumaan.
:smt083
-
En ole väittänytkään, ettet olisi körtti. Matkin sinua ja sanon itsestäni, että olen käynyt herättäjäjuhlilla yli 60 kertaa, enkä siitä huolimatta tunne itseäni edes B luokan körtiksi.
Siitä vain Rokkaamaan :!:
-
En ole väittänytkään, ettet olisi körtti. Matkin sinua ja sanon itsestäni, että olen käynyt herättäjäjuhlilla yli 60 kertaa, enkä siitä huolimatta tunne itseäni edes B luokan körtiksi.
Siitä vain Rokkaamaan :!:
No oli miten oli näin se on että vuorovaikutus on mielenkiintoinen ja vaikea asia "ruudun välityksellä", mutta toivottavasti en ole kumminkaan loukannut sinua. Sillä kirjallinen tuotos minulla tuottaa välillä todella suurta hämminkiä ihmisille kuin lähiomaisillekin,puhumattakaan työstäni.Mikä on tainut saada minusta liian suuren vallan.
Musiikki on taas minulle purkautumis keino tai välinne, välillä rokataan ja toisinaan kuunellaan hengellistä musiikkia. Kulutus määrä on fifti,fifti.
Tuo juhlilla käyty määrä on todella kunnioittava määrä.Jo sen osalta sinulla olisi paljon annettavaa meille nuorimmille.
Haluaisin vielä sen sanoa että eikö ole aika mahtavaa jutella avarasti ja raikkaasti. Tässä sitä on omille jälkipolville kertomista körteistä.
:smt083
-
Haluaisin vielä sen sanoa että eikö ole aika mahtavaa jutella avarasti ja raikkaasti. Tässä sitä on omille jälkipolville kertomista körteistä. :smt083
Olis - jutella. Mutta kyllä tää kirjoittelukin menettelee.
-
Miksi ihannoin vanhanajanherännäisyyttä . Ensiksi kodin kasvatus 30 luvulla. Koko nuoruuteni ja opiskeluajan elin Juho Kytömäen , Aku Rädyn ja Jukka Malmivaaran aikaa. Heitä kaikkia muistelen suurella kunnioituksella. Pitkän työuraniajan kosketukseni körttiläisyyteen oli ainoastaan vuotuiset herättäjäjuhlat, joiden aikaan järjestin aina lomani. Nyt sitten vanhuutta viettäessäni , kun pääasiallinen työni on istua tietokoneen äärellä, tulee muisteltua sitä vanhaa aikaa. Joskus on vaikeuksia ymmärtää kaikkea, jopa nykykörttiläisyyttäkin.
Siksi kait olen joskus "Kriittinen" :roll:
-
Miksi ihannoin vanhanajanherännäisyyttä . Ensiksi kodin kasvatus 30 luvulla. Koko nuoruuteni ja opiskeluajan elin Juho Kytömäen , Aku Rädyn ja Jukka Malmivaaran aikaa. Heitä kaikkia muistelen suurella kunnioituksella. Pitkän työuraniajan kosketukseni körttiläisyyteen oli ainoastaan vuotuiset herättäjäjuhlat, joiden aikaan järjestin aina lomani. Nyt sitten vanhuutta viettäessäni , kun pääasiallinen työni on istua tietokoneen äärellä, tulee muisteltua sitä vanhaa aikaa. Joskus on vaikeuksia ymmärtää kaikkea, jopa nykykörttiläisyyttäkin.
Siksi kait olen joskus "Kriittinen" :roll:
Niin... monet ihmiset huokailevat suurien, kunnioitettujen johtajien perään. Nyt hyvin puhuvia, erinomaisesti koulutettuja körttejä on joka lähtöön. Erottautuminen joukosta ei ole samalla lailla mahdollista kuin ennen. Usko auktoriteetteihin on murtunut. Ideoita, ajatuksia ja puheita arvioidaan niiden sisällön eikä niiden esittäjien mukaan. Jokaisella on mahdollisuus selvittää itselleen, miten asiat ovat. Käytössä on valtava määrä tietoa, jonka avulla selventää uskon ajatuksia.
