Muumi.
Jäin sarjakuviin koukkuun joskus keväällä. Niin siinä kävi, että vaikka harmittomasti aloitin ehkä parilla sarjakuvatarinalla päivässä, niin kohta en muuta päivisin tehnytkään. Suorastaan repsahdin. Pakko ne oli sitten kaikki monet kymmenet sarjakuvakirjat moneen kertaan lukea, ja nyt siten siirryin taas lapsuuden muumikirjoihin. Niissä on verrattoman oiva psykologinen, mutta samalla humoristinen ja seikkailullinen ote, joka vie juuri minut (siis jokaisen lukijan) siihen ihmemailmaan ja maalaa sen uskomattomilla väreillä ja tunteilla eteeni ja ympärilleni!
Ei ihme, että Tova on Kalevalan ja Waltarin kanssa käännetyimpiä suomalaisia! Harmittaa vaan, kun ei niitä kirjojakaan ole kuin kolmetoista, joista neljä kuvakirjaa. Äkkiähän ne on luettu.
Mut on ne jees.
