HARTAUS
Taas valo aamun siunaa majasi,
ja kottarainen soittaa viuluaan.
Taas kevät piirtää merkin, veljeni,
päiviimme hohtavalla sulallaan.
Tää linnunlaulu, aamu valkea,
lahjaksi saat ne, hetkeks ainoastaan.
Ne kaikki katoaa, kun häntä vastaan
ajattomuuksien käyt aamussa.
Ja kuitenkin se armo mykistää:
et ole köyhä, malttamaton et,
et kiitä, rukoile. Vain vaikenet.
Ja pienen linnun ääni heläjää.
Kätesi tuhannesti ristityt
kenties nyt aivan hiljaa avaat vain,
unohdat varjot öitten valkeain
valossa nyt...
Aari Surakka, Rukouslamppu 1943
