Erittäin ansiokasta, Kauhanen T! Erittäin ansiokasta! Kirjoituksesi aiheutti melkein kylmät väreet. Sanasi upposivat minuun kuin vesi kuivaan erämaahan.
Toteat, että "Niskanen vei tämän omin voimin omista voimista riisuutumisen käytännössä ateismiin asettamalla ihanteeksi (jota ei ainakaan itse noudattanut) mm. kaikista hengellisistä harjoituksista luopumisen."
Minä olisin kirjoittanut tuon suluissa olevan lauseen: jota ei itse s a a v u t t a n u t .
Asenteesi yleensä, pureutuva, on kuin virvoittava tuuli. Tahtoisin kirjoittaa ja rohkaista sinua määreellä v i h r e ä tuuli, jolla tässä tarkoitan Suomen peruskalliosta, Suomen ja maailman metsistä, Suomen ja maailman meristä ja järvistä ja joista, koskista, niityiltä, vuorilta, lehdoista ja aavoilta soilta sekä niiden yllä kaareutuvasta sinisestä, harmaasta, mustasta, punaisesta taivaasta nousevaa huutoa, jossa on kaikki. Siinä on riemu, ahdistus, kauhu, kiitos, hartaus ja ylistys.
........................................................................................... :-' ...........................................................................................