Kirjoittaja Aihe: Seurat tuvassa  (Luettu 85294 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #105 : 06.11.17 - klo:11:58 »
Unet ovat  jänniä.
Joskus niihin sekoittuu päivän ja koko elämänkin ajalta erilaisia ajatuksia ja aineksia.
Toisinaan näkee "kirkkaan" unen joka myös toteutuu.
Joitakin muistaa koko elämänsä ajan.
Jotkut unet muistaa juuri herätessään muttei enää kahvipannua ladatessaan.
Mutta mielenkiintoinen on unien maailma.
Raamatussakin oli unen näkijöitä, mm Joosef vanhassa testamentissa...

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #106 : 06.11.17 - klo:15:54 »
joo, samoin koen, unet varsin jänniä, joskus niitä näen.
Usein ne liittyvät menneeseen työelämääni, aika todellisen tuntuisina.
Mutta on myös ollut sellaista että liittyy vahvasti johonkin akuuttiin asiaan, tapahtumaan...
ja välillä herään ja tulee "pelko" tarkoittaako tämä jotain, onko etiäinen, näky, ennustus...
tällaista en kyllä ainoatakaan muista että noin olisi ollut.

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #107 : 19.11.17 - klo:23:42 »
Näin yöllä unen liittyen seuroihin. Eilen olimme olleet seuroissa , siitä uneni kai kertoo.

Olin mennyt Seuratuvalle Helsinkiin tavatakseni siellä ystäviä. Ovi ja ovipuhelin oli niin kuin muistan niiden olevan, mutta soitettuani ja kutsuttuani avaajaa, tulikin nuori nainen alakerran hammaslääkärin vastaanotosta päästämään minut sisään.

Seuratupaan nousi pitkät portaat ja vastaan tuli taas nuori nainen. Sisällä oli jo paljon porukkaa. Tila oli pieni ja osa istui tuppeensahattujen lautojen päällä jotka olivat samanlaisien metallijalkojen päällä kuin Herättäjäjuhlilla on. Menin vessaan, sielläkin oli ahdasta ja miehet ja naiset samassa pienessä tilassa. Suuren peilin edessä purin hiukseni huivin alta. Se olivat kasvaneet ja kihartuneet ja oli myös nuortunut.
Pääsin viimeiselle tyhjälle istumapaikalle sohvan kulmaan. Oli ahdasta. Porukka oli nuorta, alle kolmekymppisiä kaikki. Lattialle istui lapsiperhe viereeni.

Enneuni....
Tänään oli Seuratupa täynnä. Veisattiin kiitokseksi siitä, että Seuratupa on ollut Autotalossa 60 vuotta. Väkeä oli niin, että meinasi kahvi ja pulla loppua kesken. Kristiina Elenius, Jaana Hallamaa ja Tauno Väinölä puhuivat.

Seuratupahan on Kampin metroasemaa vastapäätä, ja nyt sinne pääsee eteläisestä Espoostakin metrolla, tervetuloa! Ohjelma löytyy linkistä:
https://www.h-y.fi/177-seurakalenteri

Erityisesti toivotan tervetulleeksi joka toinen tiistai 12.30 kokoontuvaan lähetyspiiriin. Veisaillaan, kahvitellaan ja kahvi- ym. keräysrahat toimitetaan mm. Etiopiaan Hosainan kuurojenkoulun tueksi.

Mt


Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #108 : 20.11.17 - klo:07:24 »
Josko olikin, pohdin sitä itsekin silleen, että onko minuunkin tarttunut huoli liikkeen tulevaisuudesta ja etenkin nuorista. Heitähän unessani olivat lähes kaikki.

Toinenkin kumma juttu, ei uni,sattui viikko sitten.
Yks´kaks  putosi keittiön iso kello lattialle ja lasi särkyi. Mutta sitten kun menin huoneeseeni vasta hämmästyin. Krusifiksin poikkipuu oli irronnut ja pudonnut. Siinä meni myös Kristuksen ruumis, mutta eivät särkyneet. Laitoin sen paikalleen.

Ja näitä seuraavana aamuna oli se Porvoon lapsenmurha joka minuun koski hurjan kovasti.
 :017: :017:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #109 : 20.11.17 - klo:09:34 »
Jotta enneuni olisi enneuni, niin tilasin äsken hammaslääkärin haljenneelle hampaalleni. En tule ' Seuratuvan hammaslääkäriin' vaan menen Ollille, ent. naapurille.

Muuten ,  haluni on kova seuroihin Seuratuvalle, mutta luulen etten osaa ostaa junalippua nykysysteemeillä. Siihenkin tarvitsen ihmistä.