-
En mielelläni allekirjoittaisi kaikkea edellämainittua. Kyllä mainitsemieni auktoriteettien sanoma elää yhä. Ei ole murtunut :!:
-
En mielelläni allekirjoittaisi kaikkea edellämainittua. Kyllä mainitsemieni auktoriteettien sanoma elää yhä. Ei ole murtunut :!:
Näin varmasti on, mutta enpäs ihan tuota tarkoittanut. Elävät johtavat. Menneiden sukupolvien sanoma elää, jos on elääkseen. Ja näinkin se on, etta ollaakseen nykypäivän Aku Räty täytyy kävellä menneen Aku Rädyn yli (henkisesti).
-
Nykypäivänä kukaan ei kykene edes matkimaan Aku Rätyä.
On tärkeäpää huolehtia "rokbändistä" :roll:
-
Niin... monet ihmiset huokailevat suurien, kunnioitettujen johtajien perään. Nyt hyvin puhuvia, erinomaisesti koulutettuja körttejä on joka lähtöön. Erottautuminen joukosta ei ole samalla lailla mahdollista kuin ennen. Usko auktoriteetteihin on murtunut. Ideoita, ajatuksia ja puheita arvioidaan niiden sisällön eikä niiden esittäjien mukaan. Jokaisella on mahdollisuus selvittää itselleen, miten asiat ovat. Käytössä on valtava määrä tietoa, jonka avulla selventää uskon ajatuksia.
Tämä nyt ei ollut ihan totta. Suunta on näin, mutta perillä ei olla alkuunkaan. Katso Nokia Missiota jne. Kuulut siihen valistuneenmpaan ryhmään, mutta niitä muitakin on.
-
Nykypäivänä kukaan ei kykene edes matkimaan Aku Rätyä. On tärkeäpää huolehtia "rokbändistä" :roll:
Tzaah....tätä juuri tarkoitin, kun muistutin henkilöpalvonnasta. Aku Rätykin oli vain ihminen. Hän eli tyystin eri maailmassa kuin me tänään. Ja mikä tärkeintä, itse henkilö ei ole tärkeä, vaan hänen esittämänsä ajatukset.
-
NO siinäpä tulikin "asiantuntijan" lausunto :!:
-
NO siinäpä tulikin "asiantuntijan" lausunto :!:
Havaitsen pientä paheksuntaa kommentissasi. Sallitko ylipäätään tällaiselle rivikörtille oikeuden esittää mielipiteitä? Vai onko Aku Räty niin pyhä henkilö, ettei hänestä saa mitään sanoa?
Asiantuntemukseni rajoittuu EU:n rahoittamien projektien suunnitteluun, johtamiseen, taloudenhallintaan ja arviointiin, koulutuspolitiikkaan sekä hoivayritysten kehittämiseen.
-
Sallin toki. Ne loukkaa ainoastaan nuoruuteni ihanteita, ei enää minua :wink:
-
Sallin toki. Ne loukkaa ainoastaan nuoruuteni ihanteita, ei enää minua :wink:
Kiitos! Jatkan omien ihanteideni pohjalta.
-
Vai onko Aku Räty niin pyhä henkilö, ettei hänestä saa mitään sanoa?
Minua välillä ärsyttää tämä luterilaisuudessa vallitseva henkilöpalvontakultti. Kun Luther on sanonut jotain, niin se autuas totuus, piste. Paitsi ettei olekaan. Mitenkäs juutalaisvastaiset mielipiteet? Niin, no, ne nyt oli...
Miksi ihmisten ikävistä puolista pitää vaieta? Ei kai Luther, Räty tai Ruotsalainen voineet kaikessa olla oikeassa? Ehkä tämä menee hiukan nykyauktoriteetin ihannoinnin puolelle, mutta kuten Urpo Karjalainen sanoi meille rippikoulussa: Mitä kirkkaammat valot, sen syvemmät varjot. (Mikä muuten saattoi olla sitaatti joltain muulta henkilöltä... :lol: )
Ja mikä tärkeintä, itse henkilö ei ole tärkeä, vaan hänen esittämänsä ajatukset.
Niin, mutta sitten kun ajatukset ovatkin ristiriidassa nykykatsantoon, niin niistä vaietaan ja juuri niitä vähätellään. Kuten esim Paavalin kohdalla.
-
Ajauduttiin keskusteluun henkilöpalvonnasta.
