Olemme Vaalan reissultamme takaisin kartanossa, sillä veimme pojan remontista tulleet rauta-, villa- ja muovijätteet asemalle. Sadellut on, mutta ei se meitä häirinnyt. Paluumatkalla onnistuin vihdoin Veneheitossa paikallistamaan tiheään kuusikkoon Räpsäkkä-Einon vaatimattoman suutarinverstaan jäänteet, so hänen asuntonsa. Po henkilö menehtyi joskus 50-luvun lopussa. Hänen osanansa oli saada suutaroinnistaan ihmisten viimeiset kymmenpenniset, mutta sekin vaatimattomalle eläjälle riitti. Hän pystyi kaupasta ostamaan suolan, sokerin, kahvin ja korput sekä pakettileivän muitten ihmisten lailla. Sitten Jumala kutsui palvelijansa ikieloon ja hänestä on tällä kylällä kertomassa enää hyvin harvat henkilöt.