Kirjoittaja Aihe: Yli virran  (Luettu 16831 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22501
Vs: Yli virran
« Vastaus #75 : 10.04.18 - klo:08:17 »
Hän oli lähtöisin Etelä-Pohjanmaan Ylistarosta :

https://www.hs.fi/muistot/art-2000005631984.html
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Paikalla Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4992
Vs: Yli virran
« Vastaus #76 : 14.04.18 - klo:19:25 »

Läheisen meno ottaa koville aina.

Kun mun yks kaiffarini Terho teki itsarin, niin se otti lujille ja vieläkin kirpaisee.
Turhempaa kait ei olekkaan, kuin nuoren ihmisen kuolema.
Siis tää kundi oli 17 tai 18 kesäinen, kun otti ja lähti.

Jonkun kerran ollut yöllä hänen haudan äärellä ja juonut samalla oluen tai kaksi. Vähän venäläinen tapa, he kuulemma juo ja istuu koko päivän hautausmaalla jonkun haudan äärellä.

No en niin kauan, mutta kiva käydä filosofoimassa tollasessa paikassa.
Ajatuskin oli mitä tästä piti kirjoittaa.
Meni jo tuli tunteet pintaan.


Avaruusolentojen tutkija.
Ufologi.

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15046
Vs: Yli virran
« Vastaus #77 : 14.04.18 - klo:19:29 »
Olen kuullut sanonnan että kun kuolema tulee oman kattohirren alle, se on rankkaa.
Surutyö vaatii oman aikansa, että kykenee käymään sen läpi.

Paikalla Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4992
Vs: Yli virran
« Vastaus #78 : 14.04.18 - klo:19:32 »

Silloin kun Vuolanteen Sakke, ton Pastori Vuolanteen poika hukkui, niin surutyö tais jäädä tekemättä ja joskus kun kuljin Helsingin katuja, niin näin Saken kävelevän edessäni ja menin melkein pysäyttämään ja huomasin, että ihan toinen henkilö.

Surutyö kannattaa tehdä ja kunnolla.

Mietiskellä asia puhki ja itekseen ja jos mahdollista jonkun kaa.

Surutyö on aika moninainen juttu. Siitä voisi kirjoittaa enempikin.
Avaruusolentojen tutkija.
Ufologi.

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15046
Vs: Yli virran
« Vastaus #79 : 14.04.18 - klo:19:38 »
Näin on asia.

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15046
Vs: Yli virran
« Vastaus #80 : 14.04.18 - klo:19:40 »
Ja jos ei käy läpi surutyöprosessia se voi aiheuttaa takaumaa, regressoitumista jne.
Vaikka kivun, valtavan kivun ja tuskan kautta, silti se kannattaa käydä rehellisesti ja rehellisin tuntemuksin läpi.

Aikanaan koittaa ns uuden suunnan vaihe.
Eli on jo tavallaan hyväksytty tapahtunut ja katseen uskaltaa kohottaa jo hiukan tulevaankin.

Paikalla Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4992
Vs: Yli virran
« Vastaus #81 : 14.04.18 - klo:19:43 »
Ja jos ei käy läpi surutyöprosessia se voi aiheuttaa takaumaa, regressoitumista jne.
Vaikka kivun, valtavan kivun ja tuskan kautta, silti se kannattaa käydä rehellisesti ja rehellisin tuntemuksin läpi.

Aikanaan koittaa ns uuden suunnan vaihe.
Eli on jo tavallaan hyväksytty tapahtunut ja katseen uskaltaa kohottaa jo hiukan tulevaankin.

Ihan totta, jos ei sitä käy, niin se heijastelee kaikkeen.

Traumat on sitten se vakavampi aste, kun ei osaa ja voi itse kåsitellä.
Sellaistakin on ja aina ei tarvitse olla kuolemasta kysymys, vaan ihan saaduista selkäsaunoista ja pahemmistakin.

Onneksi ne kun pääsee yli noista, niin ovatkin sitten symppiksiä, mutta papeille ja muille on tilausta auttaa ihmiset yli noista, vaikeaa se auttaa varmasti on ja mulla ei empatiaa olisi siihen.
Avaruusolentojen tutkija.
Ufologi.

Paikalla Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4992
Vs: Yli virran
« Vastaus #82 : 14.04.18 - klo:19:45 »

Lopuksi tulee se kortti tai apu.

https://www.youtube.com/watch?v=pgY7qYaoMWQ
Avaruusolentojen tutkija.
Ufologi.

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15046
Vs: Yli virran
« Vastaus #83 : 14.04.18 - klo:19:47 »
Nyt ainakin toistaikseksi siirryn iltapuuhiin.
Olim mukavaa tavata jälleen, Viisveisaaja.

Hyvää iltaa ja kaikkea hyvää sinulle.  :eusa_angel:

Paikalla Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4992
Vs: Yli virran
« Vastaus #84 : 14.04.18 - klo:21:07 »
Ihan totta, jos ei sitä käy, niin se heijastelee kaikkeen.

Traumat on sitten se vakavampi aste, kun ei osaa ja voi itse kåsitellä.
Sellaistakin on ja aina ei tarvitse olla kuolemasta kysymys, vaan ihan saaduista selkäsaunoista ja pahemmistakin.

Onneksi ne kun pääsee yli noista, niin ovatkin sitten symppiksiä, mutta papeille ja muille on tilausta auttaa ihmiset yli noista, vaikeaa se auttaa varmasti on ja mulla ei empatiaa olisi siihen.

Onkohan se joku itsesuojelu mekanismi tai mekanisti taivaasta, kun varjelee muistamasta kaikkea pahaa mitä on tullut tehtyä, nähtyä tai koettua.

Mun tunnetusti tylsän elämäni varrelle mahtuu varmaan noi kaikki.

Kerrran yksi Henning Tanskassa asuessani tuli meitin luo ja olin kyllä poltellut ja juonut ja joku sota oli mun sen aikaisella kaverillani Brianilla ja Henningillä ja kun meillä kaikilla oli nahkarotsit ja ties mitä, no Drian piti Henningiä kiinni ja ilmeisesti mä löin sitä leopäveitsellä, mutta ei siinä kuulemma mitään tapahtunut, kun kundilla oli se nahkarotsi
olin silloin joku 15- 16 kesäinen.

No sitten alkoi poliisit soittelemaan ja kuulustelemaan ja mä en vaan muistanut koko juttua ja tietysti kauheessa moraalisessa krapulassa tai missä synnintuskissa olin sitten ton jälkeen.

Sitten tuli stressitön aika ja olin Jan in kanssa ja juotiin jotain Fax e fad tai jotain ja sanoin Janille, että en ymmärrä miksi noi poliisit ja muut mua painostaa ton Henningin puukotuksesta, kun en sitä ole tehnyt.
No jan muutenkin sellainen yli lihava ja leppoisa leppoisaan tyyliin sanoi, että kyllä sa Mark sitä painoit veitsellä.
Kun oli tollainen stressitön kuin papin puheilla olo aika, niin yks ja kaks se muistui mieleen.
 Niin ja tottahan olin syyllinen.

Mitä oikea empatia ilman syytämisiä ja moralisoimisia saakaan aikaan ihmisessä.

Tunnustin ja pääsin sitten pyytää anteeksi Henningiltä, vaikka sen isän kanssa oli pikku tappelu.

Armollisuus on.
Avaruusolentojen tutkija.
Ufologi.

Paikalla Bengt Sandberg

  • Päättää jatkaa matkaansa Sotkamoon
  • Viestejä: 409
Vs: Yli virran
« Vastaus #85 : 16.04.18 - klo:19:49 »
SV 202:2