Kevään merkkejä osa 2

[Pyryharakka]

Saanen kirjoittaa, että olet aika kova Grande Mamma.

Meikäläinen on niin pelottava ilmesttys, että useampi vuosi sitten karhuemo vei kolme pentuaan kiireesti metsään piiloon meidän pellolta, kun huutelin sille hu - huu.

Kuulin juuri, että mökkitienoillamme on näkynyt harhailevia autoja ja täältä ei pääse tarkistamaan tilannetta karanteenin takia. Pihoissa on myös käyty ja jäljet todistavat sen.

Kun ihmiset ovat nyt kotona, niin asuntomurtoja ei pääse oikein tekemään. Sitä pitää varkaan yrittää etsiä jotain vietävää kesämökeiltä siinä toivossa, että osuu uusmaalaisten mökeille.

Tuolla etelän turistiseuduilla on nyt taskuvarkaillakin huonot oltavat. Ei liiku massoittain turisteja ja paikallisetkin liikkuvat vähemmän kaduilla.
Eikä mikään taho maksa varkaille korvauksia menetetyistä ansiomahdollisuuksista. 

[sivullinen]

Kärpänen lennossa parvekkeella. En tapa, saa kuolla vanhuuttaan.

[Riitta-mummi]

Asvaltin reunoilla virtailee vesi sulavista lumipenkoista.

Ikkunat kaipaavat pesua, se varma kevään viesti.

[Riitta-mummi]

Aurinko poraa jäähän reikiä, kohdistuen sepelinmurusiin. Vesi virtaa ja tekee suuria lammikoita. Rollalla jotenkuten selvisin puolen tunnin lenkkini. Otin kaksi kertaa aurinkoa kasvoille. Rollan istuin on hyvä lepotuoli kun on käsinojatkin.

Lapset hyödyntävät suuria lumikasoja päiväkodin ja meidän pihassa. Kiipeilevät ylös ja liukuvat alas. Kohta ne ovat entiset, näillä lämpöasteilla.

Joku on nähnyt jo nokkosperhosen, en minä. Enkä muitakaan eläviä, vain jäniksenjälkiä pihassa.

Ikkunoita pidän pitkään raollaan. Kevät tuoksuu jo hiukan.