Nuorena kerran (nyt olen tosi vanha) tuli kirjoitettua teemasta körttiläisyyden osalta Hengelliseen Kuukauslehteen, olikohan v. 2001. Nyt ehken sanoisi kaikkea enää juuri noin ja onhan tuossa siinä-ja-siinä vähän asiavirhettäkin. (Pitäisikö tähän nyt kirjoittaa, kuten tuntuu viime aikoina palstalla yleistyneen: "Moderaattorit saavat poistaa."?)
Henkilöpalvontaa herännäisyydessä?
”Suuret ovat suuria vain siksi, että muut ovat polvillaan.”
Näin etevästi on todennut 1800-luvulla Ranskassa elänyt yhteiskuntafilosofi Pierre Proudhon. Eliitin muodostuminen herännäisyyden sisällä ja henkilöpalvonnan olemassaolo ovat huolestuttavia ilmiöitä, jotka helposti nakertavat ulkopuolelle jäävien ihmisarvoa.
Kultaisen vasikan etsintää
Ihminen tarvitsee palvonnan kohteita, esikuvia, jotain johon luottaa. Henkilöpalvonta voi toki olla terveen kriittistä antaen kunnian sille, jolle se todella kuuluu – samalla ketään osatontakaan unohtamatta. Pahimmillaan se voi kuitenkin ajautua totaaliseen sokeuteen saakka, kuten tapahtui Saksassa 70 vuotta sitten. Turvan puuttuminen voi viedä ihmisen kultaisia vasikoita valamaan ja tällaisista harhoista vahvuutta etsimään. Käskyistämme tärkein unohtuu.
Väärän osoitteen almut
Harmillisen usein arvostus tuntuu kerääntyvän vain ulkoisten seikkojen, maineen ja aseman mukana, vaikka tärkeää olisi punnita persoona. Seurakuntien papitkin joutuvat helposti vastaanottamaan harkitsematonta kunnioitusta, usein henkistä, joskus aineellistakin. Mutta eiväthän papit hyvin toimeentulevana kansanosana tällaista tarvitse, vaan köyhät ja puutteelliset!
Nuorisotyönkin ongelma
Oltuani jo useita vuosia Herättäjän nuorisotyössä mukana olen huomannut henkilöpalvontaa myös nuorten parissa. On surullista, että nuoret oppivat täälläkin kuuluvansa eri kasteihin, kun vain näkyville nostettuja ihmisiä kuunnellaan ja heidän jutuilleen hurrataan. Näin jää moni arvokas ajatus kuulematta ja teko huomaamatta. Aivan varmasti ilmiö asustaa muuallakin, mutta jotenkin elitismin tuoma paha olo korostuu juuri Herättäjän nuorisotyössä. Ehkä siksi, että useimmille ensimmäinen kosketus nuorisotyöhön tulee Aholansaaren rippikoulusta. Tuon kaksiviikkoisen aikana suvaitsevaisuus, lähimmäisestä välittäminen ja lämpö ovat huipussaan – siihen kai leirien vetäjät ja rippikouluisot ainakin pyrkivät. Leirin loputtua kontrasti saattaa olla säpsähdyttävä. Kaikki ei olekaan niin kultaista ja lempeää, kaikki eivät olekaan enää samalla viivalla. Luultavasti me isot sekä leirien vetäjät ja muut työntekijät toimimme jopa suunnannäyttäjinä tässä.
Paavo kuin Paavo?
Entäpä olisiko aihetta asettaa kyseenalaiseksi tämä Paavonkin palvominen? Kärjistetyimmillään se on johtanut jopa siihen, että Ukko-Paavon viinankäyttö on otettu hyväksyttäväksi esikuvaksi tähänkin päivään. Oliko Paavon suuruus todella suuruutta, vai olivatko aikalaiset vain kömmähtäneet polvilleen? Ehkäpä Ukko-Paavo oli kuitenkin vain kilvoittelija kilvoittelijoiden joukossa, yksi Jumalan köyhä muiden kaltaistensa rinnalla. Luulenpa, että loppujen lopuksi meissä kaikissa asuu pieni Ukko-Paavo – mutta onneksi meidän ympäriltämme puuttuvat kumartajat! Suosiohan on myös vastuuta ja pidemmän päälle varsin raskas taakka. Paavon maineen ja nykyisen rakkaan herännäisyytemme takana lienee alkujaan tyystin tavallinen lumipalloefekti. Kuitenkaan ilman tätä hyvän sielunhoitajan mainetta kierittävää lumipalloa me tuskin ymmärtäisimme joka kesä lähteä puupenkille puheen ja virren äärelle armonvilausta etsimään – lämmin kiitos körttiläisyyden olemassaolosta Paavolle kuuluu.
