Nyt luen Saarikoskea, Asiaa tai ei on kesken. Se on upea, ei ihan niin raaka kuin Aika Prahassa, vaan kovasti runoilijan tuntuinen mies kertoo elämästään Ruotsin maaseudulla, kuppi kyllä kallistuu tasaiseen tahtiin mutta välissä on niin hienoja ajatuksia että kadehdin.
Pratchett-keskusteluun vastatakseni: Pratchettin maailma on oikeastaan täynnä kuvajaisia kaiken maailman kulttuureista ja kirjallisuudesta ja elokuvista ja kaikesta, ainakin seuraavanlaisia löysin näin pikaisella hyllyn läpikäynnillä (nimet englanniksi, suomennoksista en tiedä)
Pyramids: Kaikki mahdollinen Egyptistä kertova
Lords and Ladies: Shakespearen Kesäyön unelma
Soul music: Rokkenrollin historia
Maskerade: Oopperan kummitus
Hogfather: Joulupukista kertovat tarinat
The Last Continent: Austraalia
Jingo: Atlantis-myytit
Night Watch ja ylipäänsäkin kaikki Vartiostosta kertovat kirjat sekä Interesting Times ja Last Hero: Äksönleffat(Arska), Conan-kirjat
The Truth: Tässä ja muutamassa muussakin kirjassa huomaa Pratchettin ja Gaimanin tehneen yhteistyötä: Epäilyttävä kaksikko Mr. Pin ja Mr. Tulip on kuin suoraan Gaimanin American Godsin tai Neverwheren sivuilta (lievästi parodioituna tietenkin). Muualta en heitä ole löytänyt, mutta haiskahtavat kyllä joltain vielä vanhemmalta konseptilta.
Discworld-kirjojen huomaa, niitä vanhasta uuteen lukiessa, muuttuvan vähitellen raskaammiksi ja tummemmiksi. Esim. Night Watchissa (2002) ei ole niitä hervottoman hihityksen aiheuttavia dialogeja ym, joita aiemmissa on viljelty. Kuolemakin on läsnä muutenkin kuin Susan Sto Helitin isoisänä.
Minkätasoisia suomennokset ovat? Olisi kiva tietää, niin että voisi harkita pikkuveljille suosittelua kun ne eivät vielä englantia osaa, ja kokemuksesta tiedän, että huono suomennos voi pilata kirjan täysin.
T. Pratchett-fani since 1998