Viimekerralla hyppäsin palatessa väärään junaan, Intercityyn, ja jouduin pulittamaan,
ostamani edestakaisen lipun jäädessä virattomaksi, kalliin hinnan. Onneksi juna sentää pysähtyi Lahdessa.
Kallis hinta on minustakin maksettu Golgatan pääteasemalla.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #110 : 20.11.17 - klo:10:38 »
No just...osut kyllä asian ytimeen...
Kyllä tämä nykymaailma menee kummalliseksi, yksi pieni esimerkki juurikin nuo junaliput...
Itse en varmaan automaattien kanssa pärjää ollenkaan.
Netistä ehkä jotenkin vielä osaan ostaa ja tulostaa paperille, tiedettävä vaan etukäteen
minne menee ja milloin...no näin kai yleensä tällä iällä.
Konsertti ja kässärimessulippujakin osasin Ticketmasterista ostaa ja tulostaa.

Parkkilippuautomaattejakin etsin sellaisia mihin kolikot vielä käy... :003:

Suunnitelmissa vielä on sellainenkin että opettelisin metrolla matkustamaan...jep...
Elikkä autolla johonkin "kauas" asemalle, mihin osaisin ajaa ja auto mahtuisi parkkiin...
ja siitä edestakaisin metrolla keskustaan...ja liput etukäteen netistä tietenkin...
en taida tulla juttuun automaattien kanssa...

Vielä Helsingissä ajelen kyllä, jos keskustassa ei tarvitse pysäköidä muualla kuin liikennevaloissa,
maanalaisia parkkihalleja vierastan...jos itse osaan ulos se jo saavutus...mutta autoa en
luultavasti enää palatessa löydä...

Olenkohan liian negatiivinen ja epäileväinen omista kyvyistäni???

Elämä on seuratuvassa aitoa ja luonnollista ja ihmisläheistä!
(saadakseni yhtymäkohdan ketjun otsikkoon)

Innostuin vaan turisemaan kun luin Riitan junalippujutun... :eusa_angel: :039:

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #111 : 20.11.17 - klo:10:42 »
Innoittuneen seurapuheen päälle veisataan SV 3:

https://www.h-y.fi/5000-siionin-virret-110#3
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8321
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #112 : 11.12.17 - klo:22:57 »
No just...osut kyllä asian ytimeen...
Kyllä tämä nykymaailma menee kummalliseksi, yksi pieni esimerkki juurikin nuo junaliput...
Itse en varmaan automaattien kanssa pärjää ollenkaan.
Netistä ehkä jotenkin vielä osaan ostaa ja tulostaa paperille, tiedettävä vaan etukäteen
minne menee ja milloin...no näin kai yleensä tällä iällä.
Konsertti ja kässärimessulippujakin osasin Ticketmasterista ostaa ja tulostaa.

Parkkilippuautomaattejakin etsin sellaisia mihin kolikot vielä käy... :003:

Suunnitelmissa vielä on sellainenkin että opettelisin metrolla matkustamaan...jep...
Elikkä autolla johonkin "kauas" asemalle, mihin osaisin ajaa ja auto mahtuisi parkkiin...
ja siitä edestakaisin metrolla keskustaan...ja liput etukäteen netistä tietenkin...
en taida tulla juttuun automaattien kanssa...

Vielä Helsingissä ajelen kyllä, jos keskustassa ei tarvitse pysäköidä muualla kuin liikennevaloissa,
maanalaisia parkkihalleja vierastan...jos itse osaan ulos se jo saavutus...mutta autoa en
luultavasti enää palatessa löydä...

Olenkohan liian negatiivinen ja epäileväinen omista kyvyistäni???

Elämä on seuratuvassa aitoa ja luonnollista ja ihmisläheistä!
(saadakseni yhtymäkohdan ketjun otsikkoon)

Innostuin vaan turisemaan kun luin Riitan junalippujutun... :eusa_angel: :039:

Et ole vn ollenkaan väärässä.
Et kuuseen kurkottamassa ja katajaan kajahtamassa.

Noin se menee mullakin, vaikka osaan koodata joitain tietsikkakieliä omaksi huviksi, kuten C++ ja HTML vaikkakin huonosti niitäkin.

Äitini kun kävi Israelissa ja jotain lähellä sataa kait ikänsä ja terävä kuin partaveitsi älliltään jos multa kysytään.
No hän siellä lentsikkaan menossa, niin piti olla jonkun automaatin edessä ja ties mitä lippua näyttää ja ties mitä nappulaa painaa ja mennä eteenpäin, niin hän alkoi itkemään, kun ei tajunnut ja muut toiviomatkalaiset, miks toi ei mee ja hermoilivat ja hän yritti olla ystävällinen ja tehdä kuten täytyy ja jengi vaan takanba hermoili. No hän teki kuten mäkin useasti.
Otti ja alkoi menemään.

