Pistä muutama sana alusta, en muista virsikirjan virsiä juurikaan numeron perusteella laiska, niin ei jaksa kaivaa kyseistä kirjaa..
Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
olemme kaikki hiljaa kätketyt.
Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan
yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.
Kivullaan vanha kiusaa mieliämme
kuormallaan pahat päivät painavat.
Oi Herra, auta arkaa sydäntämme
suo rauha, jonka itse valmistat.
Jos ahdistuksen tie on edessämme
myös silloin Kristus meitä kuljettaa.
Annamme Isän käteen elämämme
Hän itse meille rauhan valmistaa.
Ja tuskan maljan jos suot juodaksemme
sen itse sallit yli vuotavan,
pelotta, kiittäen sen voimme vastaan ottaa;
kädestäs rakkaasta me saamme sen.
On vielä riemun päivä edessämme,
auringon valo tulvii maailmaan,
muistamme entistä, ja elämämme
sinulle silloin kuuluu kokonaan.
Nyt anna yössä kynttilöiden loistaa
tyyneksi, lämpimäksi liekki luo,
valaiset pimeän, voit pelon poistaa,
tahtosi mukaan meidät yhteen tuo.
Kun raskas hiljaisuus on ympärillä
vahvista ääni toisen maailman,
niin että kielellänsä ylhäisellä
kuulemme lastesi jo laulavan.
Hyvyyden voiman ihmeellinen suoja
piirittää meitä, kuinka käyneekin.
Illasta aamuun kanssamme on Luoja,
Häneltä saamme huomistäivänkin.
Kirjoitettu Sylvesterin päivänä Prinz Albrecht Strassen kellarissa, natsien päämajasssa, josta Canaris lyhyesti sai sanottua Bonhoefferille tämän saapuessa: Tämä on Helvetti. Bonhoeffer sai erikoisluvan kirjoittaa tämän ja lähettää äidilleen syntymäpäivälahjaksi. Tämä on niitä harvoja elonmerkkejä, joita hänestä saapui, ennen kuin hän katosi keskitysleirille. Sen jälkeen elämäkerran sivut on koottu eloonjääneiden muistoista. Eberhard Bethge, joka omisti loppuelämänsä Dietrich Bonhoefferin muistolle, oli eräs näistä.
Hänessä näkyy Kristus niin merkillisesti, että olen miettinyt, tulisiko imitatio Christin asemesta puhua identificatio Christista. Hän teki elämässään rohkeasti myös erehdyksiä, ja joissakin runoissa kuuluu kaikuja siitä, että hän mahdollisesti piti Canariksen hankkeeseen osallistumistaan sellaisena, ja vankeutta rangaistuksena... toisaalta taas itsestäni tuntuu, että oikeimpaan osuu taiteilija, Paavo Rintala, joka tuo mieleen ajatuksen: Hänen sielunsa varjeltiin -- hän ei olisi voinut elää, jos salaliitto olisi onnistunut -- hänelle ainut tie oli tulla murhatuksi, ei onnistua murhaamaan... vaikka itse olisin posauttanutkin ilmat pihalle Hitleristä... hänen sielunrakenteensa oli aika erikioinen, ja suren sitä, etten pystynyt sitä kuvaamaan. Mutta olkoon, kuvasin vaikutusta, jonka hän tekee toiseen. Isona osaan paremmin - tai joku toinen.
Käännöksessä on yhdistelty minun ja Raittilan tekeleitä - itselläni on versioita joista "karvas kalkki" on jätetty pois, ja korvattu milloin milläkin "maljalla" kun, olen todennut että sen merkitys on muu... se on vain sitä valkoista jota levitetään sammaloituneelle nurmelle...
Tämä on minun oppivuoteni, sitten koetan hiipiä lähemmäs ja saada otteen
vaikka, kuten havaitsette, se on konstikasta.