Kirjoittaja Aihe: Ehtoollinen  (Luettu 9708 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa meme

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 695
Vs: Ehtoollinen
« Vastaus #15 : 12.10.11 - klo:17:33 »
Leena kirjoitti: "Seurakunta oli kiitollinen runsaasta nuorisostaan, mutta muutamia kertoja esitti, että he eivät tulisi jumalanpalveluksiin, niin pitkälle se meni.  Meillä oli vielä tapana vaeltaa hälisevänä saattueena milloin mihinkin kolmesta kirkosta siellä. Joskus jäi kysymättä minne mentäis, ja sillooin menin yksin lähimpään, mutta ne oli lukukerrat. Kotkan ja Langinkoskjen papistolla oli tapana irvistellä, että nyt he ymmärtävät, miten Jeesus teki nuorista ruoskan... "  

Minä vuosina Leena kuuluit tuohon piiriin? Itsekkin lähinnä Lankkarin porukoissa pyörineenä allekirjoitan, että nuoret olivat ahkeria kirkossakäviöitä. Muttei minusta siellä kovin suurta häiriköintiä tapahtunut.

Sitten ehtoolisesta: Ev- lut kirkon sivuilla sanotaan:
http://evl.fi/EVLfi.nsf/0/66AE67B9B0EFB2B0C225728B003F4EC2?OpenDocument&lang=Fi
http://evl.fi/evlfi_selko.nsf/sp2?open&cid=Content0F707&vasennavinf=Valikko\Kirkolliset toimitukset\Jumalanpalvelus ja ehtoollinen\Ehtoollinen&vasennavinfa=o (kopioi linkki loppuun asti. Tämä ohjelma katkaiseen sen sanavälistä)
Jeesus aterioi yhdessä opetuslastensa kanssa kuolemaansa edeltävänä iltana. Jeesus siunasi leivän ja viinin, ja kehotti opetuslapsia viettämään yhteistä ateriaa hänen muistokseen.
Ehtoollinen on pyhä ateria. Leipä ja viini ovat Kristuksen todellinen ruumis ja veri. Kun vietämme ehtoollista, muistamme Jeesuksen kuolemaa ristillä. Hän kuoli ja kärsi rangaistuksen kaikkien ihmisten sijasta.
Jokainen ehtoollisen vastaanottaja saa syntinsä anteeksi. Kun Kristukseen luottaen otamme vastaan leivän ja viinin, se on hengellinen ateria, joka yhdistää meidät Kristukseen ja lisää meissä rakkautta lähimmäisiimme.
Pelkkä syöminen ja juominen eivät saa sitä aikaan. Jumala synnyttää luottamuksen siihen, että Kristuksen ruumis on elämän leipä ja Kristuksen veri on kuolemattomuuden lähde.
 Ehtoollinen ja kaste ovat luterilaisen kirkon sakramentteja
 Ehtoollinen on kasteen lisäksi toinen luterilaisen kirkon pyhistä toimituksista eli sakramenteista. Ehtoollinen vahvistaa kasteessa alkanutta hengellistä elämää ja lupausta iankaikkisesta elämästä. Se on yhteyden, ilon ja kiitoksen ateria.
 Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen?
 Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä. (1. Kor. 10:16)

Katekismuksessa myös samasta asiasta:
http://www.evl.fi/katekismus/sakramentit/37.html

Käsittäkseni Luterilainen kirkko ei hyväksy maalikkoehtoolisia, mutta maalikot voivat saada kirkkoherralta ehtoollisenjakoavustamisen-oikeudet koulutuksen jälkeen. Tällöin he saavat avustaa pappia ehtoollisen jakamisessa.
« Viimeksi muokattu: 12.10.11 - klo:17:43 kirjoittanut seppos »

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: Ehtoollinen
« Vastaus #16 : 12.10.11 - klo:19:32 »
Kysymys ehtollisen jakamistavasta ei ole niinkään opin kuin järjestyksen asia. Niinpä valaisua asiaan kannattaa katsoa Kirkkojärjestyksestä. Ehtoollista käsitellään Kirkkojärjestyksen 2. luvun  pykälissä 9-12. Yleisperiaate on se, että ehtoollista vietetään jumalanpalveluksessa, mutta tarvittaessa ehtoollinen voidaan jakaa yksittäiselle henkilölle muuallakin.

Preban esittämään lysymykseen liittyy lähinnä 12 pykälän kolmas momentti:
Lainaus
"Jos joku on kuoleman vaarassa tai muuten erityisessä hätätilassa ja hän haluaa ehtoollista, saa jokainen kristitty antaa hänelle ehtoollisen, jos pappia ei ole saatavissa."

