Terve taas hourujenbaariin.
Näin vanhan ilmoituksen facessa ja siinä etsittiin hourujen hoitajaa hourulaan.
Mä menisin potilaaksi, vaikka heti sen verran tää yrittäminen on sekavaa ja kuin löysässä hirressa kokoajan.
Koskaan ei tiedä koska se damokleen giljotiini tipahtaa.
No Herralle kiitos ja kunnia, kyllä tässä hyvin menee, vaikka viimevuodelta yksi työmaa toi miinusta minusta riippumattomista syistä ja se sapettaa, mutta kuten joku on sanonut, kaikki on hyvä ottaa vastaan narisematta. Narina ei auta.
Hmm, siis täällä on keskusteltu syvistä asioista nyt viimeksi, eli mikä on tärkeää.
Ja ilmeisesti raha ei ole, niin tärkeä, mutta aito puuhevonen itse tehtynä on.
Varmaan se tuo enempi iloa, kuin joku muovinen kaupasta.
Lapset on mukavia, kun ne saattaa olla ihan yhtä tyytyväisiä puupalasta kuin kultakellosta.
Toinen on eläimet.
Niitä ei kiinnosta esimerkiksi koirista ootko masentunut, vihainen, väsynyt tai mitä ne vaan jaksaa olla iloisia kun näkee omistajansa.
En nyt jaksa filosofoida.
Sain just hyvän tekosyyn lopettaa ilottoman tammikuun, kun flunssaa ja kaveri toi dominikaanisesta tasavallasta pullon jotain rommia, joka on täynnä jotain juureksia ja mausteita.
Kerran kaverini näytti pullon kun oli saanut pohjois korean ambassadorista.
Käärme viinaa.
Oli iso pyöreä pullo täynnä jotain wishkyä ja siellä käärme.
Taisi olla kyy käärme. Hrrr,
En tiedä oisinko maistanut.
https://www.youtube.com/watch?v=mIHQBMijVO8&list=RDu4826n_gMxY&index=18