Kirjoittaja Aihe: Näin elokuvan  (Luettu 38389 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Atanasia

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2189
Näin elokuvan
« Vastaus #30 : 09.02.09 - klo:18:02 »
Tänään tulee tosi upea elokuva
VIISI VUODENAIKAA
Teemalta
SUOSITTELEN!

http://www.tv-opas.com/ohjelma.php?kanava=yleteema&aika=1234209900
Herra armahda.

Poissa tosikkoko

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 858
Näin elokuvan
« Vastaus #31 : 01.03.09 - klo:20:40 »
Kielletty hedelmä:
tavallansa hyvä, toisaalta aika kliseinen. olisin toivonut, että "vanhojen viisasten miesten poppookin" olisi jotenkin muuntunut. Mutta elokuvahan kuvasi vain muutaman kuukauden jaksoa, joten ei kai siinä ajassa vielä mitään.

Ja kalistaja, tosikkoko nautti kesäisistä pohjalaispelloista :)

Poissa Mörtti-57

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1565
Näin elokuvan
« Vastaus #32 : 20.03.09 - klo:10:33 »
Wanha, vahava eläväkuva vaivaasukon pyhiistä. Vaivaa vähän pitää nähärä, kun utuubista  14 pätkää ettii.
http://www.youtube.com/watch?v=2q-XrGXBqSQ&feature=related
Paree ymmärtää pikkuusen oikeen ku palio väärin.

Poissa joonasv

  • Istahtaa penkin päähän veisaamaan
  • Viestejä: 41
Näin elokuvan
« Vastaus #33 : 27.03.09 - klo:11:46 »
Satuin eilen katsomaan Yle Teemalta Saksalaisen Requiem-nimisen elokuvan. Tarina perustuu 70-luvulla tapahtuneeseen opiskelijatytön manaukseen. Ilmeisesti myös tunnettu Manaaja-kauhupätkä inspiroitui samasta aiheesta. Tämä eilinen leffa oli kuitenkin Manaajasta kaukana. Silti se oli järkyttävää katsottavaa uskottavuutensa ja puhuttelevuutensa ansiosta.

Onneksi ihmiset lähetetään nykyään kuitenkin hiukan herkemmin lääkäriin sen sijaan, että alettaisiin ajamaan piruja ( :evil: ) ulos.

Poissa Progressor

  • Päättää jatkaa matkaansa Sotkamoon
  • Viestejä: 400
Näin elokuvan
« Vastaus #34 : 05.04.09 - klo:20:13 »
Kävin katsomassa Klaus Härön uuden elokuvan Postia pappi Jaakobille. Hyvä oli. Sen tunnelmassa oli minusta jotain körttiläistä. Suosittelen muillekin foorumilaisille.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33747
Näin elokuvan
« Vastaus #35 : 05.04.09 - klo:21:04 »
Odotan sitä kovasti. Ei tullut vielä Lahteen heti samaan aikaan kuin Hkiin.
Viime viikko meni muissa kiireissä, elokuviin en ehtinyt.

Tytär kirjoitti siitä arvostelun , hänkin tuntui pitävän. Kehui Hazardia ja
Nousiaista luoduiksi rooleihinsa.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

myyrä

  • Vieras
Näin elokuvan
« Vastaus #36 : 05.04.09 - klo:21:32 »
Lainaus käyttäjältä: "Progressor"
Kävin katsomassa Klaus Härön uuden elokuvan Postia pappi Jaakobille. Hyvä oli. Sen tunnelmassa oli minusta jotain körttiläistä. Suosittelen muillekin foorumilaisille.


Sen voisi katsoa. Ensi vuonna Havukka-ahon ajattelija (tulee silloin ensi-iltaan).

Poissa Mörtti-57

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1565
Näin elokuvan
« Vastaus #37 : 09.04.09 - klo:22:23 »
Periantai 13. huhtikuuta 1976 ei unohru Lapualla. Minäkin 18v. solttupoikana jouruun lääkintämiähenä näihin raunioohin. http://areena.yle.fi/toista?id=2095125
Paree ymmärtää pikkuusen oikeen ku palio väärin.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33747
Näin elokuvan
« Vastaus #38 : 10.04.09 - klo:15:25 »
Tulin elokuvista. Nyt näin Klaus Härön uusimman, Postia Pappi Jaakobille.
Kerrankin sai olla katsomossa hyvillä mielin. Ei pauhanneet äänentoistolaitteet, ei kuiskineet katsojat. Vähän nyyhkimistä kuului loppupuolella kun Leila luki omaa "kirjettään". Minullakin silmät kostui kun
vanha mies paljasjaloin ja alushoususillään pisteli kuraisella pihamaalla.