Mt

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Ehtoollinen
« Vastaus #17 : 13.10.11 - klo:00:45 »
Olen kuullut näistä kimpparakkaudenaterioista, sellaisista on tullut jokin uusmuoti, mutta kun nyt kysyit oppia niin YT:n systiksen cumun (heh, 5/5) ja tunnarit tenttineenä hapuilen jotakin tällaista: 

opillisesti taitaa olla niin, että leipä ja viini konsekroidaan tietyllä sovitulla tavalla. Meillä on, totta, käsittteenä ja tunnustettuna yleinen pappeus, mutta siitä huolimatta myös erityiseen palveluvirkaan kutsuttu ja vihitty pappi, jolle on uskottu tietyt palveluviran tehtävät, kaste, konfirmointi konsekrointi ja eri sortin vihkimiset... siunaamiset...      eli tuo konsekrointi on uskottu papille.  Se on siis tapahtuma, jossa luetaan epikleesirukous -- pyydetään Isältä Pyhä Henki joka - oikea termi, apua -    no, muuttaa ehtoollisaineet, niin, että vaikka ne ovat yhä leipä ja viini, ne ovat täydellisesti myös Kristuksen ruumis ja veri.  Eivät siis muisteluateria tai muistoateria, vaikka Jeesuksen omia sanoja olisivatkin: Tehkää se minun muistokseni - vaan painottuu tuo: Tämä on minun ruumiini -- minun vereni. 

Kuulostaa muodolliselta ja oli kai hieman muuta kuin aivan varhaisimmat rakkaudenateriat, joista löytyy Paavalilta huomautettavaakin:  Toiset päissään toiset nälissään, eli tapa meni aika tavattomaksi meiningiksi ainakin Korintossa (1 kor jotakin, helppoa löytää).  Noissa kimppaehtoollisissa pulmaksio saattaa muodostua ihan käytännöllinen, ero hämärtyy ehtoollisenvieton ja muun aterioinnin välillä, ,  ja saattaapa joku olla nälissään ja joku päissäänkin kun ilta on vietetty...      pelkkä korkeakirkolliseltä  muotomenolta tuntuva vaatimus saattaa sittenkin tukea kykyä erottaa sakramentti muusta syömisestä ja juomisesta.

Suuri käytännön juttu on kai että ehtoolliskutsu kuuluu jokaiselle kastetulle, ja sinne pitäisi sitten haalia aikamoinen sakki halukkaita.  Käy kalliiksi ja mahtuuko teille? 

Tietääkö kuka näistä muuta?  Minä en.  Katolisissa kirkoissa ehtoolliseen liittyy lisäksi jokin uhriteologia, mutta en ole törmäillyt. Kai täällä joku teologikin on, jotta korjatkaa virheet.

.................................

Mutta mikäs estää muutoin hiljentymästä ja vaikka samalla jakamasta siitä mitä itsellä on tarpeeksi:  ei ostetakaan pizzaa ja punkkua, vaan jokainen luovuttaa ne rahansa Afrikan sarven nälkäalueelle, keitetään ja syödään yhdessä kaurapuuroa (tai mitä nyt karppaajat voi)  siunataan ruoka, kiitetään siitä, ja taustalle hyvää gregoriaanista musiikkia ja syödään hitaasti ja ollaan hiljaa.  Saadaan samalla hyvä mindfullness-harjoitus ja rahaa vaikka KUA:lle. 
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Ehtoollinen
« Vastaus #18 : 13.10.11 - klo:01:00 »
Tänne tulikin samanaikaisesti kaksi muutakin vastausta.  Totta, esimerkiksi rintamaoloissa on tarjottu kyllä vanikkaa ja sulatettua vettäkin, väitti joku joskus jossakin, kun ei ollut edes ehtoollisaineita, haavoittunut hädissään kuolemaisillaan sitä kaipasi, ja mottiin oli mahdoton päästä... olisiko pitänyt jättää lohduttamatta, vain, koska ei saatu öylättiä ja malagaa/madeiraa?  

Olin siellä Kotkan kirkossa pudottelemassa virsikirjoja 73 - 76  viime vuosituhatta ja sataa.   Uhhuh, meillä oli kaikkia spontaaneja Jeesus-marsseja, eikä kukaan tiennyt, että lupa pitäisi pyytää poliisilaitokselta.  Joensuussa Petri Karttunen oli yhä katkera, sillä kun hän oli Kymin puolella nuorisopastorina, jotkin innokkaat sielut olivat tehneet hyökkäyksen hänen riparilleen ja kesken jotain oppituntia kitarakuorona evankelioimaan niin pappia kuin laumaansakin...  sain pitkään selittää etten taatusti ole ollut semmoisessa mukana...  Ihmiset ei päässeet kotiin, kun nuorilla oli koko ajan traktaattipinoja taskussa ja piti "astua esiin myös sopimattomalla hetkellä" eli vaikka sen toisen olisi pitänyt päästä vessaan niin ei...   Kaiki viikonloppuyöt meni seuriksella käsittelemässä "todempaa historiaa" eli profetioita joiden valossa luettiin sitten Hesariakin.  Sakramentteja emme ehkä niin arvostaneet, tosin, sillä meillä oli omamme:  Piti "nykäistä isosta hihasta" ja sitten "tunnustaa uskonsa julkisesti".