Tervetuloa keskiluokka?
Hieman mietityttää tämä oma elitistisyytemme - ettei vain körttiläisyydessäkin olisi lähinnä hyvinvoivaa väestöä? Ei tätä liikettä taida olla ihan helppo ulkopuolelta lähestyä. Toki avosylin otamme kaltaisemme vastaan: yhteiskunnassa hyväosaiseksi sijoittuneen, mutta sieluntuskiensa alla painiskelevan sananjanoajan kanssa on helppo olla; puheenaiheita riittää niin körtin sieluntilasta, politiikan labyrinteista kuin kehitysmaiden ruoka-avustakin. Mutta eivätkös puheenaiheet hupene sukkelammin, kun seurapenkille viereen istahtaakin huono-osaisempi kanssaeläjä, yliopistoista tietämätön maitopurkkirahojaan laskeva keskiluokan kansalainen? Valitettava totuus on, että kaltaiset kutsuvat kaltaisiaan, tahtomattaankin. Duunari harvoin tuntee oloaan kotoisaksi pomojen seurassa.
Silmät auki avoimuutta
Rakasta lähimmäistäsi ja tee toisille niin kuin tahdot itsellesikin tehtävän – jokaiselle, vähäisimmällekin. ”Sillä se minkä te teette yhdelle heistä, sen te teette minulle.” Meidän tulisi muistaa jokainen lähimmäisemme, pitää silmät auki, jotta näkisimme myös muut kuin helposti huomattavat jo suuriksi nostetut tai nousseet. Pitäisi pyrkiä huomaamaan myös hiljaiset ja hyväksymään eri tavoin ajattelevat, jotta emme aina vain juuttuisi pinttyneisiin kaavoihimme. Asiat voi hoitaa monella tapaa hyvin, eikä se varmasti vaadi sitä, että tekemässä ovat aina samat tutut kasvot. Avoin tervetulotoivotus useammille voisi tuoda paljon rikkautta elämäämme sekä koko körttiläisyyteen.
Lähimmäisen omantunnon suojelua
Lähimmäisyyteen liittyen kuulin vasta mainion ohjeen: pitää käyttäytyä niin, ettei toisen omatunto siitä kärsi. Tämä voi tarkoittaa sitä, että lähimmäiseltä ei pidä vaatia sellaista, johon hänen kykynsä eivät riitä, vaikka auttamistahto riittäisikin. Myös henkilöpalvonnasta voi omatunto kärsiä, kun kohteena olija tuntee saavansa osakseen enemmän arvostusta kuin todellisuudessa ansaitsisikaan. Tulee helposti huijarimainen olo. Näin tuo ylenmääräinen kunnioittaminen voi loppujen lopuksi myös satuttaa.
Kuuntelemisen tärkeys
Usein huomaaminen ja etenkin kuunteleminen ovat tärkeimmät muodot lähimmäisyydestä. Saisimme yrittää kulkea jokaisen välittämistä kaipaavan vierellä sen matkan verran kuin meitä tarvitaan – oman jaksamisemme rajoissa tietenkin. Jos tällöin, apua tarvitsevan olon helpottamiseen tähtäävän lähimmäisyyden seurauksena koituu arvostusta osaksemme, on se varmastikin aidompaa ja ansaitumpaa kuin lumipalloefektin luoma suurten massojen meihin kohdistama arvostus. Vaikka toisaalta, kaikenhan me saamme vain armosta – tuotakaan arvostusta emme voi syntisinä ihmisinä ansaita. Sillä suuriahan me olemme vain siksi, että armollinen Jumala meidän syntisten puoleen on Jeesuksessa kumartunut.
-
Ajauduttiin keskusteluun henkilöpalvonnasta.