Kaarina Hazard on syntynyt Leilaksi, aivan kuten Istanmäen Paksuksi Perhoseksi. Pieni suupielen nykäys, tai kulman kohautus kertoi ajatuksistaan. Nousiainen taisi tehdä elämänsä roolin. Kirkkokohtaus ei niin hyvä kuin kotona. Vanha pappi oli jo lähdössä.

Pappila oli kuvauksellinen vanha rötiskö. Viehättävä kuitenkin. Mistä lienee.
Kirkko oli vanha kivikirkko. Museokirkko kaiketi.
Fiktiivinen paikkakunta oli Kokemäki.
Yksi kirje oli tullut Lahdesta.    Kiitos Klaus Härö.    [-o<
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33747
Näin elokuvan
« Vastaus #39 : 10.04.09 - klo:15:43 »
Eileniltainen Martti Luther elokuva ei ollut minun mieleiseni. Joseph Fiennes on minulle Rakastunut Shakespeare.

Tulihan ne historialliset kohtaukset näyteltyä. Myrsky. Rooman matka. Anekauppa. Sieppaus Wurtburgin linnan turviin. Kirjoitus ja käännöstyöt.
Teesit. Augsburgin tunnustus ja avioliitto.

Jotensakin ohueksi jäi kuitenkin tunnepuoli, vaikka Fiennes kuinka paahtoi.
Sir Peter Ustinov oli paras. Omaa luokkaansa näyttelijänä.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Jampe

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2205
Näin elokuvan
« Vastaus #40 : 10.04.09 - klo:15:57 »
Minusta taas eilisiltainen Luther-elokuva oli aika hyvä nimenomaan sen takia että siinä kuvattiin mielestäni aika totuudenmukaisesti tapahtumat. Elokuva teki siltä osin oikeutta Lutherin elämäntyölle jota monesti tulkitaan, väännellään ja käännellään teologisessa tiedekunnassa ja oppinikkareiden päänupeissa ihan liikaa.
Olen nähnyt ainakin 2 Luther elokuvaa aiemminkin ja yksi löytyy hyllystäkin.  Lisäksi olen muistaakseni lukenut ainakin 3 elämänkertaa mutta vähintään 2. Muutenkin olen ahminut Lutherin teoksia yhteen aikaan aivan vuosikausia yhteen menoon etten mitään muuta lukenutkaan. sain niistä niin paljon oivalluksia ja ne syvensivät kristinuskon tulkintaani ja raamatunkin ymmärtämistä.  Siinä meni laajempi galatalaisepistola, sidotut ratkaisuvallat,juutalaisista ja heidän valheistaan ym. klassikot.  Lisäksi suuri määrä pienempiä kirjoja.  vanhan anoppini ullakko on toiminut aarreaittana josta olen tonkinut vanhoja, pölyttyneitä ja repaleisiakin Lutherin kirjoja, suuri osa sillä wanhalla tekstityylillä,-miksikä sitä nyt sanottiinkaan... Hänen vanhempansa olivat niitä aikoinaan harrastaneet ja keränneet.

Luther on ollut suurin hengellinen innoittajani!   Kyllä Luther oli suuri Jumalan mies! Sitä ei kukaan voi kieltää. Hänen jälkeensä ei luterilaisessa kirkossa ole ollut veroistaan.  1800 luvun herätysliikeaika suomessa aloitti luterilaisen kirkon sisältäpäin rapistumisen. Kirkon sisään tuotiin pietismi ja Speneriläiset painotukset.
Elämä on ihmisen parasta aikaa -Matti Nykänen-

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33747
Näin elokuvan
« Vastaus #41 : 10.04.09 - klo:16:22 »
Tunnet Lutherisi. Minä en, muuta kuin nämä mainitsemani opin- ja elämänkohdat. Yksi elokuva muinoin ja yksi elämänkerta. Katselin draama-pohjalta. Ja siinä, näyttelijätyössä, ohjauksessa ja "amerikkalaisessa" fiktiossa oli mielestäni puutteita. Lapsi kainalosauvoineen ja Kaarle V:n TV-hahmo vieraannuttivat.

Se kohtaus jossa Luther Roomassa kirkon parvelta katseli kardinaalien ym.
saattueiden saapumista puhui ilman sanoja sen mitä tarvittiin.