Se oli, sisaret ja veljet vakavassa foorumikeskustelussssa, legendaarista aikaa.   :repee:


 Siitä väki vielä lisääntyi mutta alkoi sitten vähetä.  
« Viimeksi muokattu: 13.10.11 - klo:01:04 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Vs: Ehtoollinen
« Vastaus #19 : 13.10.11 - klo:04:31 »
Tänne tulikin samanaikaisesti kaksi muutakin vastausta.  Totta, esimerkiksi rintamaoloissa on tarjottu kyllä vanikkaa ja sulatettua vettäkin, väitti joku joskus jossakin, kun ei ollut edes ehtoollisaineita, haavoittunut hädissään kuolemaisillaan sitä kaipasi, ja mottiin oli mahdoton päästä... olisiko pitänyt jättää lohduttamatta, vain, koska ei saatu öylättiä ja malagaa/madeiraa?  

Olin siellä Kotkan kirkossa pudottelemassa virsikirjoja 73 - 76  viime vuosituhatta ja sataa.   Uhhuh, meillä oli kaikkia spontaaneja Jeesus-marsseja, eikä kukaan tiennyt, että lupa pitäisi pyytää poliisilaitokselta.  Joensuussa Petri Karttunen oli yhä katkera, sillä kun hän oli Kymin puolella nuorisopastorina, jotkin innokkaat sielut olivat tehneet hyökkäyksen hänen riparilleen ja kesken jotain oppituntia kitarakuorona evankelioimaan niin pappia kuin laumaansakin...  sain pitkään selittää etten taatusti ole ollut semmoisessa mukana...  Ihmiset ei päässeet kotiin, kun nuorilla oli koko ajan traktaattipinoja taskussa ja piti "astua esiin myös sopimattomalla hetkellä" eli vaikka sen toisen olisi pitänyt päästä vessaan niin ei...   Kaiki viikonloppuyöt meni seuriksella käsittelemässä "todempaa historiaa" eli profetioita joiden valossa luettiin sitten Hesariakin.  Sakramentteja emme ehkä niin arvostaneet, tosin, sillä meillä oli omamme:  Piti "nykäistä isosta hihasta" ja sitten "tunnustaa uskonsa julkisesti".

Se oli, sisaret ja veljet vakavassa foorumikeskustelussssa, legendaarista aikaa.   :repee:


 Siitä väki vielä lisääntyi mutta alkoi sitten vähetä.  

   taistolaista
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Vs: Ehtoollinen
« Vastaus #20 : 13.10.11 - klo:04:32 »
Olen kuullut näistä kimpparakkaudenaterioista, sellaisista on tullut jokin uusmuoti, mutta kun nyt kysyit oppia niin YT:n systiksen cumun (heh, 5/5) ja tunnarit tenttineenä hapuilen jotakin tällaista: 

opillisesti taitaa olla niin, että leipä ja viini konsekroidaan tietyllä sovitulla tavalla. Meillä on, totta, käsittteenä ja tunnustettuna yleinen pappeus, mutta siitä huolimatta myös erityiseen palveluvirkaan kutsuttu ja vihitty pappi, jolle on uskottu tietyt palveluviran tehtävät, kaste, konfirmointi konsekrointi ja eri sortin vihkimiset... siunaamiset...      eli tuo konsekrointi on uskottu papille.  Se on siis tapahtuma, jossa luetaan epikleesirukous -- pyydetään Isältä Pyhä Henki joka - oikea termi, apua -    no, muuttaa ehtoollisaineet, niin, että vaikka ne ovat yhä leipä ja viini, ne ovat täydellisesti myös Kristuksen ruumis ja veri.  Eivät siis muisteluateria tai muistoateria, vaikka Jeesuksen omia sanoja olisivatkin: Tehkää se minun muistokseni - vaan painottuu tuo: Tämä on minun ruumiini -- minun vereni. 