Nuorena kerran (nyt olen tosi vanha) tuli kirjoitettua teemasta körttiläisyyden osalta Hengelliseen Kuukauslehteen, olikohan v. 2001. Nyt ehken sanoisi kaikkea enää juuri noin ja onhan tuossa siinä-ja-siinä vähän asiavirhettäkin. (Pitäisikö tähän nyt kirjoittaa, kuten tuntuu viime aikoina palstalla yleistyneen: "Moderaattorit saavat poistaa."?)
Henkilöpalvontaa herännäisyydessä?
”Suuret ovat suuria vain siksi, että muut ovat polvillaan.”
Näin etevästi on todennut 1800-luvulla Ranskassa elänyt yhteiskuntafilosofi Pierre Proudhon. Eliitin muodostuminen herännäisyyden sisällä ja henkilöpalvonnan olemassaolo ovat huolestuttavia ilmiöitä, jotka helposti nakertavat ulkopuolelle jäävien ihmisarvoa.
Kultaisen vasikan etsintää
Ihminen tarvitsee palvonnan kohteita, esikuvia, jotain johon luottaa. Henkilöpalvonta voi toki olla terveen kriittistä antaen kunnian sille, jolle se todella kuuluu – samalla ketään osatontakaan unohtamatta. Pahimmillaan se voi kuitenkin ajautua totaaliseen sokeuteen saakka, kuten tapahtui Saksassa 70 vuotta sitten. Turvan puuttuminen voi viedä ihmisen kultaisia vasikoita valamaan ja tällaisista harhoista vahvuutta etsimään. Käskyistämme tärkein unohtuu.
Väärän osoitteen almut
Harmillisen usein arvostus tuntuu kerääntyvän vain ulkoisten seikkojen, maineen ja aseman mukana, vaikka tärkeää olisi punnita persoona. Seurakuntien papitkin joutuvat helposti vastaanottamaan harkitsematonta kunnioitusta, usein henkistä, joskus aineellistakin. Mutta eiväthän papit hyvin toimeentulevana kansanosana tällaista tarvitse, vaan köyhät ja puutteelliset!
Nuorisotyönkin ongelma
Oltuani jo useita vuosia Herättäjän nuorisotyössä mukana olen huomannut henkilöpalvontaa myös nuorten parissa. On surullista, että nuoret oppivat täälläkin kuuluvansa eri kasteihin, kun vain näkyville nostettuja ihmisiä kuunnellaan ja heidän jutuilleen hurrataan. Näin jää moni arvokas ajatus kuulematta ja teko huomaamatta. Aivan varmasti ilmiö asustaa muuallakin, mutta jotenkin elitismin tuoma paha olo korostuu juuri Herättäjän nuorisotyössä. Ehkä siksi, että useimmille ensimmäinen kosketus nuorisotyöhön tulee Aholansaaren rippikoulusta. Tuon kaksiviikkoisen aikana suvaitsevaisuus, lähimmäisestä välittäminen ja lämpö ovat huipussaan – siihen kai leirien vetäjät ja rippikouluisot ainakin pyrkivät. Leirin loputtua kontrasti saattaa olla säpsähdyttävä. Kaikki ei olekaan niin kultaista ja lempeää, kaikki eivät olekaan enää samalla viivalla. Luultavasti me isot sekä leirien vetäjät ja muut työntekijät toimimme jopa suunnannäyttäjinä tässä.
Paavo kuin Paavo?
Entäpä olisiko aihetta asettaa kyseenalaiseksi tämä Paavonkin palvominen? Kärjistetyimmillään se on johtanut jopa siihen, että Ukko-Paavon viinankäyttö on otettu hyväksyttäväksi esikuvaksi tähänkin päivään. Oliko Paavon suuruus todella suuruutta, vai olivatko aikalaiset vain kömmähtäneet polvilleen? Ehkäpä Ukko-Paavo oli kuitenkin vain kilvoittelija kilvoittelijoiden joukossa, yksi Jumalan köyhä muiden kaltaistensa rinnalla. Luulenpa, että loppujen lopuksi meissä kaikissa asuu pieni Ukko-Paavo – mutta onneksi meidän ympäriltämme puuttuvat kumartajat! Suosiohan on myös vastuuta ja pidemmän päälle varsin raskas taakka. Paavon maineen ja nykyisen rakkaan herännäisyytemme takana lienee alkujaan tyystin tavallinen lumipalloefekti. Kuitenkaan ilman tätä hyvän sielunhoitajan mainetta kierittävää lumipalloa me tuskin ymmärtäisimme joka kesä lähteä puupenkille puheen ja virren äärelle armonvilausta etsimään – lämmin kiitos körttiläisyyden olemassaolosta Paavolle kuuluu.