Asiasisältö tyydytti.    8)
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Jampe

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2205
Näin elokuvan
« Vastaus #42 : 10.04.09 - klo:17:50 »
Valitettavasti itse en yksinkertaisesti jaksanut katsoa elokuvaa kokonaan vaikka kuinka pinnistelin. Olin väsynyt töistä ja makoilin sohvalla välillä nuukahtaen, välillä jaksaen katsoa taas pätkän. Videolaitekaan ei toimi.

Luther ei ilmeisesti herätä elokuvantekijöissä niin suuria intohimoja kuin Jeesus.  Nousee mieleen jonkun vuoden takaa Jeesuksesta tehty elokuva jossa veri roiskuu runsaasti ja tehosteita ei ole säästelty mutta itse asia eli evankeliumi jäi peittoon/sivuosaan.

Muuten, minua kosketti tuossa elisessä elokuvassa aika alkupuolella se kohtaus jossa Luther saarnasi puhuen lähimmäisenrakkaudestakin samalla ja töiden oppia vastaan. Ei paljon puuttunut etten olisi voinut todeta siinä itse Kristuksen saarnaavan. Toteamisillanihan ei tietysti ole merkitystä mutta tämä tuli mieleeni kun mainitsit kohdan jossa L katseli kardinaalin joukkoja parvekkeelta.

Jotenkin Lutherin uskonnollisuudessa viehättää myös se maanläheisyys ja että kaikenlainen hurmahenkisyys oli pois.  Uskonnolla voidaan intoilla monella tavalla ja jotkut intoilevat sillä mitä uskonto heissä tai joissain muissa VAIKUTTAA mutta Luther intoili itse asialla eli evankeliumilla.
Tässä nimenomaisessa elokuvassa avautui itselleni uudella lailla myös Lutherin alkuaikojen suhde Paaviin ja kardinaaleihin. Monestihan nostetaan kysymys siitä miksei hän heti alkuun pannut välejä poikki Paavin kanssa mutta hänen täytyi olla niin vilpitön ja naiivi myös munkinuskossaan ettei hän alkuun edes uskonut miten pahaa ja turmeltunutta oli Paavin oppien turmelema kristillisyys.  Hän varmasti tahtoi viimeiseenasti uskoa kaikista hyvää ja kunnioittaa niitä auktoriteetteja joita kunnioittaa tuli.  Niinhän raamatussakin mainitaan että antakaa kunnia sille kelle se kuuluu ja vero sille jolle se kuuluu.  Tämän puolen Lutherista elokuva toi kiitettävästi esiin!
Elämä on ihmisen parasta aikaa -Matti Nykänen-

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33747
Näin elokuvan
« Vastaus #43 : 10.04.09 - klo:18:49 »
Sana vielä Luther-elokuvasta.
Maanläheisyys oli mielestäni vähän sokeroitu.  Lutherin rooliin olisin toivonut esim. Klaus Maria Brandauer-tyyppistä näyttelijää. Hän olisi vastannut paremmin siihen Luther-kuvaan jonka olemme  esim.grafiikasta saaneet.

Sama oli minulla, torkuin välillä ja siitä myös tuntu että oli hiukan pitkää.

Jeesus-elokuvia olen nähnyt useita. En kuitenkaan tarkoittamaasi Mel Gibsonin Passion of Jesus Christ. Sellainen verellä mässäily alkoi etoa joissakin Pitkänperjantain tilaisuuksissa, tiedät kyllä missä suunnissa.

Pasolinin Matteuksen evankeliumi, Bunuelin Nazarian ovat muistissani niitä parhaita.

Koululaisille tarkoitetuissa kiiltokuvakertomuksissa on kaunis kuvitus ja historia-faktat, mutta henki puuttuu.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Jampe

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2205
Näin elokuvan
« Vastaus #44 : 11.04.09 - klo:10:09 »
Lainaus käyttäjältä: "Riitta-mummi"
Sana vielä Luther-elokuvasta.
Maanläheisyys oli mielestäni vähän sokeroitu.  Lutherin rooliin olisin toivonut esim. Klaus Maria Brandauer-tyyppistä näyttelijää. Hän olisi vastannut paremmin siihen Luther-kuvaan jonka olemme  esim.grafiikasta saaneet.

.


Niin, kyllähän Luther kirjallisuudessakin kuvataan kansanomaisena miehenä jonka kielenkäyttö oli karkeata ja huumori ronskia. Lutherin kuvitukset vastannevat nekin totuutta koska hän itsekin kuvasi jossain kirjassa itseään että "hänen kuoltuaan madot saavat lihavan tohtorin syödäkseen".  :lol:
Elämä on ihmisen parasta aikaa -Matti Nykänen-