Kuulostaa muodolliselta ja oli kai hieman muuta kuin aivan varhaisimmat rakkaudenateriat, joista löytyy Paavalilta huomautettavaakin:  Toiset päissään toiset nälissään, eli tapa meni aika tavattomaksi meiningiksi ainakin Korintossa (1 kor jotakin, helppoa löytää).  Noissa kimppaehtoollisissa pulmaksio saattaa muodostua ihan käytännöllinen, ero hämärtyy ehtoollisenvieton ja muun aterioinnin välillä, ,  ja saattaapa joku olla nälissään ja joku päissäänkin kun ilta on vietetty...      pelkkä korkeakirkolliseltä  muotomenolta tuntuva vaatimus saattaa sittenkin tukea kykyä erottaa sakramentti muusta syömisestä ja juomisesta.

Suuri käytännön juttu on kai että ehtoolliskutsu kuuluu jokaiselle kastetulle, ja sinne pitäisi sitten haalia aikamoinen sakki halukkaita.  Käy kalliiksi ja mahtuuko teille? 

Tietääkö kuka näistä muuta?  Minä en.  Katolisissa kirkoissa ehtoolliseen liittyy lisäksi jokin uhriteologia, mutta en ole törmäillyt. Kai täällä joku teologikin on, jotta korjatkaa virheet.

.................................

Mutta mikäs estää muutoin hiljentymästä ja vaikka samalla jakamasta siitä mitä itsellä on tarpeeksi:  ei ostetakaan pizzaa ja punkkua, vaan jokainen luovuttaa ne rahansa Afrikan sarven nälkäalueelle, keitetään ja syödään yhdessä kaurapuuroa (tai mitä nyt karppaajat voi)  siunataan ruoka, kiitetään siitä, ja taustalle hyvää gregoriaanista musiikkia ja syödään hitaasti ja ollaan hiljaa.  Saadaan samalla hyvä mindfullness-harjoitus ja rahaa vaikka KUA:lle. 

   Akat asialla
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Ehtoollinen
« Vastaus #21 : 13.10.11 - klo:09:56 »
Jaa, en minä tiedä - kun näitä pykäliä sorvattiin oli vain ukkoja asialla tiämmä.  :003:
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Ehtoollinen
« Vastaus #22 : 02.09.12 - klo:11:43 »
Ehtoollisen ihmeellisen voiman ja vaikutuksen sain taas tänään kokea.
Jo aamulla minuun joku vihollisuuksista iski ja tuli vähän toraakin aamiaispöydässä. Kannoinko huonoa omaatuntoa vai vielä ilkeämpää taakkaa kirkkoon. Koko ajan penkissä oli paha olo. Ajatus ehtoolliselle menosta oli:En mene, en mene.  Menin kuitenkin, kuten aina.

Usein minulla on monia aiheita vietävänä sinne, tänään vain oma syntinen itseni. Ja katso, pöydästä noustua olin puhdas kuin vastasyntynyt lapsi.
Tämä on totta minun kohdallani. Muutamia muitakin yhtä voimallisia kokemuksia on ollut.

Kiitos Vapahtajalle !
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Ehtoollinen
« Vastaus #23 : 02.09.12 - klo:12:26 »
Ehtoollisen ihmeellisen voiman ja vaikutuksen sain taas tänään kokea.
Jo aamulla minuun joku vihollisuuksista iski ja tuli vähän toraakin aamiaispöydässä. Kannoinko huonoa omaatuntoa vai vielä ilkeämpää taakkaa kirkkoon. Koko ajan penkissä oli paha olo. Ajatus ehtoolliselle menosta oli:En mene, en mene.  Menin kuitenkin, kuten aina.

Usein minulla on monia aiheita vietävänä sinne, tänään vain oma syntinen itseni. Ja katso, pöydästä noustua olin puhdas kuin vastasyntynyt lapsi.
Tämä on totta minun kohdallani. Muutamia muitakin yhtä voimallisia kokemuksia on ollut.

Kiitos Vapahtajalle !

Jokin käsittämätön ajatus äärimmäisestä rakkaudesta, joka ei tyydy sanoihinkaan, vaan lopulta, rakkauden epätoivossa, repii ittens kappaleiksi, jotta meille riittäisi sitä elämän leipää...   Tämä useimmiten...
Usein ajatus siitä mistä Riitta-mummi edellä puhuu, syvä toivo ominaisuuksien vaihdosta: Hän ottaa siinä minun syntini eikä muuta odotakkan, ja minä saan hänen ominaisuutensa...  

Useasti ajattelen Lutherin selitystä laupiaasta samarialaisesta, joka oli Jeesus itte.

Kaikki toiset ohittavat kyllä, mutta hän jää auttamaan - viimetteks vielä pyytää isäntää majatalos hoitamaan hyvin.  "Tässä on tällä kertaa kaikki mitä minulla suinkin on annettavana korvaukseksi - jos ei tämä - kaikkikaan -  riitä, tullessani takaisin maksan loput".  En voi kuvitella suurempaa rakkautta. En voi kuvitella näin suurta rakkautta.

   :026:  
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.