Tervetuloa keskiluokka?
Hieman mietityttää tämä oma elitistisyytemme - ettei vain körttiläisyydessäkin olisi lähinnä hyvinvoivaa väestöä? Ei tätä liikettä taida olla ihan helppo ulkopuolelta lähestyä. Toki avosylin otamme kaltaisemme vastaan: yhteiskunnassa hyväosaiseksi sijoittuneen, mutta sieluntuskiensa alla painiskelevan sananjanoajan kanssa on helppo olla; puheenaiheita riittää niin körtin sieluntilasta, politiikan labyrinteista kuin kehitysmaiden ruoka-avustakin. Mutta eivätkös puheenaiheet hupene sukkelammin, kun seurapenkille viereen istahtaakin huono-osaisempi kanssaeläjä, yliopistoista tietämätön maitopurkkirahojaan laskeva keskiluokan kansalainen? Valitettava totuus on, että kaltaiset kutsuvat kaltaisiaan, tahtomattaankin. Duunari harvoin tuntee oloaan kotoisaksi pomojen seurassa.
Silmät auki avoimuutta
Rakasta lähimmäistäsi ja tee toisille niin kuin tahdot itsellesikin tehtävän – jokaiselle, vähäisimmällekin. ”Sillä se minkä te teette yhdelle heistä, sen te teette minulle.” Meidän tulisi muistaa jokainen lähimmäisemme, pitää silmät auki, jotta näkisimme myös muut kuin helposti huomattavat jo suuriksi nostetut tai nousseet. Pitäisi pyrkiä huomaamaan myös hiljaiset ja hyväksymään eri tavoin ajattelevat, jotta emme aina vain juuttuisi pinttyneisiin kaavoihimme. Asiat voi hoitaa monella tapaa hyvin, eikä se varmasti vaadi sitä, että tekemässä ovat aina samat tutut kasvot. Avoin tervetulotoivotus useammille voisi tuoda paljon rikkautta elämäämme sekä koko körttiläisyyteen.
Lähimmäisen omantunnon suojelua
Lähimmäisyyteen liittyen kuulin vasta mainion ohjeen: pitää käyttäytyä niin, ettei toisen omatunto siitä kärsi. Tämä voi tarkoittaa sitä, että lähimmäiseltä ei pidä vaatia sellaista, johon hänen kykynsä eivät riitä, vaikka auttamistahto riittäisikin. Myös henkilöpalvonnasta voi omatunto kärsiä, kun kohteena olija tuntee saavansa osakseen enemmän arvostusta kuin todellisuudessa ansaitsisikaan. Tulee helposti huijarimainen olo. Näin tuo ylenmääräinen kunnioittaminen voi loppujen lopuksi myös satuttaa.
Kuuntelemisen tärkeys
Usein huomaaminen ja etenkin kuunteleminen ovat tärkeimmät muodot lähimmäisyydestä. Saisimme yrittää kulkea jokaisen välittämistä kaipaavan vierellä sen matkan verran kuin meitä tarvitaan – oman jaksamisemme rajoissa tietenkin. Jos tällöin, apua tarvitsevan olon helpottamiseen tähtäävän lähimmäisyyden seurauksena koituu arvostusta osaksemme, on se varmastikin aidompaa ja ansaitumpaa kuin lumipalloefektin luoma suurten massojen meihin kohdistama arvostus. Vaikka toisaalta, kaikenhan me saamme vain armosta – tuotakaan arvostusta emme voi syntisinä ihmisinä ansaita. Sillä suuriahan me olemme vain siksi, että armollinen Jumala meidän syntisten puoleen on Jeesuksessa kumartunut.
Kiitos Liisa. Jutussasi oli paljon asiaa. Taidan taas kompata. :wink:
-
Kiitos Liisa. Jutussasi oli paljon asiaa. Taidan taas kompata. :wink:
Samaa mieltä.
Yksi juttu, jota haluan tässä kommentoida...