No onneksi joku nuori tuli ylös liukuportaita hänen perässään ja alkoi halailemaan häntä ja sanoi, että hänkin tietää miltä susta tuntuu.

Jotenkin vaan en mäkään tajuu Stadissa miten kaikissa metroissa ja muissa tulisi tehdä ja het jengi on vihaisia.
Tik toc.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #113 : 12.12.17 - klo:08:43 »
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #114 : 12.12.17 - klo:12:28 »
Kiitos veli-vv rohkaisevista ja osaa ottavista sanoistasi!   :eusa_angel: :039:


Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #115 : 13.12.17 - klo:06:49 »
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa Bengt Sandberg

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 903
  • Vieras.
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #116 : 13.04.18 - klo:15:07 »
Hiljaisuus.
SV. 86
« Viimeksi muokattu: 13.04.18 - klo:15:13 kirjoittanut Bengt Sandberg »

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #117 : 13.04.18 - klo:17:41 »

Silloin kun on kovaa maailmassa, soisin jo olevani taivaassa. Kun läheisinkin ihminen pettää, menee luottamus. On yksi johon voi aina luottaa, Kristus Jeesus. Hän välittää Isälle murheemme ja antaa toivon paremmasta, myös rauhan vaivatulle.

Veisataa ehdotettu Sv  86:

Nyt maailman ahdistavan


1. Nyt maailman ahdistavan
pois häätää tahdon juoniensa tähden.
Se viettelee ja lupailee,
vaan Jeesukseni seuraan silti lähden.
Maailman meille suoma
orjuuden kyyneljuoma
vain pettää, enkä saata
sen äärellä viivytellä.
Nyt polkuna on oikea
tie kohti taivaan maata.

2. Turmeltumus, sen asumus
on ristiriitaisessa rinnassani.
Kun voitan sen, taas havaitsen:
se päätään nostaa kiusauksissani.
On rauha Jeesuksessa,
ja häneen turvatessa
sarastaa päivän koitto.
Siis iloitsen, kun taistellen
käyn tietäni, ja toivoni
on taistelussa voitto.

3. Vei kuolemaan niin katkeraan
ristille tiesi, rakkain Jeesukseni.
Haavasi saa nyt vahvistaa
minua alla ahdistuksieni.
Sait tuskan maljan juoda,
kun tahdoit meille suoda
synneistä armahduksen.
Siis seisahdun ja polvistun
näin eteesi, ja sieluni
saa rauhan, puhdistuksen.

4. Niin iloisin käyn sydämin
kun, Jeesus, kuljet tässä rinnallani.
Se lohdutus ja huojennus
on murheissani, kiusauksissani,
kun kuormiani kannat
ja uuden voiman annat,
virvoitat matkalaisen.
Jeesukseni, seurassasi
näin uskossa ja toivossa
käyn loppuun matkan maisen.

5. Nyt Isän maa jo kangastaa.
Luoksesi, Jeesus, sinne tulla saanko?
Kun matkan pää jo häämöttää,
sen ihanuuteen minut saatetaanko?
On kaipuu kahlehtinut
sen kirkkauteen minut.
Odotan noutajaani.
Kun matkaa teen ja Jeesukseen
jos uskallan, niin saavutan
taivaisen kotimaani.

Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, J. Löytty 2013


Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #118 : 13.04.18 - klo:17:43 »
Rakas Isä.
Sinä tiedät,
mitä me tarvitsemme,
ennen kuin itse sen ymmärrämme.
Sinä luet ajatuksemme,
ennen kuin sydämemme on alkanut rukoilla.
Kuitenkin sinä, taivaallinen Isä,
haluat, että raivaamme tilan,
missä saamme kaikessa rauhassa kohdata sinut.
Siellä voimme aidosti ja teeskentelemättä
puhua kanssasi omasta elämästämme
ja niiden elämästä,
jotka olet laskenut sydämellemme.
Herra, opeta meitä rukoilemaan
hengessä ja totuudessa
Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä.

                        (Kirkkokäsikirja II)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Seurat tuvassa
« Vastaus #119 : 13.04.18 - klo:18:33 »
92   Huoneen ristin hiljaisuuteen


1. Huoneen ristin hiljaisuuteen
Kristus meille valmistaa,
rukouksen salaisuuteen
särkyneitä johdattaa.
Kuorman alla uupuneinkin
lepopaikan siellä saa.

2. Siellä Kristus siunaa meitä
levollaan ja rauhallaan.
Ketään ei hän yksin heitä
epätoivoon uupumaan.
Vaatimusten ahnaat äänet
vaientaa hän kokonaan.

3. Kivun, tuskan raskaan taakan,
pimeämme salaisen,
syytöstemme kivikuorman,
elämämme sairauden
hartioilleen Kristus ottaa
alimmaksi taipuen.

Jouko Ikola 2000

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)