Tervetuloa keskiluokka?
Hieman mietityttää tämä oma elitistisyytemme - ettei vain körttiläisyydessäkin olisi lähinnä hyvinvoivaa väestöä? Ei tätä liikettä taida olla ihan helppo ulkopuolelta lähestyä. Toki avosylin otamme kaltaisemme vastaan: yhteiskunnassa hyväosaiseksi sijoittuneen, mutta sieluntuskiensa alla painiskelevan sananjanoajan kanssa on helppo olla; puheenaiheita riittää niin körtin sieluntilasta, politiikan labyrinteista kuin kehitysmaiden ruoka-avustakin. Mutta eivätkös puheenaiheet hupene sukkelammin, kun seurapenkille viereen istahtaakin huono-osaisempi kanssaeläjä, yliopistoista tietämätön maitopurkkirahojaan laskeva keskiluokan kansalainen? Valitettava totuus on, että kaltaiset kutsuvat kaltaisiaan, tahtomattaankin. Duunari harvoin tuntee oloaan kotoisaksi pomojen seurassa.
Ei tässä mistään "eliittiperheestä" kaikki olla. Isä on sairaanhoitaja ja äiti farmaseutti. Suvun edellistä "pomoluokkaan kuuluvaa" pitää hakea niinkin kaukaa kuin ukin isästä, joka oli Nivalainen maanviljelijä.
Asiaa kokonaisuudessaan kuitenkin tuo koko artikkeli. Paavon viinankäyttö tosiaan tuntuu olevan monella esikuvana, ainakin niiden juttujen valossa, joilla öisin Aholansaaren vilkkaassa yöelämässä kehuksitaan. Niin kuin muutoinkin. Tässä vain on ironisinta se, etten ole koskaan nähnyt ketään tuttavaani humalassa, vaikka moni aina sillä kehuskelee.
Nousi muuten mieleen sellainen kysymys, että millaisesta yhteiskunnallisesta asemasta Räty on ponnistanut? (Epätoivoinen yritys palauttaa keskustelua alkuperäisille urille...)
-
Aku Räty oli maanviljelijän poika ja sai osallistua Karhumäen kansanopiston kurssille.
Hänestä tuli saarnaaja Savoon ilman omaa haluaan.
Katso tarkemmin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aku_R%C3%A4ty
-
Kiitos Liisa. Jutussasi oli paljon asiaa. Taidan taas kompata. :wink:
Samaa mieltä.
Yksi juttu, jota haluan tässä kommentoida...
Asiaa kokonaisuudessaan kuitenkin tuo koko artikkeli. Paavon viinankäyttö tosiaan tuntuu olevan monella esikuvana, ainakin niiden juttujen valossa, joilla öisin Aholansaaren vilkkaassa yöelämässä kehuksitaan. Niin kuin muutoinkin. Tässä vain on ironisinta se, etten ole koskaan nähnyt ketään tuttavaani humalassa, vaikka moni aina sillä kehuskelee.
Paavon alkoholinkäytöstä on vain tämä markkinatapaus tunnettu. Se oli enemmän opponointia kun kännäämistä. Muuten ei Paavoa ole juuri juopoksi haukuttu. Samoin pettuleipäjutut ovat aika liiottelua. Harvoin Paavo pettua söi sillä saaressa ei juuri halla vieraillut, kun vesi suojasi sen pakkaselta. Olkaa varovaisia juttujen kanssa. Luotettavastakin suusta tulee välillä legendaa.
-
Onko mahdollista vielä palata tähän aiheeseen? Liityin ketjuun tätä aihetta myöhemmin, joten jäin paitsi aiheesta. Olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja Aku Rätyä tavanneilta henkilöiltä; millaista oli keskustella hänen kanssaan, miltä tuntui jälkeenpäin ym. ym. Kotipuolessani hän vieraili myös jonkun verran. Myöhemmin lastensa perheissä ilmeisesti useinkin. Itse olin niin pieni poika, ettei oikeastaan muuta jäänyt mieleeni hänestä kuin ne sarkavaatteet, pieksut ja polkkatukka. Veljensä Jafet Räty kävi joskus myös seuroissa meillä. Olivat samalla kertaa. J.F. on ollut Sotkamon kirkkoherra.